- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
879-880

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

879

Panlogismi—Paperilanka

880

Simelius. Sain. v. perustettiin Turkuun
Liikepankki osakeyhtiö 3 miij. mk:n
osakepääomalla, joka nyttemmin on korotettu 20 milj.
nik.:aan. Toimitusjohtaja Ilugo Lilius.
Tampereelle perustettiin 1917 Suo m e n m a a talo u
s-osake pankki 5 milj. mk :n pääomalla, joka
nyt on korotettu 12 milj. mk:aan.
Haarakonttoreita 16. Toimitusjohtaja A. Markkula. Ouluun
perustett iin 1919 P o h j o i s-S u o in e n p a n k k i
osakeyhtiö 6 milj. mk:n osakepääomalla.
Haarakonttoreita 5. Toimitusjohtaja Iivari
Tervonen. V. 1920 aloitti Maarianhaminassa
toimintansa Alands a k t i e b a n k 5 milj. mk: n
osakepääomalla. Haarakonttoreita 1.
Toimitusjohtaja J. P. Johansson. Edellämainittujen
pankkien tila heinäkuun 31 }>:n tilailraoitusten
mu-kaan selviää edellä olevasta taulukosta.

G. IIypoteekkipankit. 1. Suomen Hy
pote e k k iyhdistys. Yhdistys on viime vuosien
epäedullisten valuuttakurssien takia kärsinyt
suuria tappioita. Sen obligatsionilainat olivat 31 p.
jouluk. 77,6 milj. mk. Nykyinen toimitusjohtaja
August Ramsay. — 2. Osakeyhtiö Suomen
kaupunkien hypoteekkikassa on
samaten kärsinyt suuria tappioita korkeiden
valuuttakurssien takia ja sen on ollut pakko
turvautua valtion apuun. Liikkeessä olevia
obligat-sionilainoja oli 31 p. jouluk. 1920 77,« milj. mk.
Nykyinen toimitusjohtaja Kaarlo Ignatius. — 3.
Suomen kiinteistö pankki
osakeyhtiö. Osakepääoma korotettu 10 milj. ink:aan,
vararahasto 4.6 milj. mk:aan. Obligatsionilainoja
31 p. jouluk. 1921 52,4 milj. mk. Nykyinen
toimitusjohtaja Clas von Collan. — 4.
Osakeyhtiö maakiinteistöpankki, kotipaikka
Helsinki, per. 1917 tyydyttämään maatalouden
kiinnitysluoton tarvetta. Osakepääoma 4 milj.
mk., vararahasto 0,6 milj. mk.,
obligatsionilainoja 19 milj. mk. — 5. B r ä n d ö-H e r t o n ä s
f a s t i g h e t s b a n k a k t i e b o 1 a g, kotipaikka
Helsinki, per. 1917 rakennustoiminnan
edistämiseksi Helsingin huvilaesikaupungeissa.
Osakepääoma 2 milj. mk., obligatsionilainoja ei ensinkään.

D. Muita pankkilaitoksia. 1.
Säästöpankkien k e s k u s-o sakepankki.
Osakepääoma nyt 5 milj. mk. Saanut 1920 oikeuden
ryhtyä harjoittamaan täydellistä pankkiliikettä.
Asioimistoja säästöpankkien yhteydessä 44.
Nykyinen toimitusjohtaja M. R. Palojärvi. — 2.
Suomen kaupunki- ja
maalaiskuntien k e s k u s 1 a i n a k a s s a osakeyhtiö.
Osakepääoma 1,3 milj. mk., vararahasto 0,i milj.
mk. Obligatsionilainoja 7,5 milj. mk. P. K-ri.

Panlogisini (kreik. pän = kaikki, ja logos
= järki) on se mielipide, että kaikki olevainen
olemukseltaan on järkeä. Jyrkästi ja
voimakkaasti kehitettynä p. esiintyy Hegelin filosofiassa.

Panos = A m m u s, ks. t. Täyd.

