- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
835-836

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nopeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

835

Norjan salpietari—Nosema-rutto

836

tiin N:ssa Venäjää, joka halusi jäistä vapaata
satamaa Atlantin rannikolla. — Maailmansodan
johdosta N:n laivasto voitti paljon
rahdinkuljetuksella; varsinkin Englannista tehtiin
tilauksia, josta kasvoi Englannille ystävällinen
mieliala N:ssa. N. joutui kuitenkin samalla tästä
maasta suuresti riippuvaiseksi; se antoi m. m.
määräyksiä, jotka olivat tähdätyt saks.
vedenalaisia vastaan. — Toiselta puolen N:n laivasto
miina- y. m. sotavahinkojen johdosta kärsi suuria
tappioitakin. — V. 1919 sodassa voitolle
päässeet vallat päättivät antaa Huippuvuoret
N:lle; niillä olevat kivihiilikaivokset vuokrattiin
englantilaisille. Syysk. sam. v. N. yhtyi
„kansainliittoon". Myös hyväksyttiin sam. v.
yleinen väkijuomain kieltolaki. Kesäk. 1920
kukistui Knudsenin radikaalinen ministeristö. Uuden
ministeristön muodosti O. B. Halvorsen. Elok.
alkoi rautatieläisten lakko ja kommunistista
liikettä ilmeni Trondhjemissa y. m. Jouluk.
sam. v. lakko laajeni myös muille aloille;
hallitus ei kuitenkaan taipunut myönnytyksiin, ja
pian lakko raukesi. G. R.

Norjan salpietari ks. Birkeland-Eyden
menetelmä, I Os.; ja
Kalkkisalpie-t a r i, Tävd.

Normaalimitfajärjestelmä.
Joukkovalmistuk-sen kehittyessä on ollut pakko pyrkiä
mahdollisimman vähälukuisiin kone- ja
kappalemuotoi-hin sekä mahdollisimman harvoihin
suuruusmit-toihin. Aikaisemmin on esim. puutavaramitat
normalisoitu määrättyihin tuumamittoihin,
samoin ruuvit y. m. Koneteollisuudessa pyritään
normalisoimaan laakerit, tapit, akselit, näiden
kierrosluvut, hihnapyörät j. n. e.
Rakennusteollisuudessa normalisoidaan ikkunat, ovet y. m.
tarpeet mahdollisimman harvoihin
määrämittoihin. P-o P-o.

Normaali syli, ennen metsän arvioimisessa
käytetty mittayksikkö. 1 n. = 100 kuutiojalkaa
kiinteätä mittaa.

Normalisoiminen ks. N o r m a a I i m i 11 a-

• •• • ii •• rrn •• t

järjestelmä, Tayd.

♦Norrköping. 56,872 as. (1918). Östra Eneby
(9,339 as.) liitettiin N:iin 1916 ja S:t Johannes
(3,027 as.) 1918.

♦Norrlin, Johan Petter, kuoli 1917.

♦Norström, Johan Vitalis Abraham,
julkaisi lisäksi ,,Tankar och forskningar" (1915).
Kuoli 1916. Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi
vielä ,,Om viljans frihet" (1917). [Liljedahl,
„V. Norström" I (1917).]

Nortlicliffe [nnpklif], Alfred Charles
William (s. 1865), lordi, engl. sanomalehtien
omistaja, sukunimi Harmsworth [hämsudp].
V. 1888 N. perusti viikkolehden „Answers",
joka sai laajan leviämisen, osti 1894
jokapäiväisen lehden „Evening News" ja perusti 1896
huokeahintaisen „Daily Mail" lehden. Myöskin
„The Times" joutui 1908 N:n käsiin, joka sitä
paitsi yhdessä veljiensä kanssa on perustanut
suuren joukon maaseutulehtiä. N:n lehdet
edustavat n. s. „keltaista sanomalehdistöä"
täyttäen palstansa amer. tapaan laadituilla
hälytys-uutisilla ja ajaen yltiökansallista imperialismia.
Suurvaltain sodan aikana N., joka vaati Saksan
musertamista, häikäilemättömästi johti Saksaa
vastaan käytyä sanomalehtisotaa ja järjesti
myöskin sodan loppupuolella itse Saksan ar-

meiaan ja laivastoon kohdistetun agitatsionin,
jota harjoitettiin pudottamalla lentokoneista
Saksan armeian keskelle lukemattomia
saksankielisiä lehtisiä, joissa koetettiin horjuttaa
saksalaisten sotilasten isänmaallisuutta ja
luottamusta päällystöön ja jotka eivät olleet vaikutusta
tekemättä.

