Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petrelius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
899 Petsamo
9
ovat laajat Petsamontunturit sekii 400 m
korkea Taartotunturi etelään Vuoreinanjoen
lähteiltä mainittavimmat. Luttojoen laakson
eteläpuolella olevat Sarves-, Vunas- ja Rastintunturit
ovat melkein Saariselän korkuisia. Rajalla ovat
Korvatunturi 500 m ja Talkkunaoaivi 633 m yi.
merenp. — Tunturit Luttojoen eteläpuolella ovat
samaa, erittäin granaatti rikasta granuliittia kuin
Saariselkäkin. Tietoja alueen sisäosan
geologisesta rakenteesta ei ole julkaistu, mutta se
lienee samanlaista kuin Inarin puolella.
Könkään alueella lienee haaroja siitä
rautamalmi-esiintymästä. joka Norjan puolella Kirkenæsin
ympäristössä on synnyttänyt ison kaivosalueen.
Bazarnaja Guban (Suolavuonon) ja Peuravuonon
tienoilla, Vuoreinanjoen ja Petsamonvuonon suun
välillä, lienee lyijvmalmia niin runsaasti, että
sitä kannattaa louhia. — Aivan erillinen
muodostuma on Kalastajasaarento. Se on muodostunut
nuoremmista liuskeista, konglomeraateista ja
hiek-kakivestä. Se on vlätasankomainen, pinnaltaan
melkein tasainen.
Vesistöt. Vedenjakaja kulkee alueen
keskitse lounaasta koilliseen n. pari penink.
Pats-joesta itään lähettäen haaran kaakkoon.
Vedenjakajan kohdalla on joko pyöristyueitä tuntureita
tai soita. Vedet virtaavat täältä kolmeen
suuntaan: etelään Luttojokeen, luoteeseen Patsjokeen
ja pohjoiseen suoraan Jäämereen. Luttojoki on
tasaisesti virtaava joki, joka on venekululle sopiva
melkein Inarin rajalle saakka. Joessa on kyllä
koskia, mutta ne ovat helposti kuljettavia.
Tukinuitollekin olisi vesistö sovelias. Luttojoki saa
sekä vasemmalta että oikealta lukuisasti
lisävesiä. jotka virtaavat laakeissa laaksoissa ja
muodostavat monin paikoin reittejä. Monet
näistäkin ovat veneillä kuljettavia mutta vielä
suureksi osaksi tuntemattomia. Petsamonjoki alkaa
matalissa painanteissa olevista tunturijärvistä ja
«>n sen n, 110 km pituinen uoma ensin
epämääräinen mutkitellen tunturien välisissä notkoissa,
mutta lähempänä suuta sen laakso levenee ja
syvenee. ja sivujoet syöksyvät putouksina jyrkkiä
rinteitä alas. Joen suussa on melkoinen
suistomaa. Vielä mainittakoon rajajoet Vuoremanjoki,
pääasiassa syvässä laaksossa virtaava
vuoristojoki. ja mahtava Patsjoki (ks. t. VII Os.).
Ilmasto on muutamissa suhteissa
toisenlainen kuin maamme muissa osissa. Vaitolahdessa
ei aurinko kesällä laske toukok. 17 p. - heinäk. 28 p.
1. 73 p:nä eikä talvella nouse marrask. 27 p. -
tammik. 16 p. 1. 51 p:nä. Petsamossa on kesäinen päivä
ja talvinen yö 5 vuorokautta lyhempi. Keskitalvella
voi kuitenkin kirkkaalla säällä tehdä jonkun
verran ulkotöitä n. 6 tunnin hämärän aikana.
Kuutamosta ja revontulista on vähemmän apua, kun
taivas harvoin on selkeä. — Vuoden keskilämpö
Vaitolahdessa on -f0,-° 1. sama kuin Kajaanissa ja
Torniossa, Petsamossa ja Könkäässä —0.7° 1.
melkein sama kuin Kuusamossa. Vuoden
kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu,
joiden keskilämpötila on Vaitolahdessa n. —6°,
Petsamossa —11°, joten edellinen paikka on tässä
suhteessa verrattava Helsinkiin, jälkimäinen
Itä-Suomeen Kajaanin-Värtsilän vaiheilla.
