Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Persius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
895
Perustuslaki—Petljura
suunnan tai useimmiten jonkun maastossa
olevan pisteen mukaan. Patterin p:aa valittaessa
otetaan huomioon patterin kaikkien tykkien
mahdollisuus esteettömään yhtäaikaiseen
toimintaan p:n osoittamaa maalia kohti. IV. E. T.
* Perustuslaki. Senjälkeen kuin maalisk. 1917
tapahtuneen Venäjän vallankumouksen jälkeen
varsinainen lainsäädäntötyö jälleen kävi
Suomessa mahdolliseksi, tehtiin täällä erinäisiä
perustuslain muutoksia (etenkin useihin
valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin) ja uudistuksia. Ne
uudet itsenäiset p:t, jotka näinä vuosina ovat
säädetyt ja edelleen ovat voimassa, ovat kesäk.
17 p. 1918 annettu laki Suomen eduskunnan
oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja
prokuraattorin (oikeuskanslerin) virkatointen
laillisuutta sekä heinäk. 17 p. 1919 annettu
hallitusmuoto (ks. t. Täyd.). Perustuslain voima on
myöskin toukok. 6 p:nä 1920 säädetyllä lailla
Ahvenanmaan itsehallinnosta, joka on
erikoisasemassa sikäli, että se on muutettavissa ainoastaan
Ahvenanmaan maakuntapäiväin suostu inuksella.
R. E.
Perustykki patterissa on se tykki, jonka
mukaan, tarpeen vaatiessa, patterin toiset tykit
asetetaan samansuuntaisiksi. W. E. T.
* Perämies, säädetyn meripalveluksen ja
me-renkulkukoulukurssin suorittanut alipäällystöön
kuuluva merenkulkija, joka asetusten mukaisin
rajoituksin on pätevä perämieheksi sekä
koue-että purjevoimalla kulkeviin aluksiin. F. W. L.
* Peräseinäjoki. 0,089 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: liiirikosken kivilouhimo. — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen ylösnouseminen" on
maalinnut A. Såltin 1905. K. J. V.
Peräytyminen, sot. Joukkojen vetäytyminen
takaisinpäin asemistaan. Tärkein seikka p:ssä
on se, että joukkojen onnistuu irtautua
vihollisesta ja säilyttää liikuntavapautensa. Tämän
saavuttamiseksi täytyy peräytyvien joukkojen aina
suojata itsensä jälkijoukoilla. W. E. T.
Pesonen, Taavi (1849-1918), suom.
näyttelijä, liittyi 1S74 Suomalaiseen oopperaan, siirtyi
sittemmin puhenäyttämölle, erosi teatterista 1904.
P. oli synnynnäinen, tasainen humoristi, joka
sivuosissaan loi suosittuja maalais- ja
keskisää-tyläistyyppejä, esim. rovastina v. Numersin
komediassa „Kuopion takana". T. L.
Pessinus, kaupunki Vähän-Aasian Galatiassa
Sangarios-joen vasemmalla rannalla, lähellä sen
lähteitä, Kybelen palveluksen pääpaikka, häviää
historiasta 500-luvulla j. Kr. Raunioita
Balahis-sarin kylän ympärillä: akropolis, teatteri ja tähän
hallilla yhdistetty hippodromi. U-o N.
Pesti (engl. painter, ruots. f angiina), veneen
keulaan kiinnitetty köysi tai ketju, jolla vene
tarvittaessa sidotaan kiinni.
Pétain [petä’], Henri Philippe Joseph
(s. 1858), ransk. sotilas, palveli sotakoulusta
päästyään jalkaväenupseerina ja sittemmin
yleisesikunnassa sekä 1904-10 sota-akatemian
opettajana. Suurvaltain sodan alkaessa hän oli eversti
ja brigadin komentaja. Hänen oivalliset
päällikkö-ominaisuutensa ilmenivät heti. Artois’n
taistelussa 1915 hän jo johti armeiakuntaa ja pian
sen jälkeen armeiaa. Saavutettuaan mainetta
Yerdun’in taisteluissa hän toukok. 1917
nimitettiin Ranskan armeiain ylipäälliköksi ja sodan
loputtua Ranskan marsalkaksi. J. F.
»Petalahti. 2,889 as. (1918).