Nosema apis ks. N o s e m a-r u 11 o, Täyd.

Nosema-rutto 1. tarttuva vatsurj,
muuan täyskasvuisia mehiläisiä vaivaava
kulkutauti, joka on saanut nimensä aiheuttajastaan,
mehiläisen keskisuolessa loisivasta
mikroskooppisesta mikrosporidien ryhmään kuuluvasta
Nosema apis alkueläimestä, joka on läheistä
sukua Nosema bombycisiUe, silkkiäistoukan
pé-brine-ruton synnyttäjälle. Loisen samoinkuin
sen aiheuttaman taudin huomasi, nimitti ja
selitti ensi kerran 1907 Erlangenissa sikäl.
mehiläishoidollisen opiston ja koelaitoksen
johtaja, prof. E. Zander, joka samalla totesi,
että tauti ei ollut uusi, vaan että se monasti
ennenkin on esiintynyt, vaikkakin muilla nimillä.

Taudin vahingollisuus perustuu, paitsi sen
suureen tarttuvaisuuteen, siihen, että loinen,
tun-keutuessaan suolen seinämän soluihin, lyhyessä
ajassa tuhoaa koko ruuansulatuselimistön.
Taudin pää- ja varmimpana tuntomerkkinä pidetään
mehiläisten joukkokuolemista talvisin ja
keväisin, vieläpä alkukesästäkin, ilman ulkonaisesti
havaittavia syitä. Kylmempinä vuodenaikoina
mehiläiset sortuvat pesiinsä, jotka ne likaavat
ulostuksillaan. Tällöin siis tautiin melkein aina
liittyy vatsuri, jollainen kuitenkin saattaa
esiintyä muistakin syistä. Keväällä ja kesällä
kuoleminen tapahtuu enimmäkseen pesän
ulkopuolella, vatsurin huomattavasti esiintymättä.
Mehiläiset putoavat lentoon kykenemättöminä
maahan (lentorampuus), missä värähtelevin siivin
ja paisunein takaruumiin (umpitauti) ryömivät
ympäri kerääntyäkseen viimein pieniin ryhmiin
kiville, korsille, kaarnanpalasille y.m. kuolemaan.

Nosemaa potevien mehiläisten keskisuoli
muuttuu vähitellen väriltään, joka normaalioloissa
on punertavan ruskea, maidonvalkeaksi, mikä
on seuraus suolisolujen ja -ontelon täyttymisestä
itiöillä. Nämä munanmuotoiset, V2oo mrT1:n
pituiset hiukkaset ovat muotonsa ja
valontaitta-miskykynsä (kiiltonsa) johdosta mikroskoopin
avulla helposti huomattavia. Ne toimivat n. s.
Iepoasteina ja samalla tartunnan
Ievittämiseli-minä ja voivat elinvoimaisuuttaan
menettämättä sietää kuivuutta, märkyyttä, pakkasta
ja muita epäedullisia ulkonaisia olosuhteita,
mutta ei kuumuutta; jo 70° C lämpö ne tuhoaa.

Koska sairastavien mehiläisten ulostukset ovat
tulvillaan nosema-itiöitä, leviää tartunta
helpoimmin juuri niitten mukana sekä pesän sisällä
että sen ulkopuolella, joko pesästä toiseen samassa
mehiläistarhassa taikka tarhasta toiseen.
Tartunnan levittäjinä toimivat sekä mehiläiset itse
että mehiläishoitaja. Edelliset esim.
puhdistus-lennon aikana keväällä tai juomaveden mukana
keväisillä vedenottomatkoillaan taikka
ryöstöret-killään, jälkimäinen yhdistelemällä heikkoja,
useimmiten juuri noseman heikontamia
yhteiskuntia vahvempiin, siirtelemällä tahrattuja
vaha-kakkuja edellisistä jälkimäisiin, käsittelemällä
kumpiakin samoilla hoitovälineillä sekä
myymällä tartutettuja yhteiskuntia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0428.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free