Panssariauto, panssaroitu, aseistettu
automobiili. Vaunu on panssaroitu useimmiten
kaksinkertaisella 4 mm:n paksuisella teräslevyllä;
levyjen väli on täytetty paperimassalla. Koneen
päällystän etuosa (jäähdytin) on varustettu vain
yksinkertaisella teräslevyllä (4 mm). Panssari
voi myös edestä ja päältä olla 8 mm:n, sivuilta
4 mm:n paksuinen. Pyörät ovat varustetut
täys-kumeilla ja ilman puolia. Aseistuksena on
tavallisimmin 4 konekivääriä, joista kaksi etu- ja
kaksi takapuolella. — P:ja käytetään kaupunki-

ja kylätaisteluissa, joskus myös yllättävästi
hyökättäessä vihollisen varustusten kimppuun. —
Italialaiset käyttivät maailmansodassa p:ja,
joiden neliömäinen panssariosa oli pituussuunnassa
siten jaettu, että kyettiin ampumaan neljällä ko-

Panssariauto. > ’

nekiväärillä eteen- tai taaksepäin tai molemmille
sivuille.

Erikoisia laadultaan ovat j>:t, joita käytetään
lentokoneita vastaan. Ne ovat varustetut
erikoismallisella tykillä, useimmiten zenittykillä (ks.
Ilmapuolustus, Täyd.), joka kykenee
ampumaan suoraan ylöspäin. Tällaiset vaunut ovat
tavallisesti 60 hevosvoiman moottorilla varustetut
ja voivat kulkea 40° jyrkkiä rinteitä ja mäkiä.

W. E. T.

Panssarijuna on kokoonpantu teräslevyllä
panssaroidusta veturista sekä panssaroidusta
tykki-, konekivääri- ja ammusvaunuista.
Sitäpaitsi kuuluu p:aan muutamia korjausvaunuja,
jotka ovat varustetut rautakiskoilla ja
rakennustarpeilla. Tykit ovat betoni- tai rautapohjalle
kiinnitetyt ja hyvin liikkuvaiset. — P:ia
käytetään kylä-’ ja kaupunkitaisteluissa ja voivat ne
muissakin tilanteissa suuresti auttaa
jalkaväki-taistelua vaikuttaen moraalisesti yhtä paljon kuin
tykki- ja konekivääritulellaan. Praa käytettiin
ennen pääasiallisesti joukkojen kuljettamiseen
lähelle taistelupaikkaa. Junan ensimäinen vaunu
oli tav. varustettu kevyellä tykillä ja muut
vaunut varustetut ampuma-aukoilla jalkaväkeä
varten. Tällaisia p:ia käytettiin jo Transvaalissa
suurella menestyksellä ja senjälkeen ne ovat
tulleet yhä tärkeämmiksi aseiksi. Ensimäisiä
kertoja esiintyi p. 1862 Aleksandriassa sekä 1871
Pariisissa ja Amiens’issa. W. E. T.

Panssariviila, rouheviilaukseen käytettävä
suurihampainen viila, jossa hampaat ovat
puolikaaria, jyrsimällä muodostetut teräskaistaleen
kummallekin puolelle; kaistale kiinnitetään
erikoiseen kahvalliseen pitimeen. Käytetään
erikoisesti levyjen syrjiä viilattaessa. P-o P-o.

Pantioreku ks. Painorehu, VII Os.

Pan-turanismi ks. N u o r t u r k k i 1 a i s e t,
Täyd.

Paperikangas valmistetaan joko yksin
paperi-langasta tai käyttämällä kuitulankoja
paperilan-gan ohella. P:ita käytetään etupäässä koristeiksi
ja matoiksi sekä sota-aikana juuttisäkkien ja
pakkaus- y. m. karkeampien kankaiden
vastikkeina. vrt. Paperilanka, Täyd. E. J. S.

Paperilanka. Langan valmistaminen paperista
on ollut jo monia vuosia tunnettu. Se tapahtuu
pääasiallisesti kahdella tavalla: 1) Raaka
paperimassa tullessaan märkänä paperikoneen
tapaisesta koneesta jaetaan kapeiksi nauhoiksi samoin
kuin villaliarso villakarstassa. Sen pyöristäminen
muodostaa kehräyksen. 2) Valmis kuiva liimaa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0450.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free