Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nippold ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
829
Nippold—Niverä
830
tuksen mukaan on presidentin kanslian,
valtioneuvoston kanslian, oikeuskanslerinviraston,
korkeimman oikeuden ja korkeimman
hallinto-oikeuden sekä niiden alaisten maan
viranomaisten ja virastojen pidettävä n:aa kaikista
virastossa palvelevista vakinaisista ja ylimääräisistä
virka- ja palvelusmiehistä. N:aa on pidettävä
vahvistetun kaavan mukaan, johon on
merkittävä, paitsi virkamiehen suku- ja etunimiä,
ilmoitus hänen syntymäpaikastaan ja -ajastaan,
virkaylennyksistä sekä kunniamerkeistä ja
palkinnoista, viransijaisuuksista sekä muista
määräyksistä ja julkisista tehtävistä,
virkavapaudesta, virka- ja muista syytteistä, kunnallisesta
ja muusta toiminnasta viran ulkopuolella sekä
opintomatkoista. Yliopistolla sekä koulu- ja
kir-kollisvirkakuntiin kuuluvilla virastoilla on oikeus
edelleenkin käyttää ennestään voimassa tai
käytännössä olleita n:ja. Sotaväen nimiluetteloista
on voimassa eri määräykset. M. R. P.
♦Nippold, Friedrich, kuoli 1918.
Niptus hololeucus ks. Keltakarvavaras,
Täyd.
Nirha. 1. Toisinaan käytetty viilan nimi. —
2. Mateen t. ankeriaan nahasta tehty
kalannäköi-nen täky, jota käytetään lohen talvionginnassa.
Niskanen, Kustaa Vilhelm (1796-1860),
myöhäisemmän heränneisyyden johtomiehiä
Pohjanmaalla. N. oli syntyjään savolainen
talonpoika Iisalmelta, missä nuorena miehenä oli
liittynyt sikäläisiin heränneisiin; muutti sittemmin
Pohjanmaalle, missä v:sta 1843 asui talollisena
Nivalassa. Aluksi N. liittyi täydellisesti
kannattamaan Paavo Ruotsalaista, jonka läheisiä
ystäviä hän, samoinkuin heränneitten
talonpoikaisjohtajien joukossa huomattava serkkunsakin,
Lauri Johan N. (1794-1853) oli. Mutta N.
joutui vielä Paavo Ruotsalaisen loppuaikoina
tämän kanssa erimielisyyksiin, kunnes
Ruotsalainen vähää ennen kuolemaansa suorastaan
julisti N:n „pannaan". Siitä huolimatta N:n
arvo ja vaikutus Pohjanmaan heränneiskansan
keskuudessa pysyi voimassa, kunnes hän
Ruotsalaisen kuoltua kohosi N. G. Malmbergin
rinnalla n. s. „niskaslaisten" heränneissuunnan
johtajaksi pidellen heränneisliikkeen kantajoukkoja
Pohjanmaalla koossa silloinkin, kun sikäläiset
heränneispapit olivat kokonaan eronneet liikkeen
johdosta. Uskollisena Ruotsalaisen peruskannalle
N. vaati, repiäkseen alas kaiken „tekopyhyyden
kiiltomenon", ihmistä olemaan rehellisesti
sellainen, kuin hän on, yrittämättä itsessään
herättämään katumuksen tai „ikävöimisen" tunteita.
„Tulee astua Jumalan eteen täydessä
tyhjyytensä tunnossa ainoastaan pitäen kiinni Jumalan
sanasta, sillä vanhurskaus ei ole siinä, että me
tunnemme Kristuksen, vaan että Kristus tuntee
meidät." „Niskaslaiset" heränneispiirit
käsittivät suurimman osan herännyttä rahvasta Lapuan,
Nurmon, Seinäjoen, Ylihärmän, Ylistaron,
Kauhavan ja Kalajoen seurakunnissa. [M. Akiander,
„Religiösa rörelser i Finland", VI, sivv. 290-330;
M. Rosendal, „Suomen herännäisyyden historia".]
M. R.
Niskapalika, hevosten niskaan toisinaan
ilmestyvä kasvain, joka syntyy likistyksestä tahi
jostakin muusta ulkoapäin sattuneesta
loukkauksesta. N. voi olla 1) aseptinen, jolloin se
muodostaa veritiivistymän nahassa, nahanalai-
sessa sidekudoksessa tahi lihaksissa, veripahkan
tahi heramaista syyainetta erittäneen
limapussi-tulehduksen, 2) mätää sisältävä, jolloin
loukkauksen mukana on tapahtunut mätätartunta;
tätä n:n muotoa nimitetään myös
niska-aukomaksi. W. C:n.
