- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
841-842

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nurhag ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

841

Nurhag—Närpiö

842

ei jaksanut antaa sille tarpeellista sotilaallista
apua. Tyytymättömyys saks. suuntaan alkoi
yhä selvemmin tulla näkyviin, ja liittolaisten
tuloa Stambuliin tervehdittiin monin paikoin
ilomielin. Valta siirtyi entente-mielisten n:n
käsiin, jotka nekin edustavat komiteaa, se kun
on ainoa poliittisesti edes jotenkin valveutunut
valtiollinen puolue Turkissa. — Turkkia varmaan
kohtaavan jaon yksityiskohdat ovat vielä
epäselvät tätä kirjoitettaessa. [Tallqvist,
„Puolikuun lasku — Etu-Aasian nousu" (1918);
Mergenthau, „Secrets of the Bosphorus" (1917);
„Der Neue Orient" (v:sta 1917); M. Hartmann,
„Aus der neueren osmanischen Dichtung" 1-2
(1916-17); sama, „Unpolitische Briefe aus d.
Türkei" (1910); sama, „Reisebriefe aus Syrien"
(1913); Holma, „Turkki ja Islam" (1919), y. m.]

H. H-a.

Nurhag 1. n u r a g h ks. Sardinia, VIII
Os.

♦Nurmes. 822 as. (1919); yhteiskoulun 5
alinta luokkaa muodostettu valtion keskikouluksi
syyslukukauden alusta 1919, 3 yliluokkaa vielä
yksityisiä; valtuustossa 1920 15 jäsentä.

Nurmi, ruohoa kasvava kenttä, esim.
maalaistaloissa hyvin yleisesti asuinrakennuksen
edessä oleva pihanurmi 1. -nurmikko. Sen
jälkeen kuin heinää ruvettiin pellossa viljelemään,
nimitetään myös heinäpeltoa kylvönurmeksi 1.
rehunurmeksi (ks. Kylvöheinä, V Os.).

J• F. S.

Nurmijärven lääkelaboratori (Lääkel
abo-ratorio Alb. Koponen), Nurmijärven
kirkolla, n. 10 km Rajamäen asemalta,
harjoittaa matolääkkeiden valmistusta sekä
kapseli-teollisuutta. Laitoksen perusti apteekkari Albin
Koponen Juukaan 1895, siirsi sen Nurmijärvelle
1899, missä se on ollut apteekin yhteydessä
v:een 1920, sen jälkeen valtioneuvostolta
saamallaan luvalla jatkanut toimintaansa
itsenäisenä lääketehtaana. Nykyinen omistaja
apteekkari Koposen leski rouva Palmida
Koponen; lääkintähallituksen hyväksymä johtaja
farm. kand. Leo Koponen. Liikepääoma
Smk. 500,000:—; tuotannon raha-arvo 1910
Smk. 78,500:—, 1920 Smk. 800,CC0 —;
työväestön lukumäärä (1920) 17 henkeä. K. /. V.

♦Nurmijärvi. 8,229 as. (1918). —
Alttaritaulun „Kristuksen ylösnouseminen kuolleista" on
maalannut C. P. Elfström 1832. [Paavo
Salo-nius, „Kielimurteista Kiskon, Karjalohjan,
Lohjan, Vihdin ja Nurmijärven pitäjissä" (Sucmi,
2:nen jakso 10, 1872); K- E. Stenroos,
„Nurmijärven pitäjän siemen- ja saniaiskasvisto" (Acta
Soc. f. fi. fenn. IX, 1893-94) sama, „Das
Thierleben im Nurmijärvi-See" (Acta Soc. f. fi. fenn.
XVII, 1898-99).] K. J. V.

Nurmio, Heikki Eliel (s. 1887), soturi,
yliopp. 1906, fil. kand. 1911; toimi opettajana
Raumalla 1914-15. Oltuaan jääkärinä Saksassa
otti osaa Suomen vapaussodassa luutnanttina
Lempäälän taisteluihin ja Viipurin valloitukseen.
Saksassa ollessaan N. sepitti „Jääkärimarssin",
johon Sibelius on säveltänyt musiikin.
Julkaissut: „Jääkärin päiväkirja" ja yhdessä L.
Gran-dellin kanssa „Viipurin valloitus".
Sotahistorian opettaja Suomen kadettikoulussa 1920;
kapteeni sotaväen päällikön esikunnassa.

