Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mungo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811
Mussiivikulta—My er s
V
#
812
lasketaan, kuinka pitkä köysi katkeaa omasta
painostaan. Tämä pituus on m. P-o P-o.
Mussiivikulta ks. Tina, IX Os. p. 1614.
Mustamulta ks. Tsernoze m, IX Os.
♦Mustasaari. 9,615 as. (1918). —
Teollisuuslaitoksia: Vaasan painohiivatehdas, 3
nahkuri-tehdasta, Vaasan osuusmeijeri, verkakutomo. —
Kirkossa on kaksi alttaritaulua: ylempänä
„Kristus Getsemanessa", Sandbergin maalaama,
alempana „Kristuksen hautaaminen", jäljennös
Reg-naultin taulusta. KJ.V.
♦Mustio. 525 as. (1918). — Alttaritaulu
„Ehtoollisen asettaminen" on vanha,
tuntemattoman maalarin tekemä. —- Mustion kartanon
maanviljelystilan omistaa nykyään (1921)
.tilanomistaja Constantin Linder ja kartanon maalla
olevat teollisuuslaitokset Aktiebolaget Svartå
bruk osakeyhtiö. KJ.V.
♦Mutualismi nimityksellä muutamat
kirjailijat osoittavatsuunnittelemaansa yhteiskunnallista
järjestelmää, jolla he toivovat voivansa
tasoittaa yhteiskunnallisia vastakohtia. Sana
merkitsee „molemminpuolisuus" 1.
„vastavuoroisuus" (lat. mtituus = molemminpuolinen,
vastavuoroinen). Sanaa ovat käyttäneet m. m. ransk.
yhteiskuntafilosofi ja anarkisti Proudhon sekä
jo ennen häntä engl. sosialisti W. Thompson.
Suomalaissyntyinen Arthur Travers-Borgstroem
(Johan Leonard Borgströmin poika, ks. t. I Os.
p. 1166) on teoksessaan „Mutualismi" (suom.
ja ruots. 1920; jo vv. 1916-18 hän oli muilla
kielillä, alk. engl., julkaissut lyhyitä esityksiä
ajatuksistaan) esittänyt suunnitelman, jonka avulla
hän toivoo voivansa sovittaa yhteen
sosialistista ja kapitalistista yhteiskunta-aatetta,
välttää nykyaikaisen kapitalismin ja industrialismin
varjopuolia, mutta säilyttää yksilöiden
työhar-rastuksen ja tarpeellisen persoonallisen
alkuunpanon sekä siten johdattaa yksilöt ja
yhteiskunnan, vieläpä eri valtiot ja kansat,
sopusuhtaiseen yhteisvaikutukseen. Hänen
suunnitelmansa säilyttää muuten yksityisen
omistusoikeuden, mutta yhteiskunnallistuttaa
maaomaisuuden ja kaiken luotto-(krediitti-)toiminnan.
Maanviljelijällä olisi perinnöllinen vuokraoikeus
viljelemäänsä maahan, mutta tämä olisi
periaatteellisesti valtion omaisuutta, joten viljelijä
ei voisi myydä viljelmäänsä eikä metsäänsä.
Tekijän mielestä sellainen järjestelmä paremmin
kuin nykyinen, yksityisen ehdottomaan
omistusoikeuteen perustuva, kiinnittäisi uudelleen
henkisesti viljelijöitä maakamaraan. Kaikki
pankki-liike, vakuutustoimi ja lainananto olisi
suorastaan valtion asiana. — Herra
Travers-Borg-stroemin lahjoittamilla runsailla rahavaroilla on
Bernin yliopisto julistanut kansainvälisen
kilpailun, jossa tullaan antamaan suuria ja lukuisia
palkintoja „luoton valtiollistuttamista"
käsittelevistä tutkimuksista (ensim. palk. 25,000
frangia, toinen 20,000, kolmas 10,000, sitäpaitsi
15 3,000 frangin suuruista palkintoa). A. Gr.
Muulikone ks. Kehruuteollisuus, IV
Os. p. 641 ja kuvaliite
Kehruuteollisuu-den koneita, kuva #7.
♦Muurame. Seurakunta, määrätty
perustettavaksi sen. päät. 13 piitä jouluk. 1917 ja
eronnut Korpilahden seurakunnasta omaksi
k.-hrakunnaksi 1 p. toukok. 1920.
