Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myksoma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
813
Myksoma—Myllypelto
814
—«•—- VALTAKUNNAN RAJA *»==«= MAANTIE
–- LÄÄNIN RAJA –RATSUTIE
—— RAUTATIE .......— POLKU
Muurmannin rata.
tukea sille olettamukselle, että itsenäiset
henkiolennot ja erittäinkin vainajien henget joskus
vaikuttavat eläviin ihmisiin. A. Gr.
Myksoma (kreik. tnyksa = lima),
hyytelö-mäisen sidekudoksen muodostama kasvain.
♦Mülhausen ks. Suurvaltain sota,
Täyd.
Miiller [myldr], Georg Elias (s. 1850),
saks. sielutieteillä, v:sta 1881 filosofian
professorina Göttingenissä, Wundtin rinnalla
kokeellisen sielutieteen ehkä huomattavin kehittäjä,
ankarasti „luonnontieteellisen" suunnan
edustaja. jonka kannalta hän on terävästi
arvostellut uudenaikaista „ajatuspsykologiaa" (n. s.
Würzburgin koulua). M. aloitti tieteellisen
uransa suorittamalla kokeellisia ja kriitillisiä
tutkimuksia psykofysiikan ja aistillisen
tarkkaavaisuuden alalla („Zur Grundlegung der
Psycho-physik", 1878); sittemmin hän siirtyi
kokeelliseen muistitutkimukseen ja on klassillisissa
julkaisuissaan (joista merkittävimmät: Pilzeckerin
kera julkaistu „Experimentelle Beiträge zur
Lehre vom Gedächtnis", 1900, ja „Zur Analyse
der Gedächtnistätigkeit und des
Vorstellungs-veiiaufes", 3 os., 1913-18) selvittänyt
repro-duktsionimekaniikan peruslait. E-o K-a.
Müller [myldr], H e r m a n n (s. 1876), saks.
sosialistinen politikko, toimi alkuansa
sanoma-lehtimiehenä ja kutsuttiin
sosiaalidemokraattisen puolueen hallitukseen; 1916 M. valittiin
valtiopäiville ja 1919 puolueen hallituksen
esimieheksi. Kun Brockdorff-Rantzau kesäk. 1919
luopui ulkoasiain johdosta, rupesi M.
ulkoasiainministeriksi ja allekirjoitti Versaillesin
rauhansopimuksen; oli huhtik.-kesäk. 1920
valtakunnankanslerina.
31 iiii erin luistipiirros ks. Luistinsuureet,
Täyd.
Myllykosken puuhiomo, omistaja
Myllykoski Träsliper i-A k t i e b o 1 a g,
sijaitsee Sippolan pitäjän Viialan kylässä, Kymijoen
samannimisen kosken rannalla, n. 1 km
Myllykosken asemalta, johon kulkee tehtaalta 1/2 km
pituinen leveäraiteinen sivurata. — Yhtiö sai
alkunsa ins. Claes Björnbergin ostamasta
pienehköstä puuhiomosta Ummeljoen kosken
partaalla, n. 1 km Myllykosken asemalta. Liike
muutettiin osakeyhtiöksi, jonka jälkeen sitä
laajennettiin rakennuttamalla kaksi uutta hiomoa
Myllykosken Sippolan-puoleiselle rannalle,
samoin kaksi uutta paperitehdasta (1905 ja 1908).
Yhtiöllä on lisäksi 1-raaminen sähkösaha ja
kaksi sähkömyllyä. — Sitäpaitsi yhtiö omistaa
483 ha maata, josta 90 ha viljeltyä, Myllykosken
ja Ummeljoen kosken (putouskorkeus 3,7 m,
rakennettavia hevosvoimia 12,000-14,000,
käytännössä 2,250). Osakepääoma (1920) 2,000,000
mk., vararahastot 2,140,030 mk. Mekaanisen
puumassan tuotanto (1920) 3,600 ton.,
paperituotanto (1919) 3,307,i ton. — Työväkeä (1919)
340, joista 20% naisia. Suurin osa asuu omissa
rakennuksissaan Viialan kylässä. Virkailijoilla ja
taitavammilla ammattilaisilla tehtaan asunnot.
Työväestön käytettävänä sairausapukassa ja
kirjasto. K. J. V.
Myllypelto, rautatieasema (V I.)
Hiitolan-Raasulin radalla, Näpinlahden ja Pyhäjärven
asemien välillä, 454 km Helsingistä, 48 km
Hii-tolasta, 15 km Käkisalmesta. /<. J. V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
