Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luopioinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
727
Luotisuihku—Lvkkävshakemus
728
Luotisuihku. Ammuttaessa usealla kiväärillä
yhtä maalia tai samalla etäisyydellä sijaitsevaa
pitkulaista maalia, muodostuu, kiväärien
hajoi-tuksen johdosta, kaikkien luotien lentoradoista
yhteensä n. s. luotisuihku. Samanlainen,
mutta kapeampi 1. syntyy myös konekiväärillä
ammuttaessa. W. E. T.
♦Luotu. 2,596 as. (1918). Kirkossa on kaksi
J. G. Hedmanin maalaamaa alttaritaulua, joista
vlemoänä oleva esittää Kristusta ristillä ia aleni-
» i J
pana oleva pienempi P. Ehtoollista. K. J. V.
♦Luotsi- ja majakka laitos ks.
Merenkulkuhallitus, Täyd.
Lusto ks. Puu, VII Os.
Luteosuolat ks.
Metalliammoniakki-yhdistykset, Täyd.
Lutetiumi on ytterbiumin yhteydessä
esiintyvä sangen harvinainen alkuaine, minkä
ele-menttiluonne on vielä kysymyksen alainen.
Luts, Oskar (s. 1886), vir. novelli- ja
näytelmäkirjailija, huomattava kansanomaisen
rehevästä tyylistänsä sekä sytyttävästä
huumoristansa. Novelleja: „Kevade" (I 1912, II 1913),
„Suvi" (I 1918, II 1919), „Kirjutatud on..."
(1914), „Kirjad Maariale" (1919), „Karavaan"
(1919), „Nukitsamees" (1920), „Inderlin" (1920).
Näytelmiä: „Paunvere" (1913), „Laul önnest"
(1913), „Kapsapää" (1913), „Ärimehed",
„Maha-jäetud maja" (1914), „Pärijad" (1915), „Viimne
pidu" (1919), „Arusaamata Iugu" (1919), ,,0nu
paremad päevad" (1919), „Kalevi kojutulek"
(1919), „Ülemiste vanake" (1919), „Sinihallik"
(1919), „Soo-tuiuke" (1919).
*Lutsk. Suurvaltain sodassa saks.-itäv.
joukot valloittivat L:n elok. 31 p. 1915; kesäk.
6 p. 1916 venäläiset valloittivat L:n takaisin.
Luukalat ks. Teleostei, IX Os.
Luuinupunkki 1.luumun äkämäpunkki
(Eriophves similis), 0,10-0,23 mm:n pituinen,
kapea, valkoinen punkki. . Aiheuttaa luumun
ynnä eräiden muiden Prunus-suvun lajien
lehtiin, enimmin pitkin lehtilaitaa, joskus myöskin
hedelmiin, hampunsiemenen kokoisia, valkoisia,
jopa punertavia, kovia, kurttuisia äkämiä, jotka
avautuvat lehden alapintaan rakomaisella
aukolla. On paikoitellen meilläkin (Lohjalla) tehnyt
suurta tuhoa luumunviljelykselle. W. M. L.
♦Luumäki. 7,543 as. (1918).
♦Luutnantti, Suomen armeiassa toinen
upseeri-arvo lähinnä vänrikin jälkeen. Arvomerkit:
kaksi tähteä kauluksessa, kauluksen ympärillä
yksi kapea nauha ja upseerinolkaimet. W.E. T.
Luvaton viljelys, sellaisten rikosten
yhteisnimitys, joihin useassa eri muodossa tekeytyy
syypääksi se, joka luvattomasti käyttää
hyväkseen toisen kiinteään omaisuuteen kuuluvaa
maata, metsää tai kalavettä. — L:ksi v:ksi
luetaan ensiksikin n. s. haaskaus eli ne
tapaukset, jolloin joku anastamistarkoituksessa
ottaa, itselleen anastaa, hävittää tai
vahingoittaa sellaisia kiinteimistön tuotteita, joita voi
pitää luonnonantimina eikä inhimillisen työn
tuotteina. Kaikkien luonnontuotteiden luvaton
ottaminen tai vahingoittaminen ei kuitenkaan
ole haaskausta, vaan ainoastaan niiden, jotka
nimenomaan luetellaan Rikoslain 33 luvun 1 §:ssä.
Niinpä jättää laki esim. marjojen ja sienien
poimimisen toisen metsästä rankaisematta.
