Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petsamo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
905
Petsamo
906
maassa Suonikylässä, Petsamon Lapinkylässä y. m.
paikoissa sekä aikaisemmin Patsjoen
Lapinkylässä (Pasretskissa), josta ovat siirtyneet
Könkäälle. He ovat osaksi porolappalaisia, osaksi
kalastajia, joilla on eri talvi- ja
kesäasu-mukset. Rannikolla asuvat koltat ovat
yksinomaan kalastajia, asuntona turvekota. Muu
asutus on kulkeutunut tänne seuraten ikimuistoisia
Jäämeren kalastajien kulkureittejä. Niinpä on
Petsamoon muuttanut Inarin ja Ruijan
lappalaisia. Suom. asutus on siirtynyt Oulun läänistä
1860-luvun katovuosien jälkeen Patsjokilaaksoon
(suurin kylä Salmijärvi, jossa v. 1918 33
taloa; n. 195 as., niistä n. 160 suom.) ja
kalastajiksi Kalastajasaarennolle (Maattivuono,
Pum-manki, Kervanto ja Vaitolahti, v. 1918 30
taloa, 150 as.). Karjalaiset asuvat kalastajina
Pet-samonjoen ja Petsamonvuonon rannoilla (esim.
kylät Näsykkä, Porovaara. Trifonanniemi ja
Parkkina). Venäläisiä asuu P:n Ylä- ja Alaluostarissa
sekä eräissä kylissä Petsamonvuonon seuduilla
(esim. Parkki nassa ja Kaakkurissa). Norjalaisia on
ennen asunut rannikkokylissä, esim.
Nurmensä-tissä (Nordmansæt), mutta ovat viime vuosina
muuttaneet pois. — Asutus on siis pääasiassa
keskittynyt Patsjoen laaksoon (koko Salmijärven
kyläkunnassa 1921 367 as.), Petsamonvuonon
rannoille (698 as.) ja Kalastajasaarennolle (358 as.),
muodostaen kaikkiaan 16 kyläkuntaa, kun taas
suurin osa sisämaata on melkein asumatonta.
Asuntolaskelman mukaan on P:ssa 441
asuinhuonetta ja 8 turvemajaa.
Elinkeinot. Maanviljelyksellä ei täällä
kaukana peräpohjolassa ole paljoakaan
merkitystä. Sitä harjoitetaan varsinaisesti vain
Patsjoen laaksossa, enimmän Salmijärvellä, missä
ohra, peruna ja juurikasvit menestyvät.
Petsamon Yläluostarin munkkienkin on pienissä
peltotilkuissaan onnistunut kasvattaa perunaa.
Järvi-ja jokivarsien rehevät heinämaat ovat saaneet
karjanhoidon pääelinkeinoksi näillä tienoilla.
Alueella oli (1921) 30 hevosta, 448 nautaa ja 569
lammasta. Pätsjokivarsilla pidetään pääasiassa
poroja, nautakarjaa ja lampaita. Taloissa on usein
5-6 lehmää. Merenrannikolla pidetään 1-2 lehmää
taloa kohti. Tunturiseudun koltat ovat
poronhoitajia, vaikka porokanta on nykyaikoina
vähentynyt niin, että alueella. 1921 oli vain 669
porohär-kää ja 1,046 muuta poroa. — Tärkein P:n
elinkeinoista on merikalastus, nimenomaan
turskan-pyynti. Sitä harjoitetaan sekä pitkäsiimalla,
„liinalla", että syväongella, ,,juksalla", pitkin
rannikkoa ja ulompana olevien matalikkojen
rinteillä. Turskanpyynti alkaa heti, kun vaeltava
Grönlannin hylje on jättänyt rannikon eli
tavallisimmin kesäkuussa, jolloin turska suurin
parvin tulee rannikolle. Pyyntiä voidaan
harjoittaa talven tuloon saakka. Keväisin ja syksyisin
kuivataan saalis kapakalaksi, lämpimämpänä
vuodenaikana suolataan. Turskan matkassa kulkee
myös vähempiarvoinen kolja, joka muodostaa osan
saaliista. Alueella on myös hyviä
seidinkalastus-paikkoja sekä kurenuotta- että verkkokalastusta
varten. Lohenkalastus ei ole erikoisen
huomattava; sitä harjoitetaan touko-kesä- ja heinäkuulla
n. s. kiilanuotilla sekä vähemmässä määrässä
verkoilla ja vetonuotilla vuonojen rannoilla.