Manttaali-luku 14,8i2i, 2,467 as. (1916). Seurakunnalla ei
ole vielä omaa kirkkoherraa, pappilaa eikä
kirkkoakaan, ainoastaan väliajan saarnaaja.
Talouskoulu (per. 1920). K.J. V.
♦Muurla. 1,674 as. (1918). Kotiopisto (per.
1916). — Teollisuuslaitoksia: M:n osuusmeijeri,
Heinäkarin meijeri, joukko kotitarvesahoja. —
Muinaismuistoja: Linnanmäki Järven kylässä
ja muutamia hiidenkiukaita. — Määrätty
valtioneuvoston päätöksellä 2 p:ltä heinäk. omaksi
khrakunnaksi 1919. Oma khrak. valtioneuv.
päät. 2 p:ltä heinäk. 1919. Kirkon alttaritaulu
„Jeesus kutsuu syntisiä" J. G. Chievvitzin
maalaama. [A. Björck, „Kiinteitä muinaisjäännöksiä
Halikon kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd.
aikakausk. VI, 1883); Thorsten Renwall,
„Muu-rilan kappelin luonto ja erittäin sen
putkilokas-visto" (Länsi-Suomi VI, 1897).] KJ.V.
Muurmauuiu rata (ks. viereisellä palstalla
olevaa karttaa). Vuosikymmeniä suunniteltu
rautatien rakentaminen Pietarista johonkin Jäämeren
satamaan pääsi toteutumisalkuunsa 1895, jolloin
aloitettiin työt Pietarin-Petroskoin välisellä
osuudella, sitten kuin edellisenä vuonna oli
päätetty perustettavaksi Aleksandrovskin kaupunki
uuden radan päätekohdaksi. Siperian radan ja
eräiden muidenkin tärkeämmiksi katsottujen
ratojen rakentaminen keskeytti kuitenkin M. r:n
työt alkuunsa. Samoin kävi 1903, jolloin
Japanin sota seisautti jälleen aljettaviksi päätetyt
työt. Vasta 1913 pääsivät mainitun rataosan
työt todenteolla käyntiin ja 1915 aloitettiin työt
Petroskoin ja Muurmannin rannan välillä.
Suurvaltain sota — Venäjä kun tarvitsi vapaata
merisatamaa yhteyden ylläpitämiseksi
liittolais-valtojen kanssa — kiiruhti radan rakentamista
niin, että se oli kokonaisuudessaan valmis
marrask. 1916. Radan päätekohta jäi kuitenkin
jonkun matkaa Aleksandrovskin eteläpuolelle,
mihin perustettiin uusi Murmanskin (Romanov)
kaupunki. Radan pituus on 1,459 km. Se tuli
maksamaan n. 250 milj. ruplaa I. keskimäärin
172,000 ruplaa km:iä kohti. Työtä johtivat
sota-aikana etupäässä amer. insinöörit. —
Bolsevikkien ja ven.-engl. joukkojen välisissä
taisteluissa 1918-19 M. r. kärsi pahoja vaurioita.
M. E. H.
♦Muuruvesi. 6,903 as. (1918), niistä
Juankosken tehtaan seurakuntaan kuuluvia 1,185.
Pääapteekki Juankoskella. K. J. V.
Muuttuja ks. F u n k t s i o n i, II Os.
Muzerib ks. e 1-M u z e r i b, Täyd.
Myalgia (kreik. mijs = lihas, ja algos = tuska),
lihaskipu, lihasreumatismi.
Myers [ maidrs], Frederic William
Heiiry (1843-1901), engl. kirjailija, on
julkaissut runoelmia ja kirjallisia tutkielmia, m. m.
„Essays, classical and modern" (2 os., 1883).
M. oli engl. „Psyykillisen tutkimusseuran"
(„Society for psychical research") johtomiehiä
ja otti tehokkaasti osaa sen julkaisujen
toimittamiseen. Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi
hänen laaja teoksensa „Human personality and
its survival of bodily death" (2 os., 1903, myös
lyhennetty laitos ynnä käännöksiä muille
kielille), jossa hän koettaa tieteellisesti tutkia
kysymystä, antavatko hämäräperäiset,
„okkulti-set" sielulliset tosiasiat, niinkuin näyt,
aavistukset, spiritistien ja teosofien vaarinottainat
„mediumistiset" ilmiöt y. m. sellaiset, mitään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
