Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Peltojyrsijä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
891
Perintövero—Persia
892
jellä, kaksi kupolia protestantit uskonnonsotien
aikana hävittivät. U-o N.
♦Perintövero. Perintö- ja lahjaverosta kesäk.
27 p:nä 1919 annetulla lailla on perukirjoista ja
testamenteista kannettava leimamaksu poistettu
ja sen sijaan saatettu voimaan erityinen p., joka
on suoritettava erikseen kullekin perilliselle ja
testamentinsaajalle perinnöstä tulleesta osuudesta
eikä koko jäämistöstä sellaisenaan. P.
kannetaan Suomessa olevasta kiinteistöstä ynnä sen
käyttöön kuuluvasta irtaimistosta sekä Suomen
kansalaisen tai maassa pysyväisesti asuneen
ulkomaalaisen täällä olevaan jäämistöön kuuluvasta
ja Suomen kansalaisen myöskin muualla
jälkeensä jättämästä irtaimesta omaisuudesta. Vero
on, riippuen osuuden suuruudesta, 0,40-5 oo
sadalta osuuden arvosta, jos osuus perinnön tai
testamentin nojalla tulee rintaperilliselle, isälle tai
äidille taikka testamentin nojalla aviopuolisolle
tai rintaperillisen jälkeläiselle; veljen, sisaren
tahi veli- tai sisarpuolen saamasta osuudesta vero
on kolminkertainen sekä osuudesta, joka joutuu
isän tai äidin vanhemmille taikka veljen, sisaren
tahi veli- tai sisarpuolen jälkeläiselle, viisi- ja
muille tulevasta osuudesta seitsenkertainen.
Osuus, jonka arvo ei nouse 1,000 mk:aan on,
samoinkuin yleishyödylliseen tarkoitukseen
käytettäväksi testamentattu omaisuus, verosta vapaa.
Veron määrääminen tapahtuu yleensä perukirjan
nojalla, jonka tuomari tai oikeus sitä varten
lähettää verotusviranomaiselle. Sellaisena on maalla
kruununvouti ja kaupungissa maistraatti,
apunaan kruunun ja kunnan asiamies, jotka
tarkastavat veron määräämisen perusteena olevat
asiakirjat ja tekevät ehdotuksen veron määrästä.
P:sta saa 1/10 se kunta, missä vainajalla oli
asunto ja kotipaikka taikka missä verotettava
kiinteistö on. Vv. 1920 ja 1921 on veron määrää
osaksi väliaikaisesti korotettu. Paraillaan (lokak.
1921) on vireillä kysymys p.-lainsäädännön
uudistamisesta. vrt. Lahjavero, Täyd. K. K-a.
Perkal, alkuaan itä int. hieno puuvillapalttina,
tiheämpi kuin musliini; p:ia usein myös
sanotaan cambi’iciksi yhtäläisyytensä perusteella
tämän kangaslajin kanssa. Sitä on nykyjään monta
laatua ja kudotaan 36-120-numeroisista langoista.
Paksummille, 40-60-numeroisista langoista
kudotuille, annetaan nykyjään nimi kaliko ja
käytetään niitä kangaspainotuotteiksi. Ohuempia
nimitetään batistimusliiniksi. E. J. S.
Permanganaatit ks. Mangaani, VI Os.
Permutiitti on keinotekoinen kem. tuote,
nat-riumaluminiumsilikaatti, jota käytetään
puhdistamaan vettä ja poistamaan siitä liiallista
kovuutta. P:ia valmistetaan sulattamalla yhdessä
kaoliinia, hiekkai ja soodaa. 77. R-r.
♦Pernaja. 7,622 as. (1918). — Kirkossa on
seinämaalauksia ja puuhunleikatuilla
koristuksilla varustettu, todennäköisesti 30-vuotisen
sodan aikana sotasaaliina tuotu alttarikaappi. [V.
M. von Born, „Beskrifning och historia om
Sarf-laks egendom" (1898); Joh. Hedengren,
„Malm-gård i Pernå socken" (1898).] K. J. V.
*Pernerstorfer, Engelbert, kuoli 1918.
♦Perniö. 7.031 as. (1918). Kosken
kimröökki-tehdas, Salon maanviljelyskoulu ja Yliskylän
karjakkokoulu. Muinaislöytöjä kivi-, pronssi- ja
rautakaudelta. — Kirkossa on kattomaalauksia.
Alttaritaulun „Kristus ristillä" on maalannut A.
