Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neljäkäsrauta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
825
Neljäkäsrauta—Nevanlinna
826
Ukrainan kysymyksessä, jossa puolue ei
tahtonut tehdä myönnytyksiä ukrainalaisille, ja erosi
hallituksesta heinäk. 1917. Erottuaan
puolueestaan hän rupesi samassa kuussa uudelleen
hallituksen jäseneksi rahaministerinä ja oli
sitten Kerenskijn lähimpänä miehenä syyskuuhun
1917, jolloin luopui ministerivirastaan. Kohta
sen jälkeen N. määrättiin Suomen
kenraalikuvernööriksi, mutta oli tuskin ryhtynyt tähän
toimeen, kun marraskuussa puhjennut
bolsevikki-vallankumous teki hänen asemansa
mahdottomaksi. Hän palasi Venäjälle, missä lienee tullut
ammutuksi v:n 1918 lopulla.
Neljäkäsrauta, muoto- (kuvio- 1. profiili-)
rauta, jonka leikkauspinta muodostaa
ympyrän-kaaren neljänneksen. Neljä n:aa yhteen
niitattuna muodostaa putken, jonka pinnalla laipat
ovat neljänä harjakkeena. Käytetään toisinaan
rakennuksien patsaissa.
Neo-grec [-gre’k] 1. uuskreik. tyyli, Ranskassa
Napoleon III:n aikaan vallitseva
rakennustaiteellinen suunta, jonka rakenteelliset ja esteettiset
periaatteet olivat kreikkalaisia tai siksi
oletettuja. Rakennusaineiden huolellinen valinta ja
tutkiminen, niiden järkiperäinen käyttö, aineen
muodon ja koristelun sopusointu olivat
päävaa-timuksia, sävyn tuli olla kreikkalaisen, kreik.
muotoja kumminkaan ehdottomasti
edellyttämättä. Suunnan edustavimmat nimet olivat
Duc (Pariisin oikeuspalatsi), Visconti
(Napoleonin hauta Invalidikirkossa), Duban (École des
beaux-arts’in rakennukset), Constant-Dufeux ja
ennen kaikkea H. Labrouste (Sainte-Genevièven
kirjasto näkyvine rautakonstruktsioneineen).
U-o N.
Neovius [nea’v-], Arvid Verner
(1861-1916), sanomalehtimies ja politikko. N. tuli
vänrikiksi Suomen kaartinpataljoonaan 1881,
fil. kand. 1885, erosi sotapalveluksesta 1886,
fil. toht. 1891; oli 1886-1900 apulaisena
vakaus-komissionissa. Vv. 1894-1900 hän kuului „Nya
Pressenin" toimitukseen. Routavuosina N. oli
innokkaimpia passiivisen vastarinnan miehiä ja
otti 1900-05 osaa maanalaisen ,,Fria Ord"
lehden toimittamiseen; karkoitettiin tämän johdosta
1903, mutta sai palata kotimaahan 1905.
Porva-rissäädyn jäsenenä N. oli 1900 ja 1905-06 ja
yksikamarisessa eduskunnassa v:sta 1907. N.
oli aikanaan maamme huomattavimpia
sanoma-lehtimiehiä; julkaisi 1907 aikakauskirjaa
„Politik och kultur".
*Neovius, Eduard Rudolf. Hänen
viimeinen teoksensa „Analytische Bestimmung
einiger von Riemann nicht in Betracht gezogene
Minimalflächenstücke, deren Begrenzung von 3
geraden Linien gebildet wird" ilmestyi 1920.
N. kuoli 1917.
Nereidi-vedenmittauskoje, konelaboratoreissa
käytetty vedenmittauskoje, jossa tavallisesti on
liereä vesisäiliö ja tämän pohjassa erisuuruisia
reikiä, mitkä vesipaljouden mukaan aukaistaan.
Reikien läpimitta tunnetaan. Kojeella
mitataan sen kautta virtaavaa vettä siten, että
merkitään säiliössä vallitseva veden korkeus
h lausuttuna metreissä (m). Vesi virtaa silloin
rei istä nopeudella c = |, 2gh m/sek., ja
sekunnissa virrannut vesimäärä V on silloin V = k-c>
F (m3/sek.), jossa k on vesisuihkun
kutistuma-kertoin, mikä riippuu reiän reunan terävyy-
destä (jos rëuna on aivan terävä on k noin 0,ej>),
ja F reikien poikkipinta m2:eissä. P-o P-o.
Nessler, Julius (1827-1905), saks.
maan-viljelyskemisti. N:n huomattavimmat
tutkimukset koskevat viininviljelystä ja viinin
kemiallista tutkimista. Hänen nimeensä liittyy myös
herkkä ammoniakin tunnustin, n. s. N:n
rea-genssi (ks. t. VI Os.). E. S. T.
*Neueliätel. 1. Kanttoriin asukasluku 138,852
(1918). —2. Kaupungin asukasluku 24,125 (1918).
Neuilly sur Seine [nöjV syr se’n], kaupunki
Ranskassa Seinen varrella Pariisin länsipuolella.
Siellä tehtiin marrask. 1919 rauha
ympärysvaltani ja Bulgaarian kesken, ks. Bulgaaria,
Täyd.
Neulakenttäyenyttäjä on etukehruukone, jota
käytetään pitkien kuitujen, pellavien ja kampa-
Neulakenttävenyttäjä.
villojen venytyskoneena. Venytys tapahtuu
valssiparien a ja b välillä vetonahan (L)
avustamana. Neulakentän N muodostaa jono
piikeillä varustettuja tankoja, joiden piikit
tunkeutuen kuitukimpun läpi kannattavat
hahtuvaa ja oikovat kuituja. Neulatangot kulkevat
hahtuvan mukana hiukan pienemmällä
nopeudella, putoavat loppupäässä alas, kulkevat
alhaalla vinossa asennossa takaisin alkupäähän ja
nousevat täällä takaisin ylös venytyskenttään.
E. J. S.
Neureuther [nöiröitdr], Gottfried von
(1811-85), saks. arkkitehti, Münchenin
polytek-nikumin professori (v:sta 1857), edusti lukuisissa
maallikkorakennuksissaan (Würzburgin,
Aschaf-fenburgin, Schweinfurthin asematalot,
Ludwigs-hafenin hallintorakennuksia, maataloja y. m.)
uudenaikaista korkearenesanssia, jonka vei
Baie-rissa voittoon. Hänen huomattavimmat työnsä
ovat Münchenin polyteknikumi (1866-70) ja
taideakatemia (1.873-85). U-o N.
Neusatz ks. I j v i d é k, X Os.
Neutraalipunainen ks. F e n a t s i i n i t, Täyd.
Neutralisatsionilämpö ks. N e u t r a 1 i s a
t-s i o n i, VI Os.
Neuve-Cliapelle [nöfsape’l] ks.
Suurvaltain sota, Täyd.
Neuvostotasavalta ks. Boise vismi,
Venäjä, Unkari, Täyd.
♦Nevada. 114,742 as. (1918).
♦Nevanlinna, Lars Theodor, kuoli 1916.
Nevanlinna, Otto Vilhelm (s. 1867),
suom. koulumies ja fyysikko, alkuper. nimi
Neovius, yliopp. 1884, fil. kand. 1887, fil.
Iis. 1891; ollut matematiikan ja fysiikan
lehtorina Joensuun lyseossa 1892-1903, Helsingin
ruots. realilyseossa 1903-08, Helsingin suom.
tyttökoulun jatkoluokilla 1908-10 sekä suom.
normaalilyseossa 1910-12; nimitettiin matemaat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