♦Nurmo. 4,982 as. (1918). Osuusmeijeri. —

Kirkon alttaritaulun „Kristus ja samarialainen
vaimo" on maalannut Väinö Hämäläinen 1914.

♦Nybergli, August, oli 1917-18 senaatin
oikeusosaston varapuheenjohtajana, v:sta 1918
korkeimman oikeuden presidenttinä; kuoli 1920.

Nykyarvo, jonkun esineen (rakennuksen,
koneen y. m. s.) arvo käsillä olevana hetkenä. N.
saadaan tietää, kun uutisarvo (ks. t. X Os.)
jaetaan esineen arvioidulla kestäväisyysajalla
(vuosissa), näin saatu luku — vuotuinen
kuoletus — kerrotaan esineen iällä ja tulo
vähennetään uutisarvosta. J. F. S.

♦Nylander, J o h n W i 1 I i a m. N:n „Samlade
berättelser I, li, III. Sjöfolk" ilmestyivät 1918.

Nylanderin reagenssi on herkkä rypälesokerin
reagenssi, jota käytetään sokeritautisten virtsaa
tutkittaessa. N. r. on seignettisuolan ja
vis-muttinitraatin alkalinen liuos. E. S. T.

Niili [nyi], Edward van der (1812-68),
itäv. arkkitehti, arkkitehtuurin ja
ornamentiikan professorina Wienin taideakatemiassa
1844-65, vaikutti taiteellisellakin toiminnallaan
tehokkaasti silloisen uuden Wienin rakennustaiteen
kehitykseen. Hänen rakennuksistaan, jotka hän
eniten suoritti yhteistöinä August Siccard von
Siccardsburgin (1813-68) kanssa (N:n etupäässä
hoitaessa esteettistä puolta), mainittakoon:
soti-lasarsenaalin komendanttuurirakennus
(romaa-nilaistyylinen tiilirakennus), Kaarien-teatteri,
Haasin kauppatalo, Palais Larisch ja siroihin
ransk. varhaisemman renesanssin muotoihin
pukeutuva suuri Wienin hovioopperan talo
(1861-69). Maalari Führichin kanssa hän suoritti
Altlerchenfeldin kirkon sisäkoristuksen (1853).

U-o N.

Nymphæum (lat., < kreik. nympha’ion),
nymfeille pyhitetyn lähteen yli tai sen yhteyteen usein
kallioseinälle pystytetty rakenne, osalti pyhättö,
osalti lepo- ja virkistyspaikka, joka oli
huomattavan rakennustaiteellisen kehityksen alainen
hellenistisellä ja roomal. ajalla etenkin
Vähässä-Aasiassa (Kremna, Side), Palestiinassa (Åman)
ja Pohjois-Afrikassa. Roomassa ja sen
lähitienoilla oli lukuisia n:eja, suurimmat (kuten
n. s. Minerva medica) akvedukten päätteinä ja
veden edelleen jakajina vesijohtoihin,.
kylpylaitoksiin y. m. taikkapa etupäässä vain
koristeellisia tarkoituksia palvelevina loistorakenteina,
es?m. Septimius Severuksen komea Sepiizonium
Rooiran Palatinus vuorella. U-o N.

♦Nyrén, Magnus, kuoli 1921.

♦Nyrop, Martin, kuoli 1921.

Nytkyttimet = housuvalssit. ks. K e h r u
u-teollisuus, IV Os. p. 643, rivi 1 ylh.

Näpinlahti, rautatiepysäkki Hiitolan-Raasulin
radalla, Käkisalmen ja Myllypellon asemien
välillä, 11 km Käkisalmesta, 44 km Hiitolasta,
450 km Helsingistä.

Närhi, Otto (1864-1904), suom. näyttelijä,
syntyisin Rautalammilta, Kuopion pataljoonan
soittaja, Aspegrenin Kansanteatterissa 1884-92,
siirtyi 1892 Suomalaiseen teatteriin, sittemmin
Kansallisteatteriin. N. oli lahjakas, itsenäinen
luonnenäyttelijä; hänen kuuluisin csansa oli
Caliban Shakespearen „Myrskyssä", missä hän
karakterisoi tämän fantastisen eläin-ihmisen
hämmästyttävän todelliseksi.

♦Närpiö. 11 ,£86 as. (1918). Kansanopisto
(per. 1901). Teollisuuslaitoksia: Ståbackan,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0431.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free