Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paterson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
887
Pedigree—Pelson suo
888
Pedigree f-grij (engl.), Englannissa
asiakir-jallinen sukupuu, sukutaulu, erittäinkin
kilpa-ajohevosten ja rotukoirien mutta myös ihmisten;
kasvin jalostuksessa p. sana tarkoittaa samaa
kuin puhdas linja. — P.-v alinta,
yksilövalinta, kasvinjalostustapa, jossa lähtökohdaksi
otetaan yksityisiä kasviyksilöitä ja näiden
valioiden jälkeläiset viljellään erillään toisistaan (ks.
Kasvinjalostus, IV Os.). J. F. 8.
Pediotiseeraaminen ks. Viini, X Os.
Pegelow [pëgelöv ], Fredrik Vilhelm
Henrik (s. 1852), ruots. rautatiemies; aloitti
uransa rautatieliikenteen koneosastolla ja tuli
1890 konetirehtööriksi. Vv. 1899-1907 hän oli
Tukholman-Västeråsin-Bergslagenin
rautatieosa-keyhtiön johtajana, 1907-13 rautatiehallituksen
päällikkönä saattaen säästäväisyydellä sekä
hallinnollisilla ja teknillis-taloudellisilla
uudistuksilla valtionrautateiden arveluttavalle kannalle
joutuneen talouden tyydyttävään kuntoon.
Pegomyia liyoscyami ks.
Juurikaskär-p ä n e n, Täyd.
Pektoraali (lat. pectorä’le, < pectus - rinta),
haarniskan tai hevosasun rintaauojuskappale;
katolisten pappien 12 jalokiven koristama
jalo-metallinen rintalevy, joka kiinnitetään pienillä
ketjuilla olkavaatteeseen; p.-risti, rintaristi,
piispanristi. U-o N.
Peladan [da’], Sar (1859-191S), ransk.
kirjailija ja mystikko, oikealta nimeltään Joséphin
Peladan. Nuoruudessaan P. julkaisi esteettisiä
esseitä ja romaaneja. Taipui sittemmin
salaisop-peihin, muodosti seuran, jonka suurmestariksi
tuli, ja järjesti mystillisiä taidenäyttelyjä ja
teatteri näytäntöjä. Aatteitaan hän on ajanut
myöskin romaanisarjassa ,,Décadence lat ine" ja
taide-kriitillisissä tutkielmissaan ,,La décadence
esthéti-que". R. F.
Pelkosenniemi. Seurakunta, määrätty
muodostettavaksi itsenäiseksi kh rakuunaksi
eteläosista Sodankylän pitäjää sen. päät. 21 p: Itä
marrask. 1916, alkanut toimia 1 p:stä toukok.
1917. Omaa kiiraa ei vielä ole. — Kirkko
rakennetaan Kemijoen oik. rannalle. Tullut omaksi
kunnaksi 1917. — 1,252 as. (1918). K. J. V.
* Pellava. P:n viljelys Suomessa alkoi jo
keskiajan lopulla päättäen siitä, että Olaus
Magnus tunnetussa teoksessaan pohjolasta 1555
mainitsee p:n Suomen viljelyskasviksi. Tällä lienee
tarkoitettu Suomen länsi- ja eteläosia, vaikka
myöhemmin Häme (Hauho, Hollola, Lammi,
Orivesi, Längelmäki ja Padasjoki) ovat tulleet
kuuluisiksi hyvistä pellavistaan. Jo Kustaa Vaasan
aikana 16:nnen vuosis. alussa mainitaan karkeaa
palttinaa viedyn Suomesta Tukholmaan, missä se
kilpaili Norlannin palttinan kanssa.
Myöhemmin mainitaan maaherra Hannu Henrik Boijen
1752 perustaneen omistamalleen Tampereen
sä-teritilalle pellavan viljelys- ja kehruukoulun.
Lanka myytiin täältä aluksi erääseen
hamppu-palttinatehtaaseen Tukholmaan, mutta sitä
käytettiin sittemmin Hatanpäähän perustetussa
kutomossa.
