Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maasalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
759
Maatalouslehdistö—Maatalousopetus
760
talouden konsulentti. Maanviljelys-taloudellisessa
osastossa on, paitsi päällikköä, maatalouden
tarkastaja, maatalousarkkitehti,
maanviljelystalou-dellisen tutkimustoimiston johtaja ja aktuaari sekä
maataloustilastotoimiston johtaja ja aktuaari
ynnä matemaatikko ja kaksi kirjanpitäjää.
Maa-talousopetusosastossa on päällikön ohella
maatalousopetuksen tarkastaja sekä
kotitaloustar-kastaja ja kotitalouskonsulentti. Kansliaan, jota
johtaa lainoppinut maatalousneuvos, kuuluu
sihteeri ja reistraattori. Näiden lisäksi palkataan
m:een tarpeellinen määrä laskuapulaisia,
piirus-tajia ja puhtaaksikirjoittajia. Vielä kuuluu
m:een raha-asiain hoitoa sekä virkamiesten,
laitosten, seurain y. m. yhtymäin hallussa
olevien valtiovarain tilityksen ja käytön
tarkastusta varten ylitirehtöörin välittömän valvonnan
alaisena toimiva tilitoimisto, jossa on kamreeri,
apukamreeri, kirjanpitäjä sekä tarpeellinen
toimistohenkilökunta. Ylitirehtöörin nimittää
valtioneuvosto. Maatalousneuvokset,
maanviljelys-insinöörin, hevoshoidon tarkastajan, kamreerin
ja sihteerin nimittää samoin valtioneuvosto
m:n esityksestä 30 p:n hakuajan jälkeen. Muut
m:n sekä sen alaiset virkamiehet nimittää in.,
sittenkuin virka on ollut haettavana, 30 päivän
kuluessa. Kirjanpitäjät, matemaatikon sekä muut
apulaiset ottaa ja erottaa m.
M:n täysi-istunnossa, jossa asiat ratkaistaan
äänten enemmistöllä ja joka puheenjohtajan ja
vähintään kahden jäsenen läsnäollessa on
päätösvaltainen, käsitellään seur. asiat: a) kaikki
valtioneuvostoon alistettavat asiat; b)
kysymykset virkamiesten ja toimihenkilöiden
nimittämisestä ja erosta; c) kurinpitoasiat; d) asiat, jotka
m:n johtosäännön tai valtioneuvoston
määräyksen mukaan ovat käsiteltävät täysi-istunnossa.
Muut asiat ratkaisee ylitirehtööri
osastopäällikön, lainoppineen maatalousneuvoksen tahi
kamreerin esityksestä, ellei niitä johtosäännön
mukaan voida osastoissa, kansliassa tahi
tilitoimistossa päättää. Täysi-istuntoihin ottavat myös
äänivaltaisina osaa maanviljelysinsinööri ja
hevoshoidon tarkastaja heidän esiteltävissään asioissa.
Esittelijä, jolla ei ole äänioikeutta, on
oikeutettu merkitsemään eriävän mielipiteensä
pöytäkirjaan. M. on myös oikeutettu, sikäli kuin se
jonkun asian tärkeyteen tai erikoiseen laatuun
nähden katsoo tarpeelliseksi, kutsumaan
asiantuntijoita tai alaisiaan virkamiehiä
neuvotteluihin. Muutosta m:n päätöksiin ja määräyksiin
haetaan valituksella valtioneuvostossa 30 p:n
kuluessa tiedoksi saamisesta, paitsi
nimitysasioissa ehdollepanon päivästä. M:n
ratkaisemista nimitysasioista samoin kuin päätöksistä,
jolla virkamiehelle on annettu muistutus tai
varoitus, ei ole oikeutta valittaa. — Vuosittain
tulee m:n julkaista kertomus toiminnastaan sekä
joka viides vuosi katsaus maatalouden alalla
saavutettuihin tuloksiin. — Asetus astui
voimaan tammik. 1 p:stä 1918. M:n johtosääntöä
ei ole tähän mennessä (toukok. 1921) vielä
julkaistu. A. L-o.