Peters fpë-J, Christian August
Friedrich (1800-80), saks. tähtitieteilijä, v.sta 1833
Hampurin observatorin assistenttina, v:sta 1834
Pulkovan observatorin nuorempana astronomina,
v:sta 1849 professorina Königsbergissä, v:sta
1854 Altonan observatorin johtajana ja
„Astronomische Nachrichtenen toimittajana. P. uhrasi
suurimman osan työtään astrometrian ja
stel-laariastronomian perustan lujittamiseksi. Hänen
tärkeimmistä töistään on mainittava tutkimukset
Siriuksen omi naisliikkeestä,
nutatsionikonstan-tista ja kiintotähtien parallakseista. Julkaisi:
„Recherches sur la parallaxe des étoiles fixes"
(1848).
* Peters. Karl, kuoli 1918.
Petersen. Karl Georg Johannes (s.
1860), tansk. eläintieteilijä, tunnettu
hydrobiologi, alkoi jo 1883 tutkia eläinten elämää
Kattegatissa ja julkaista työnsä tuloksia sarjassa „De
videnskabelige Udbytte av Kanoubaaden liauchs
Togter i de danske Have 1883-86" (1889-93).
Tul-l tuaan 1889 Tanskan biologisen aseman johtajaksi
on hän syventänyt uraa uurtavia ja kalastukselle
mitä tärkeimpiä tutkimuksiaan merien
tuotantokyvystä. Tutkimukset ovat julkaistut yhdessä
P. Boysen Jensenin y. m. kanssa
vuosikertomuksissa biologisen aseman toiminnasta „Fra den
danske biologiske Station". Merkitsevimmät
näistä ovat „Havets Bonitering" (I 1910, II 1912)
ja „Studier om Ilavbundens organiske Stoffer"’
(1914). K. J. V.
Peterson, Ernst (s. 1868), vir. kirjailija,
joka teoksissaan esiintyy syvästi naturalistisena
kertojana; hänen tyylissään on lisäksi
huomattava jonkunlainen opettava ja saarnaileva
sivu-tuntu. Hänen lyhytaikaisen tuotantonsa parhaat
saavutukset sisältyvät teokseen „Paised" (I, II,
III, 1899-1901), jossa Viron maalaisköyhälistöu
ja kyläsivistyneistön elämää on käsitelty
terävällä erittelyllä, jopa sarkasmilla. P:n pääteos
on kuitenkin elävä ja laaja novelli
„Rahvaval-gustaja" (1904), mikä on katkeransävyinen
läpileikkaus vir. kauppalayhteiskunnasta ennen
vallankumouksia ja uusia virtauksia. — Muita
teoksia: „Ei iialgi!" (1895), „Elsa" (1908), näytelmä
„Sönalaja öis" (1920); kootut teokset I, 1916.
Petlapuomi, tilapäinen puomilaite, joka
tehdään siten, että tukit sidotaan perätysten pitkään
köyteen kiertämällä köysi silmukkaan jokaisen
tukin kumpaiseenkin päähän.
Petljura Simeon (s. 1873), ukrainal.
politikko. P, polveutuu köyhästä
kasakkaper-heestä. Yliopistossa hän opiskeli teologiaa ja
toimi samalla Ukrainan kansallisen liikkeen
hyväksi levittämällä ukrainal. kansankir jallisuutta ;
Karkoitettiin tämän johdosta yliopistosta.
Vallankumouksen puhjettua 1917 hänestä tuli Ukrainan
itsenäisyyspyrintöjen johtaja. Syksyllä 1918 hän
„direktorion" esimiehenä ryhtyi johtamaan
Ukrainan asioita. Hänen oli kuitenkin voitettava
suuret vaikeudet ja taisteltava samalla kertaa
De-nikinin valkoisia joukkoja, bolsevikkeja ja
puolalaisia vastaan. Kun Denikin ahdisti häntä
selkäpuolelta, täytyi hänen 1919 paeta Puolan
turviin. Puolan kanssa hän teki liiton bolsevikkeja
vastaan sitoutuen luovuttamaan Puolalle
Itä-Ga-litsian ja osan Volhyniaa. Puolalaiset eivät
kuitenkaan voineet lopullisesti vapauttaa Ukrainaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
