Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Märcker ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817
Märcker—Naapuruussuhteet
818
Märcker, Maximilian (1842-1901), saks.
maanviljelyskemisti. Toimiessaan Haliessa
Saksin koeaseman johtajana ja sikäläisen
yliopiston maanviljelyskemian professorina hän
huomattavasti kehitti kenttäkokeiden suoritustapoja
sekä opasti käytännöllisiä maanviljelijöitä
lannoitus- ja ruokintakokeiden järjestämisessä.
Hänen lukuisista teoksistaan mainittakoon: „Die
Kalidüngung in ihrem Wert für die Erhöhung
und Verbilligung der landwirtschaftlichen
Produktion" (1893) sekä „Fütterungslehre" (1902).
e. s. r.
»Märehtiminen (rurninatio). Lääketieteessä
ymmärretään tällä nimityksellä erästä
mahalaukun lihaston toimintahäiriöstä johtuvaa oiretta,
jolle ominaista on, että nielty ruoka jonkun
ajan kuluttua kohoaa takaisin suuhun, mistä
syljetään pois tai niellään (usein lyhyen
pureskelun jälkeen) uudelleen. M:tä tavataan
etenkin hysteerisillä ja neurasteenisilla henkilöillä.
Y. K.
Märkävirtsa (pyuria) johtuu märkivistä
tuleh-duspesäkkeistä joko munuaisessa, virtsaa
kuljettavissa putkissa tai virtsarakossa.
♦Möekelö. Merikylpylaitoksen osti 1914
Maarianhaminan kaupunki.
Möller, Kai Bisgaard Anker (s. 1859),
norj. maatalousmies, v:sta 1906 Norjan
maatalousseurojen keskusliiton „Selskabet forNorges
vei" puheenjohtaja. M. on toiminut varsinkin
osuustoiminnan levittämiseksi ja
osuustoiminnallisten keskusliikkeiden perustamiseksi Norjassa.
Tutustuttuaan 1909 Suomessa käydessään
Pellervo seuraan hän sai „Selskabet for Norges
vei" seuran yhteyteen perustetuksi erityisen
osuustoimintavaliokunnan. Vv. 1900-03 M. oli
edustajana suurkäräjillä kuuluen vasemmistoon.
Mönjäkitti, mönjää ja lyijyvalkoista
pellava-öljyvernissaan sekoittamalla muodostettu kitti;
käytetään putkien, laippojen y. m. tiivistykseen;
m. kovenee hitaasti. P-o P-o.
»Mörne, Arvid. Uudempia julkaisuja:
„Studier i Finlands press 1854-1856" (1913),
„Ödemarksdramer I. Den helige Henricus"
(1914), „Strandbyggaröden I. Den svenska
jorden" (1915, novelli), „Från ’Saima’ tili
’Vikin-gen’" (1916, tutkimus ruots. kansallisuusaatteen
kehityksestä), „Den röda våren" (1917,
luonnoksia y. m.), „Strandbyggaröden II. Lotsarnas
kamp"*(1917> novelleja), „Strandbyggaröden III.
Från fjärdarna" (1917, novelleja), „Valda
dik-ter" (1917), „Fädernearvet" (1918, draama),
„Offer och segrar från Finlands kampår" (1918)
y. m. „Samlade dikter" alkoivat ilmestyä 1918.
T. L.
♦Mörssäri on tykkilaji, jossa korotuskulma
on sitä suurempi, mitä lyhyemmälle etäisyydelle
ammutaan. W. E. T.
Na, natriumin (ks. t. VI Os.) kem. merkki.
♦Naamio, sot. Luonnonsuojien puuttuessa on
usein rakennettava erikoisia n:ita, jotta
vihollinen estettäisiin näkemästä, mitä rintaman
takana tehdään. Yleisimpänä tapana on yön
pimeydessä pystyttää havupuita varustettavan
aseman eteen, joten tähän saadaan
keinotekoinen metsä. W. E. T.
♦Naantali. 814 as. (1919) kirkonkirjojen
mukaan, mutta todellisuudessa asui kaupungissa
1,055 henkeä. Uusi asemakaava vahvistettiin
1915. Yhteiskoulu (per. 1916, 5-luokkainen,
82 oppilasta 1920). Museoyhdistys ja
kulttuurihistoriallinen museo per. 1919. Kylpylaitoksen
omistaa v:sta 1918 A.-b. Nådendals båd —
Naantalin kylpy o.-y., joka on perinpohjin uusinut
laitoksen ja perustanut merikylpylän n. 2 km
kaupungista Tupavuorenlahden perukkaan, jonne
johtaa luonnonihana kävelytie pitkin
merenrantaa. — Kaupungin tulo- ja menoarvio 1919
päättyi Smk:aan 181,533:93; verotuksella
hankittavia tuloja oli Smk. 98,679:70. —
Kaupungin valtuustossa on 15 jäsentä, joista (1919)
10 suom. ja 3 ruots. porvarillista sekä 2
sosialistia. [E. Nervander, „Muinaismuistoja Naantalin
luostarista" I-II (Suomen museo I, 1894); A. M.
Tallgren, „Varsinais-Suomea pitkin ja poikki"
(1918); Ilmari Manninen, ,,N:n museo" (Suomen
maaseutumuseoita, 1920).] — 2. N:n
maalaiskunta. 1,068 as. (1918). K.J.V.
Naapuruussuhteet. Taloudellisten olojen
kehittyessä ja asutuksen taajetessa joutuvat
kiinteistöjen alueet yhä voimaperäisempään käyt-
töön, joka kohdistuu sekä kiinteistön rajojen
sisäpuolella olevaan maanpintaan että myöskin
sen alla olevaan maahan ja yläpuolella olevaan
ilmaan. Lähellä toisiaan asuvien oikeudet ja
velvollisuudet joutuvat tämän johdosta
keskenään monenlaisiin kosketuksiin. Oikeussuhteet,
jotka tästä johtuvat, on Suomessa säännöstelty
varsinaisesti vasta lailla helmik. 13 p:ltä 1920.
Tämän lain sisällöstä mainittakoon seuraavaa.
Rakennusta maalla ei saa luvatta sijoittaa 5 m
lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa
maata. Pitempi välimatka on säädetty sen
varalta, että rakennus on 10 m korkeampi tai
laadultaan tulenvaarallinen. Jos on
kysymyksessä laitos tai varasto, joka kipinöiden, noen,
löyhkän t. m. s. vuoksi voi aiheuttaa naapurille
kohtuutonta rasitusta, on maalla
kunnallislautakunnan ja kaupungissa maistraatin taikka, jos
laite s saattaa tuottaa rasitusta laajalle alueelle,
maaherran päätettävä, kuinka lähelle naapurin
maata laitos tai varasto saadaan sijoittaa.
Vastoin tätä perustettu laitos tai varasto voidaan
määrätä poistettavaksi; myöskin voidaan
omistaja velvoittaa ainoastaan poistamaan haitta
tai, ellei se ole mahdollista, suorittamaan siitä
kärsivälle täysi korvaus. Mutta jos laitos
tuottaa varsin suurta vaaraa tai haittaa yleisille
eduille, niin hallitus voi määrätä laitoksen
toiminnan lopetettavaksi pakkolunastuksen tavoin
suoritettavaa korvausta vastaan. — Tarkempia
rakennusmääräyksiä maaseutua varten voidaan
saada toimeen kunnan hyväksymällä ja
noudatettavaksi vahvistetulla rakennusjärjestyksellä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>