Suurimmat talvipakkaset ylittävät Vaitolahdessa tuskin
—20°, mutta saavuttavat Petsamossa ja
Könkäässä n. — 40°. — Kevään tulo on yleensä
myöhäinen, sillä keskilämpötila kohoaa yli 0° kes-
kimäärin 28 p. huhtik. 1. n. 3 viikkoa
myöhemmin kuin Etelä-Suomessa. Kalastajasaarennon
pohjoisrannalla emme voi puhua varsinaisesta
kesästä, sillä keskilämpötila heinäkuussa on vain
n. +9°. Petsamossa voimme katsoa kesää kestävän
n. 7 p:stä heinäk. elok. puoliväliin (lämpötila
-f 10° t. enemmän) ; heinäkuun keskilämpö on n.
+ 11 . Vaitolahdessa voi lämpötila kohota, vaikka
harvoin. 20-25° :seen. Petsamossa n. 30°:seen.
f || MMi 0
Lämpötilan vaihtelu yhden kesä- sekä
talvikuukauden kuluessa on Vaitolahdessa n. 19°,
Petsamossa kesällä 23°. talvella kokonaista 33°.
Talvipäiviä (lämpötila alle 0°) on Vaitolahdessa 179,
Petsamossa 197, kevätpäiviä (0-10°)
Vaitolahdessa 95, Petsamossa 70. kesäpäiviä (yli 10°)
Vaitolahdessa 0, Petsamossa 39, syyspäiviä (0-10°)
Vaitolahdessa 90. Petsamossa 59. — Tuulista vai-
#
litsevat lounais- ja etelätuulet (Vaitolahdessa
35 % ja Petsamossa 47 % kaikista). Sisämaassa,
esim. Petsamossa, ovat pohjoistuulet myös
jokseenkin yleisiä, vallitsevia varsinkin kesällä, kun
taas vastakkaiset tuulet ovat päätuulia talvella.
Näin syntyy eräänlaisia monsuunituulia talvella
maalta merelle ja kesällä mereltä maallepäin. P.
on varsinkin rannikolla hyvin tuulista.
Useimmat myrskyt sattuvat helmi- ja tammikuussa
talvella, mutta myös kesällä heinäkuussa. — Ilmasto
on Jäämeren rannalla kosteata ja sumuista, mutta
vähäsateista. Keskimäärin on 75-85 % taivaasta
pilvessä, rannikolla yleensä enemmän kuin
sisämaassa. Varsinkin on touko-kesäkuu
pilvisempää kuin etelämpänä maassamme. Rannikolla on
250-300 pilvistä päivää, sisämaassa n. 200.
Rannikolla on vain n. 10 kirkasta päivää, sisämaassa
n. 15. Sumua on 15-20 päivänä vuodesta,
rannikolla melkein yksinomaan kesällä, sisämaassa
jonkunverran myös syksyllä ja talvella.
Sademäärä on jokseenkin pieni 1. n. 400 mm vuodessa.
Suurin se on heinäkuussa 1,«« mm. Neljänä
lämpimimpänä kuukautena putoaa maahan puolet 1.
vähän enemmän koko vuoden sateesta.
Kuitenkin on suurin osa tästä pieniä tihusateita, sillä
Petsamossa se jakaantuu n. 230 päivälle vuodessa.
Näistä on lumisadepäiviä, joita joskus on
heinäkuussakin. 60-70 %, lumivaipan paksuus nousee
maaliskuussa 70-80 cm:iin. Lumipeite häviää
enimmäkseen toukok. lopulla tai kesäk. ensi
puoliskolla sekä peittää maan lokak. puolivälissä,
joten suunnilleen 7 kuukautta on lumetonta
aikaa. — Vuonojen sisimmät ja matalimmat osat
jäätyvät säännöllisesti. Niinpä on
Petsamonvuonon perukka 6 kk. jäässä aueten vasta kesäkuun
alussa; mutta suupuoli on sulana läpi vuoden.
Matalampiin kohtiin avoimellakin
merenrannikolla voi muodostua jäätä, mutta yleensä on se,
kuten vuonojen suupuoletkin ja syvimmät osat,
läpi vuoden sulana. Niinpä jäätyy Petsamonvuono
perukastaan tavallisesti peninkulman päässä
olevan Kotiniemen kohdalle saakka. Ajojäitä kyllä
tapaa rannikolla silloin tällöin. — P:n ilmanala
on siis yleensä niukkavaloista, kylmää, tuulista
ja kosteata mutta vähäsateista.
Kasvillisuus ja kasvisto. P:n
etelä-ja keskiosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen,
tämän pohjoispuolella on kapea koivuvyöhyke,
kapeampi kuin muualla Suomen Lapissa, ja
poh-joisiuna aukea puuton tundra. Aukeita ja
puuttomia ovat myös korkeimpien tunturien laet.
Kasvimaantieteenisesti tärkeä havumetsävyöhyk
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