Myöhemmin on p:aa viljelty pääasiallisesti
kotitarpeiksi, kunnes 1856 Tampereen
pellavateh-das perustettiin. Kotiteollisuuden yhä
suuremmassa määrin syrjäytyessä on p:n viljelys
huomattavasti vähentynyt, kuten seuraavat luvut
osoittavat:
Kilogrammaa
Vuosina Pellavia Hamppuja
1878-80 . ..... 1,555.472 671,378
1887-89 . ..... 1,806,133 1,010,988
1896-98 . ..... 1,641,919 704,072
1903 . . ..... 1,267,024 402.182
1906 . . ..... 989,268 338,738
1907 ..... 1,023,660 334,789
1908 . . ......... 1,227,100
1910 . . ......... 1,288,700
1911-15 keskimäärin . 1,141,400
1916 . . ......... 1,121,500
1917 . . ......... 879,100
1918 . . ......... 965,100
Samalla kuin p:n viljelysmäärät ovat näin
vähentyneet, on ulkomailta (eniten
Itämeren-maista) tuotu p:ia maahan suhteellisesti
suuria määriä, niinpä 1908 2,465,563 kg ja
p:n-sie-meniä 1,799,846 kg. Tämän epäkohdan
poistamiseksi on Tampereen pellavatehdas etenkin viime
vuosikymmenellä koettanut kehittää p:n
viljelystä levittämällä tietoja viljelystavoista ja
maksamalla palkintoja hyvistä viljelyssaavutuksista
sekä rakentamalla p:n jalostuslaitoksia, joissa
hankalimmat puhdistustyöt kehruuteollisuutta
varten suoritetaan koneellisesti. E. J. 8.
Pellavalilja, sama kuin Uuden Seelannin
pellava. ks. t. X Os.
^Pellervo. Heinäk. 4 p. 1918 vahvistettiin
seuralle uudet säännöt, joiden mukaan seuran
virallinen nimi on Pellervo-seura. Jäseniksi
seuraan ei näiden uusien sääntöjen mukaan enää
oteta muita kuin paikallisia osuuskuntia ja
osuustoiminnallisia keskusliikkeitä, joilta kannetaan
osuuskunnan liikevaihdon mukaan määrättävä
vuotuinen jäsenmaksu. Seuran asioita hoitaa
9-henkinen johtokunta, joista kukin seuran
jäsenenä oleva osuustoiminnallinen keskusliike saa
valita yhden sekä tälle varamiehen ja joista muut
valitsee seuran vuosikokous, sekä 18-henkinen
valtuuskunta, jonka asiana on antaa ohjeita
seuran valistus- ja neuvontatyön järjestämisestä
sekä päättää tärkeimmistä uusista aloitteista ja
seuran toimintatavan muutoksista. V:n 1920
lopussa seuran jäsenmäärä oli 1,342. O. K:nen.
*Pelletan, Camille, kuoli 1915.
Pel-silkki 1. p e 1 o on raakasilkkilanka, joka
on kierretty 8:sta, 10:stä tai useammasta
ko-konkilangasta ja jota käytetään pohjalankana
kulta- ja hopealankakehruussa. E. J. 8.
* Pelson suo. Maant. asema n. 64° 30’ pohj.
lev. ja 3° 30’ itään Helsingistä. P. ei ole
mikään yhtenäinen suo, vaan suoyhtymä, jonka
tärkeimmät. osat ovat Iso-Pelso (n. 9.300 ha)
suo-jakson keskiosassa, Pieni-Pelso (n. 1,700 ha,
kaakkoon pistävä suurehko lahti) ja Länsi-Pelso
(n. 3,200 ha). Koko suojaksosta on 6,600 ha
kiuununmaata ja 7,800 ha yksityisten hallussa.
— P. on suurimmaksi osaksi hyvin vetistä
muta-suota, jolla kiemurtelee rahkasammal jänteitä,
mutta varsinkin korkeammilla laitapuolilla
yhtyvät jänteet paikoin yhtenäiseksi rahkasuoksi.
Turve on enimmäkseen kauttaaltaan hyvin
vetistä saraturvetta, pinnalta raakaa, syvempää
mutamaista, mutta missä tavataan yhtenäistä
rahkasuota, on pinnalla paikoin 1/2 m rahkatur-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