Varkautta tai näpistämistä, vaan ei haaskausta, on
taas sellaisten kiinteistön tuotteiden
anastaminen, joita yleensä arvostellaan ihmistyön
tuloksiksi, kuten puutarhassa kasvavat puut, pensaat,
hedelmät ja kasvit, viljelysmaahan kylvetyt tai
istutetut kasvit tai valmiiksi hakatut puut,
hirret, aidakset, hakatut kivet tahi mitä muuten
on kävtettäväksi valmistettu tai koottu. —
J
L:ta v:tä 011 edelleen toisen maalla tapahtunut
luvaton rakentaminen, kaskeaminen,
kaivaminen, kyntäminen, kylväminen tai istuttaminen,
samoin kotieläimien tahallinen tai
tuottamuksellinen syöttö toisen maalla, kulkutien ottaminen
yli toisen pihamaan, pellon, niityn tai
istutuksen, luvaton metsästys toisen metsässä tai
kalastus tahi ravustus toisen vedessä. Varkauteen
eikä I:aan v:een tekee itsensä sitävastoin
syypääksi se, joka anastamistarkoituksessa ottaa
toiselta jo pyydystetyn otuksen tahi saaliin
joko sen säilytyspaikasta tahi itse pyydyksestä.
Kaikissa näissä tapauksissa menetetään
rikoksella saatu esine sille, jonka käyttöoikeutta on
loukattu. — L:ksi v:ksi luetaan vielä
vanhastaan maantunnuksena tai laivaliikkeen
ohjauksena olevan puuryhmän, puun tai muun esineen
vahingoittaminen tai hävittäminen, niin myös
toisen kalastukselle hyödyksi olleen metsäisen
rannan paljaaksi raivaaminen. M. R. P.
♦Luvia. 3,095 as. (1918). Turvepehkutehdas
Luvijärven suolla Perän kylässä. Kirkon uuden
alttaritaulun „Kristus ilmestyy opetuslapsille
irrt-ren rannalla", maalannut Ilmari Launis 1911.
[Jalmari Jaakkola, „Lounais-Satakunnan
entisistä kulkureiteistä" (Satakunta II).] K.J. V.
♦Luxemburg-. Suurvaltain sodan alettua
saksalaiset, huolimatta L:n puolueettomuudesta,
valtasivat maan. Tammik. 1919 suurherttuatar
Adelheid, jota syytettiin saksalaisystävyydestä,
luopui vallasta sisarensa Charlotten hyväksi.
Luxemburg, Rosa (1870-1919), puol.-saks.
sosialisti, syntyisin Venäjän Puolasta, oleskeli
1890-luvun keskivaiheilta Saksassa, missä toimi
sanomalehtialalla harjoittaen äärimäiskantaista
sosialistista propagandaa; oli sodan aikana
vangittuna. Vallankumouksen puhjettua hän
yhdessä Liebknechtin kanssa julkaisi
spartakisti-lehteä „Die rothe Fahne"; lynkattiin 1919
tammikuun mellakoiden aikana Berliinissä.
♦Luzern. 1. Kanttonin asukasluku 180,121
(1918). — 2. Kaupungin asukasluku 46,720
(1918).
♦Lybeck, Karl Mikael. Uudempia
julkaisuja: „Bror och syster" (1915, draama),
„Hen-nerson" (1916, novelli), „Den röde André" (1917,
näytelmä), „Dödsfången" (1918, runosarja)
„Bre-ven tili Cecilia" (1920, romaani).
Lygus pratensis ks. Niittylude, Täyd.
Lykkäyshakemus. Väliaikaisen
asevelvollisuuslain mukaan voidaan rauhan aikana
mvön-tää vakinaiseen palvelukseen astumisen
lykkäystä enintään 3 v:ksi a) sille, joka yksinään
elättää vanhempiaan, isä- tai äitipuoltaan,
kas-vatusvanhempiaan, isänsä tai äitinsä vanhempia
tahi veljiään tai sisariaan, jotka eivät ole työhön
kykeneviä, b) vakinaisessa palveluksessa olevan
asevelvollisen veljelle, c) sille, joka valmistautuu
johonkin toimeen tai ammattiin ja kärsisi
tuntuvaa kehityksen vauriota, jollei saisi lykkäystä,
sekä d) sille, joka taloudellisten olojen
järjestämistä varten on suuressa lykkäyksen tarpeessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