Nitoni on radiumin emanatsionia (ks. R
a-dioaktiivisuus, VII Os.). Sir William
Ramsaylta, jonka onnistui valmistaa suurempia
määriä tätä ainetta, se sai elementtinä nimen
n. Se on vesikirkas, raskas —65°:ssa C kiehuva
neste, mikä jäätyy —71°:ssa C. Sen atomipaino
on 222,4, siis 4 pienempi kuin radiumin. Tästä
on tehty johtopäätös, että n. syntyy
radiumista, kun tämä menettää yhden a-osasen
(= heliumatomin). E. S. T.
Nitrometri on Lungen esittämä
kaasu-analyyttinen koje nitraattitypen määräämiseksi
typpimonoksidikaasuna, joksi väkevä rikkihappo
metallisen elohopean läsnäollessa nitraatin
hajoittaa. E. S. T.
Nitroväriaineet ks. Nitroaineet, VI Os.
Nitti, Francesco Saverio (s. 1868),
it. taloustieteilijä ja politikko, toiminut m. m.
finanssitieteen professorina Napoli’n yliopistossa;
edustajakamarin jäsen; sisäasiain- ja samalla
pääministerinä kesäk. 1919-kesäk. 1920.
Hallituksessa ollessaan N. koetti saada
voittajavaltioita omaksumaan sovinnollisen politiikan
Saksaa kohtaan. Myöhemmin hän on
sanomalehdistössä vaatinut Versailles’in rauhan
tarkastusta; julkaissut m. m. „L’emigrazione italiana
e i suoi avversari" (1889), „La nuova fase dell’
emigrazione italiana" (1899), „Principi di scienza
delle finanze" (1904).
♦Nivala. 9,630 as. (1918). — Alttaritaulun
„Kristus -ristillä" on maalannut E. Vendelin
1875. [Sanomalehti „Liitto" n:o 59, 1912.]
Niveaupinta ks. Potentsiaali, VII Os.
♦Nivel, tekn., kahden keskenään liikkuvasti
yhdistetyn koneosan liitos. Jos nivel taipuu
vain yhteen suuntaan, on se t a p p i n i v e 1,
jos taasen joka suuntaan, on se p a 1 1 o n i v e I.
Nivellaakeri = Sellersin laakeri, ks.
Laakeri, V Os. p. 355, kuva 4.
Nivelle [~ve’l], Robert (s. 1856), ransk.
kenraali, oli suurvaltain sodan alkaessa
everstinä ja tykistörykmentin päällikkönä Elsassiin
hyökkäävässä armeiassa, siirrettiin pian Marnen
rintamalle ja yleni nopeasti arvoasteissa: lokak.
1914 brigadikenraaliksi, 1915
divisioonakenraa-liksi, huhtik. 1916 kolmannen armeiakunnan
päälliköksi: toukokuusta 1916 hän
armeianpääl-likkönä taitavasti johti Verdun’in puolustusta.
Lokak. ja jouluk. sam. v. N. lyhyillä, äkillisillä
hyökkäyksillä valtasi takaisin melkoisen osan
saksalaisten Verdun’in pohjoispuolella
miehittä-mää aluetta. Jouluk. 1916-huhtik. 1917 hän
oli kaikkien Ranskassa olevien ransk. joukkojen
f • •• 1 1 • i « •• ••
ylipäällikkönä.
Niverä 1. nikara, nivara (saks.
Maserholz, gemasertes Holz), puulaatu, jossa solukot
eivät ole normaaliasennossaan. Yksinkertaisin
niveräinen puulaatu on n. s. aaltopuu (saks.
Wellen- 1. Wimmerholz), jota on usein esim.
koivuissa („lainekoivuissa") ja tervalepässä, ja
joka on erikoisen haluttua puusepäntöihin.
Useimmiten lienee tällainen aaltopuu syntynyt
puristuksen vaikutuksesta. Aaltopuussa mut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
