Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petrelius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
897
Petreiius Petsamo
898
t
bolsevikeista, ja tätä nykyä (1921) P:lla ei ole
todellista valtaa Ukrainassa.
Petreiius [rë’-], Alfred (s. 18G3), geodeetti.
Tultuaan ylioppilaaksi 1881, fil. kandidaatiksi
1S88 P. oli käytännöllisen geometrian v. t.
opettajana ja vista 1892 vakinaisena opettajana
Polyteknillisessa opistossa sekä nimitettiin v.
1908 saman aineen professoriksi Teknilliseen kor
keakouluun. On suorittanut kolmiomittauksia
Lapissa ja Pohjois-Suomessa, tarkkavaakituksia,
mareografi-tutkimuksia ja mittauskojeiden
tark-kuusmääräyksiä, joista vesivaakaa (libelliä)
koskevat ovat huomattavimmat.
Petreiius [-rè’-]t Gustaf Albert
(1836-1910), liikemies, lahjoittaja, muutti 1850 Porista
Turkuun, missä perusti 1858 kauppaliikkeen ja
1870 maamme ensimäisen paitatehtaan
haaraliik-keineen eri kaupunkeihin, kehitti 1888 yhdessä
kaupp. C. Fr. Junneliuksen kanssa ostamansa
John Barkerin puuvillakehräämön 1900
puuvilla-suurtehtaaksi; oli osakkaana perustamassa
useimpia Turun laivayhtiöitä, Turun tulitikkutehdasta,
jonka yhdisti Tampereen ja Porin
tulitikkutehtaisiin, y. m. Teki jo eläessään lukuisia
lahjoituksia ihmisystävällisiin ja yleishyödyllisiin
tarkoituksiin: Turun iäkkäiden naisten kodille,
ukkokodille, kauppaseuran ja Suomen
kauppa-apulaisten sekä Barkerin ja paitatehtaan työläisten
eläkekassoille, Samppalinnan vuoren
puistoistutuksiin, Porin iäkkäille naisille y. m. sekä
jälkisäädöksessään miljoonalahjoitukset ,,Johanna ja G. A. P-.n
perustettavalle turvattomien lasten kodille", jossa
kasvatuskielenä olisi ruotsi, Turun kaupungin
kaunistamiseksi 5-miehisen toimikunnan johdolla,
jossa piti olla 4 ruotsinmielistä jäsentä, sairaiden
työntekijäin kesälepoyhdistykselle y. m. Turun
kaupunki pystytti vainajalle muistokiven
Samppalinnan vuorelle. [Tor Carpelan, ,,Åbo
donato-rer".J J. F-g.
♦Petroskoi. Pietari-Svanka-Petroskoin rata
valmistui 1915 ja sam. v. aloitettiin työt
Petros-koi-Muurmanninrannan välillä.
Petsamo (ennen myös Petsinki, lap. Peätsam,
ncrj. Peisen, ven. Petsenga), maamme nuorin
alue, joka joutui Suomelle Tarton
rauhansopimuksessa.
A s e m a, suuruus ja rajat. Alue
ulottuu Korvatunturista etelässä (68° 5’ pohj. lev.)
Kalastajasaarennon pohjoisimpaan kärkeen,
Väs-tänniemeen (Nord-mansnäs, Kap
Ne-metskij,69° 57’ pohj.
lev.)
lounais-koillis-suunnassa n. 235
km:n pituudelta
sekä 28° 25’ - 32° 20’
it. pit. Greenw.,
ollen suurin leveys
ent. Suomen,
Norjan ja Venäjän
rajojen mutkauksesta
lähellä Pats jokea
suoraan kaakkoon n.
68 km. Alue rajoittuu lounaassa Sodankylän
pitäjään, lännessä Inarin pitäjään sekä Norjaan, jolloin
raja kulkee pitkin Patsjokea, lukuunottamatta
pientä Könkään (Boris Glebin) aluetta, joka on
virran länsipuolella; pohjoisessa Norjan alueeseen
Patsjoen ja Vuoremanjoen välillä sekä Pohjoiseen
• • • <
Petsamon vaakuna.
jäämereen. Itäraja Venäjää vastaan kulkee
kaaressa Vaitolahdesta (Vaidaguba) Kalastajasaaren
non pohjoisrannikolla Davemuotkan kannakselle,
siitä Malomuotkan kannakselle ja tästä
suoraviivaisesti poikki vesistöjen ja tunturien Korvatunturiin
Sodankylän rajalle. Näin rajoitetun alueen
pinta-ala on 10.361 km- 1. jonkun verran pienempi kuin
Uudenmaan läänin, asukasluku ainoastaan n.