♦Maatalouslehdistö. Maatalousseurojen
Keskusliitto ryhtyi 1915 julkaisemaan omaa
äänenkannattajaa nimellä „Maa", joka kerran
kuukaudessa ilmestyvänä käsittelee paitsi
maanvil-jelysseurajärjestön asioita myöskin puhtaasti
maatalousteknillisiä kysymyksiä. — V:n 1916
lopulla perustettiin „Maaseudun tulevaisuus"
lehden kannatusosakeyhtiö 150,000 mk:n
pääomalla. Osakeyhtiön toimesta alkoi lehti v:n
1917 alusta ilmestyä; sen ohjelmana oli „koota
maanviljelysväestö yhteisten pyrintöjensä
ympärille, valvoa ja ajaa sen yhteisiä asioita, seurata
kaikkia, varsinkin maalaisoloja koskevia
yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä sekä
koettaa luoda ja kehittää meillä elinvoimaista
maalaissivistystä". Lehti on muodostunut
varsinaiseksi maatalouspoliittiseksi lehdeksi ja 1916
perustetun „Maataloustuottajain keskusliiton"
äänenkannattajaksi, ilmestyen v:n 1920 alusta
kaksi kertaa viikossa. — Erikoislehtien joukossa
alkoi 1918 „Voinvientiosuusliike Valion"
julkaisemana ilmestyä maitotaloudellinen viikkolehti
„Karjantuote" suoranaisena jatkona „Suomen
meijerilehdelle" ja „Maitotaloudelle", jotka
aikaisemmin yhteensulatettuina lakkasivat
ilmestymästä v:n 1917 päättyessä. — Suomen
maa-taloustyönjohtajain liiton äänenkannattajana on
v:sta 1918 ilmestynyt „maataloustyönjohtajain
lehti" ja v:n 1920 alusta maanvuokraajain ja
pienviljelijäin liiton äänenkannattaja
„Pienviljelijä".
Ruotsinkielisiä maatalouslehtiä ilmestyy
nykyään maassamme kuukausilehdet „Tidskrift
för Finlands svenska lantmän" toimitettuna
kehittyneempää lukijakuntaa varten ja
kansantajuisempi „Odalmannen" ruotsinkielisten
maatalousseurojen liiton äänenkannattajana. A. /.
♦Maatalousopetus kehittyi Suomessa
vuosikymmenenä 1910-20 pääasiallisesti niin, kuin
se edellisen vuosikymmenen uudistustyössä oli
suunniteltu.
Alkeellisen maanviljelysopetuksen päämuotona
ovat tietopuoliset maamieskoulut, joiden
lukumäärä 1921 oli 23 (3 uutta alkaa seur.
talvena). Niiden olot on järjestetty asetuksella
v:lta 1919. Useimpain toiminta on
muodostunut siten, että oppikausi alkaa tammik.
alkupuolella (loppiaisen jälkeen) ja keskeytyy huhtik.
lopussa, jolloin enimmät oppilaat menevät
hyväksyttyihin harjoittelutaloihin. Opetus jatkuu
jälleen koulussa lokak. puolivälistä, päättyen
jouluk. 20 p:n tienoissa, jolloin päästötodistus
annetaan niille, jotka ovat suorittaneet
hyväksytyn harjoittelun. Oppilasmäärä
maamieskouluissa oli talvella 1921 yhteensä 546 eli 25
keskimäärin koulua kohti. Muista poikkeava on
rajaseutujen tarpeeksi Ilomantsiin, kunnan
tarkoitusta varten luovuttamalle tilalle v:n 1921
alussa perustettu maamieskoulu, jossa on
4-kuukautinen kevätkurssi (tammik.-huhtik.) ja
272-kuukautinen syyskurssi. Toinen
rajaseutujen koulu alkaa syks. 1921 Suistamon
Leppäsyr-jän kylässä, alkujaan venäläistyttämistarkoituksia
varten rakennetussa isossa koulutalossa. —
Useampaan maamieskouluun on järjestetty
oppilas-koti. Melkein kaikissa on osuusruokala.
Koulujen yhteyteen on järjestetty opetusvälineeksi
maatalous, hoidettuna joko koulun tai jonkun
opettajan laskuun. Opettajat toimivat kesäisin
konsulentteina ja harjoittelun paikallisina
valvojina.
Maanviljelyskouluista, jotka ovat
käytännöllis-tietopuolisia, olivat vallitsevana
muotona monta vuosikymmentä 2-vuotiset.
Näitä oli 1900 22, 1910’ vielä 10, mutta 1921
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
