Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Otava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
863
Oulujoki—O n to v a
864
Sepänkadun välisen korttelin. Vapaussodan
aikana 1918 polttivat kapinalliset helmik. 2 ja
3 p:n välisenä yönä Tori-, Asema-,
Aleksanterin-ja Kajaaninkatujen välisen korttelin, josta tuli
levisi viereiseen kortteliin polttaen ent.
merikou-Iun päärakennuksen sekä suom. lyseon
voimistelu-, vahtimestarinasunto- ja
ulkohuoneraken-nukset. 5. A. W. & K. J. V.
♦Oulujoki. 5,938 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Oulujoen tehtaat o.-y:n (osakepääoma
Smk. 4,000,000: —) maakuntamylly,
kotitarvesaha ja tiilitehdas.
♦Oulujärvi. Vuotuinen kalansaalis on
arviolaskelman mukaan 1,78 kg hehtaaria kohti.
Enimmän saadaan muikkua, 60,000 kg,
haukea 33,000 kg, ahventa 22,000 kg, särkeä
21,200 kg, madetta 13,000 kg, siikaa 10,000
kg, kuhaa 8,000 kg, kuoretta 6,000 kg ja
lahnaa 3,000 kg. [I. Leiviskä, ,,Über den See
Oulujärvi und seine Uferformen" (Suom. tiedeakat.
toimituksia A III, 1913); sama,
„Oulujärves-tä" (Terra 1914); Viljo Tolvanen,
„Oulujärven kalastusoloista" (Suomen kalatalous n:o 3,
1915).] • K. J. V.
♦Oulunkylä. 0:n huvilayhdyskunta (virall.
nimi: Åggelby villasamhälle)
määrättiin’ asetuksella 15 p:Itä kesäk. 1898
taaja-väkiseksi yhdyskunnaksi.
Yhdyskunnanval-tuusto v:sta 1915, jossa 18 jäsentä. Erotettu
valtioneuv. päät. 10 p:Itä toukok. 1909
omaksi khrakunnaksi. ^ V:n 1921 alusta
itsenäinen kunta nimeltä Åggelbyn kunta (Åggelby
kommun). Manttaaliluku 2,6329, n. 3,500 as.
(1921). Kouluja: suom. ja ruots. ylä- ja
alakansakoulu, ruots. yhteiskoulu (5 luokkaa, 100 oppii.)
ja valmistava koulu. Seuroja: suom. ja ruots.
seura, ruots. nuorisoseura, evank.-luteril.
yhdistyksen haaraosasto. Lastenkoteja 2, lasten
kesäsiirtoloita 2 (kaikki Helsingin kaupungin).
Vapaaehtoinen palokunta. Oulunkylän asema ja
Käpylän (Kottby) pysäkki. Huomattavia
rakennuksia: „Svenska hemmet" ja
palokunnantalo. Teollisuuslaitoksia: 0:n sähkölaitos o.-y„
0:n halkoliike, Valtamon kirjapaino.
Osuusliikkeitä: Åggelby handelslag, Elanto. K. J. V.
Ouluu-Nurmeksen rata. Radan täydellinen
suunnittelu on toimitettu ja rakennustyöt
aloitettiin syksyllä 1918. Pituus tulee olemaan
271,3 km, johon tulee lisäksi
Kontiomäen-Kajaanin haararata (25,s km), joka yhdistää pääradan
Savon rataan. V:n 1921 alussa olivat
rakennustyöt Kajaanin-Kontiomäen haararadalla osittain
suoritetut, samoin Kontiomäen-Nurmeksen
rataosalla. Molemmat radat tehdään yksiraiteisiksi.
Matalin kohta pääradalla tulee Oulun aseman
läheisyyteen (kiskonjalan korkeus 6,48 m yi.
merenp.), korkein Kontiomäen aseman ja
Vih-tamon pysäkin välille (208,15 m yi. merenp.).
Matalin kohta sivuradalla tulee olemaan
Jor-muan pysäkillä (128,79 m), korkein vähää ennen
Kontiomäen asemaa (186,62 m). Suurin leikkaus
pääradalla tulee Melalahden pysäkin ja
Kiehi-män aseman välille (pituus n. 2,400 m, syvyys
9,16 m, poistettava maamäärä 236,356 m3.
Suurin penger tulee samalle välille (pituus n. 2,400
m, korkeus^ 10,75 m, maamäärä 279,786 m3).