1,423 henkeä (n. 0,i as. km2:iä kohti) 1. vähempi
kuin useimmissa Etelä-Suomen pitäjissä.
Ra n n i k k o. P:n rannikko on osa n. s. Länsi
-Muurmannin rannikkoa. Se on suoranaista
jatkoa Ruijan vuonorannikolle, mutta vähemmän
korkeata kuin tämä, vaikka rantavuoret monin
paikoin kohoavat 200-300 m korkeuteen.
Rannikon suuntaan kulkee
länsiluoteis-itäkaakkoissuun-täinen murrosviiva. Tämän ulkopuolelle jää
aivan erillisenä muodostumana Kalasta jasaa rento.
Ainoa tyypillinen vuono Suomen rannikko-osalla
on mutkitteleva Petsamonvuono, joka ulottuu 16
km 1 -11/2 km levyisenä sisämaahan. Vuono on
perukassaan matalasärkkäistä jokien tuomasta
lietteestä, Trifonanniemen edustalla vain 37-55 m
syvä, mutta syvenee suuhun päin ollen
Liina-hamarissa 90 m ja vielä ulompana 107 m
syvyinen. Itse Jäämeren matalahkokallioisesta
rannikosta on siellä täällä jäänyt jäljelle n. s.
,,tyrsky nmerkkejä". Heti rannikon edustalla on meri
jo kaikkialla purjehduskelpoista.
Kalastajasaa-rennon ja mantereen väliin pistää idästä avara
ja syvä Muotkavuono. Ensinmainitun muodostaa
kaksi melkein erillistä osaa: varsinainen Kalasta
ja-saarento (Rybatsij) sekä sen ja mantereen välissä
Utsa Varegnjargga 1. Srednij. Nämä yhdistää
toisiinsa kapea Davemuotkan kannas, joka jää
syvän ja avoimen Puinmanginvuonon ja
Muotka-vuonon pohjoisen perälahden (Ozerkin) väliin.
Samoin on Srednijn ja mantereen välillä vain 1,4
km leveä ja aivan matala Malomuotkan
(Madde-muotke) kannas, jossa lännestä päin
Maatti-vuono (Maddevuodno) ja idästä Muotkavuono
sattuvat vastakkain. Kalastajasaarento on 60 km
pitkä luoteesta kaakkoon ja laskeutuu
useimmin paikoin merelle päin jyrkkänä, n. 130 m:n
korkuisena töyrynä, jossa on purojen uurtamia
syviä kuruja. Töyryn edustalla on laakea ja
hiekkainen rantakaistale. Toisin paikoin on
rannikko matalaa ja loivaa. Kalastajasaarennon
pohjoisrannikolla on muutamia poukamia, joista
Vai-tolahti Suonien alueella mainittakoon.
Kalastaja-saarennosta länteen, n. 17 km Petsamon vuonon
suun ulkopuolella, ovat matalat Heinäsaaret.
Haittana merenkululle 011 rannikolla vuorovesi, jonka
korkeus Kalastajasaarennon pohjoisrannikolla on
keskimäärin 2,7 m, muutamissa poukamissa
korkeampikin; tulvavuoksen korkeus on yleensä 3 m.
Vuorovesi aiheuttaa useilla kohdin voimakkaan
virtailun pitkin rannikkoa, joka sekin voi käydä
haitaksi laivakululle.
Pinnanmuodostus ja vuoriperä.
Sisäosat muodostavat n. 250-400 m korkean
aaltoilevan puolitasangon, jossa loivat tunturit ja
suot vaihtelevat. Mitään tarkempia
korkeusmit-tauksia ei yleensä ole, mutta Norjan puolella pari
tunturia aivan rajalla kohoaa 360 (Guovddo-oaivve)
ja 378 m yi. merenp. Vähintään yhtä korkea on
Patsjoen puolelta erittäin mahtava Galggo-oaivve
ja loivat tunturit sisäosissa kohoavat nähtävästi
vieläkin korkeammalle. Luttojoen pohjoispuolella
Täyd. 29. Painettu 2 Vi o 21.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