Saltin; saatiin kirkkoon 1884. [A. Björck,
,,Kiinteitä muinaisjäännöksiä Halikon
kihlakunnassa" (Suom. muinaismuistoyhd. aikak. VI,
1883) ; Hjalmar Appelgren, „En brandgraf å
Yliskylä kyrkogård i Bjerno" (Finskt mus. IV,
1897); J. Ailio, „Pronssikautinen hautaraunio
Perniössä" (Suom. mus. VII, 1900);’ C.
Franken-haeuser, „Bjerno kyrka" (Finskt mus. XIII,
1906); Carl G. Björkenheim, „Näse gård i
Bjäruå" (1912).] K. J. V.
Peroksidi on sellainen oksidi (ks. t. VI Os.),
jossa on kaksi tai useampia happiatomeja
vierekkäin ketjuutuneina. Tämä sovelletaan myös
jo vapaaseen elementaariseen happeen 02
yhtähyvin kuin otsoni- (03) molekyliin (ks.
Otsoni, VI Os.). Kun happi on kaksiarvoinen
alkuaine, voi p:n happiatomien välillä olla joko
yksinkertainen tai kaksoissidos. Tyypillisin ja
tunnetuin p. on vetysuperoksidi (H-O-O-H) (ks. t.
X Os.). Tässä samoinkuin muissakin prissa
katkeaa happiatomien välinen sidos helposti, mistä
johtuu, että p:t ovat voimakkaita hapettimia sekä
useasti myös helposti räjähtäviäkin aineita.
Tällaisia ovat ennen kaikkea orgaaniset p:t, joiden
voidaan ajatella johtuvan vetysuperoksidista
siten, että sen vetyatomit on korvattu alkyleilla
tai muilla orgaanisilla ryhmillä. E. S. T.
♦Péronne ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Perris /pari’/, Edouard (k. 1877), ransk.
hyönteistutkija, joka on perinpohjaisesti tutkinut
hyönteisten (kovakuoriaisten ja kaksisiipisten)
elintapoja sekä kuvaillut niiden toukkia ja
koteloita. Julkaissut m. m. „Histoire des inseetes
du Pin Maritime" (1852-62) ja „Larves de
Co-! léoptères" (1876). Ü. S-s.
! ♦Perrot, Georges, kuoli 1914.
Perrotiini ks. K a n g a s p a i n o, IV Os.
Pershing [pësir]J, John Joseph (s. 1860),
amer. kenraali; tuli upseeriksi ratsuväkeen 1886,
| brigadikenraaliksi 1906 ja kenraaliksi 1917. P.
on ollut mukana kaikissa Yhdysvaltain viime
aikoina käymissä sodissa, m. m. Kubassa 1898,
Filippiineillä, missä taisteli eri otteisiin kapinallisia
vastaan, Meksikossa 1916 ja johti suurvaltain
sodan aikana toukokuusta 1917 Ranskaan
lähetettyjä amer. apujoukkoja.
♦Persia. Historia. Tämän maan sisäisiin
I asioihin oli Englanti toisaalta, Venäjä toisaalta
jo kauan pyrkinyt sekaantumaan, ja 1912 P:n
täytyi puolestaan antaa suostumuksensa siihen
molempain suurvaltain väliseen sopimukseen v:lta
1907, jonka mukaan kumpainenkin sai
„vaiku-tuspiirikseen" osan maasta (ks. Persia, VII
Os. p. 443). V. 1914 Englanti erään yhtiön
välityksellä sai käsiinsä P:n öljyrikkaudet
laivastonsa hyväksi käytettäviksi. Suurvaltain sodan
puhjetessa sam. v. salli Ahmed (saliin arvonimi
oli uudistettu) koetti pysyä puolueettomana,
mutta siitä huolimatta venäläiset pyrkivät
asevoimin levittämään valtaansa P:ssa. Tällöin
heille kuitenkin kilpailijoiksi ilmestyivät
turkkilaiset, joihin huolimatta P:n hallituksen
kannasta liittyi vapaaehtoisia persialaisia joukkoja,
ja vaiherikkaita taisteluita alkoi. Turkkilaiset
valloittivat 1915 osia venäläisten miehittämästä
Aserbeidzanin maakunnasta, mutta sam. v.n
lopulla venäläiset taas tunkeutuivat syvälle
maahan, P:n hallituksen voimatta sitä estää.
Näihin aikoihin poistettiin ruots. upseerien johtama
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