Syvin leikkaus (24,11 m) ja suurin pengerkorkeus
(22,23 m) tulevat Sotkamon aseman viereen.
Kajaanin-Kontiomäen radalla tulevat
leikkaukset ja penkereet pienempiä. Pääradalle tulee
10 asemaa ja 15 pysäkkiä, sivuradalle 2 pysäkkiä.
Suurimmat sillat pääradalla tulevat olemaan
laivaväylien yli rakennettavat: Oulujoen
Vaalassa, Kiehimänjoen Kiehimänsuussa ja
Tenetin-virran Sotkamossa sekä suurehko silta
Muhos-joen yli. Sivuradalla on suurin Petäisenkosken
rautabetonista rakennettu silta lähellä Kajaania;
sen vapaa aukko 50 m. K.J.V.
♦Oulunsalo. 2,050 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Ristiinnaulitseminen" maalannut G.
A. Dahlström (lahjoitettu 1855). [J. N.
Merenheimo, „Silmäys Oulunsalon 500-vuotisiin
historiallisiin vaiheisiin"; Viljo Tolvanen,
„Oulunsalon maantieteestä"; E. E. Tolvanen, „Sananen
Oulunsalon kansakouluista"; sama, „Orpojen ja
turvattomani poikain kasvatuslaitos
Oulunsa-lossa" („Kaiku" n:o 304, 1915).] K.J.V.
♦Ounasvaara on vuoriperältään
kvartsiittilius-ketta. Vuoren tasaiselta metsäiseltä laelta näkyy
keskiyön aurinko kesäkuun 16-27 päivien
välisenä aikana. Juhannusyönä 1918 kävi vuorella
n. 2,000 henkilöä. Sitäpaitsi on laelta
suurenmoinen näköala, lännessä siintävät tasaisella
taivaanrannalla Karhujupukan ja Aavasaksan
vaarat, etelässä Pisavaara, kaakossa Kivalon
harjanteet ja pohjoisessa Ounasjoki ja sen
takana aaltomainen erämaamaisema. Vuoren
tärkein osa on yksityisen henkilön hallussa, joka
on ryhtynyt suojelemaan paikan raiskattua
luontoa. Kerni-yhtiö lahjoitti syksyllä 1918
matkailijatoimisto Finlandialle omistamansa kaksi
palstaa n. s. Juhannuskalliolla, jotka
vastaisuudessa tulevat käytettäväksi
jnatkailutarkoi-tuksiin. K. J. V.
♦Outokumpu. V:n 1914 jälkeen toimitetut
tutkimukset ovat osoittaneet, että malmikerros
on vähintään 1,5 km pitkä ja ulottuu kaltevassa
suunnassa ainakin 300 m:n syvyyteen.
Toistaiseksi tunnetut malmimäärät on siten laskettu
7-8 milj. tonniksi, joten O. sekä
malmimää-riensä että malmin laadun puolesta on
ensi-mäisiä vaskikaivoksia Euroopassa. —
Kaivoksen omistajat Suomen valtio ja Hackman <& C:o
ovat toiminimellä „Outokummun kuparitehdas"
hoitaneet kaivosliikettä ja vaskenvalmistusta
hyvällä taloudellisella menestyksellä v:een 1917.
Vuosittainen tuotanto tällä ajalla (1913-17) oli
150-170 ton. vaskea ja 7,000-20,000 ton. malmia.
V. 1917 vuokrattiin koko kaivosalue 25 v:ksi
insinööri V. Hybinetten aloitteesta 6 milj. mk.
osakepääomalla perustetulle, norj.-suom. yhtiölle
A.-b. Outokumpu o.-y:lle. Tämän yhtiön
toimintaa kohtasivat monenlaiset vaikeudet, joten
varsinkin vasken tuotanto 1918-20 oli
huomattavasti pienentynyt. Kun yhtiö v:n 1920 lopulla
joutui yhä suurempiin taloudellisiin
vaikeuksiin, lunastivat valtio ja Hackman & C:o v:n
1921 alussa ulkomaalaisten hallussa olleen
osake-enemmistön. — Keväällä ja kesällä 1918 rakensi
valtio 14 km pitkän kapearaiteisen rautatien
kaivoksilta 0:n satamaan Juojärven rannalle,
josta kanavoitu laivaväylä johtaa Kuopioon ja
Saimaan vesille. E. M-nen.
Outova ks. G d o v, II Os.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