Paltaan-pyynti liinoilla keväisin ja syksyisin voi olla
tuottavaa. Silli ilmaantuu tavan takaa suurin parvin
vuonoihin, missä sitä on helppo pyydystää
verkoilla sekä kure- ja kierrenuotilla. Alueella on
myös useita hyviä syötin (turskaliinoissa
käytettävän täyn) pyyntipaikkoja, joissa nuotalla
saadaan villakuoretta ja tuulenkalaa. Ennen sotaa
ja vielä sen kestäessä oli P:n rannikolla vilkas
liike varsinkin parhaimpana
turskankalastusai-kana alkukesällä, kun paikkakunnan omien
asukkaiden lisäksi sinne saapui runsaasti
kalastaja-aluksia vierailta paikkakunnilta. Esim.
Vaitolah-dessa majaili joskus 200:kin alusta ja 1,000
kalastajaa. Sisämaassa on kalastus ollut
väliäpä-töistä alueen järvi rikkaudesta ja melkoisesta
kalan runsaudesta huolimatta. Pyynnin esineinä ovat
siika, taimen (järvilohi), harjus, rautu, hauki ja
made; merilohen pyynti virroissa on
vähäpätöistä. Kalastusta on varsinkin merenrannikolla
nykyisin (1921) suuresti vaikeuttanut
kunnollisten pyyntineuvojen puute.
Avomerikalastusaluk-sia, 2-5 tonnin kantoisia, joissa kuitenkin
useimmat ovat avonaisia ja muutenkin vanhanaikuisia,
oli v:n 1921 alussa vain n. 30 kpl., soutu-ja muita
veneitä oli koko alueella vain 270 kpl.,
kiilanuot-tia 46 kpl., vetonuottia 25 kpl., lohiverkkoja 16,546
m, käsiverkkoja 1,675 kpl., turskankoukkuja
225,100 kpl., paltaankoukkuja 2,320 kpl. ja
järvi-nuottia 16 kpl. Vanhuuden takia on kuitenkin n.
50 % pyydyksistä ala-arvoisia. P:n
kalastustuotteiden myyntiä, sekä pyydysvälineiden hankintaa
y. m. varten perustettiin 1921 O.-y. Petsamo a.-b.
5 milj. mk:n osakepääomalla, josta valtio on
merkinnyt, puolet. — Tärkeä sivuelinkeino
kalastaja-väestölle on hylkeenpyynti, jota harjoitetaan
maa-lis-liuhti- ja toukokuun aikana noin 25 syltä
pitkillä verkoilla, joita asetetaan monta samaan
jataan. Hyljeverkkoja oli v:n 1921 alussa n. 17,000
m. Hylkeenrasvojen valmistus öljyksi tapahtuu
erityisissä keittämöissä höyryn avulla. Samoissa
laitoksissa valmistetaan myös turskan maksoista
kalanmaksaöljyä. — Valaiden hävittyä
paikkakunnalta on niiden pyynti ollut lamassa. —
Huomattava sivuelinkeino on myös linnustus sekä
linnunmunien ja untuvien keruu, mutta tässä ei
ole pysytty kohtuudessa, vaan on hävitetty pesiä ja
siten peljätetty linnut pois monilta
pesimispaikoiltaan. Varsinkin ovat Heinäsaaret tunnettuja
linnustus- ja keruupaikkoja.
Liikenneolot. Pääasiallinen liikenneyhteys
P:n siirtoloiden ja naapurialueiden välillä on
aikaisemmin tapahtunut vesitse. Säännöllistä
liikennettä on joka viikko välittänyt
Arkangel-Muurmannin seuran höyrylaiva, joka on
kuljettanut pyhiinvaeltajia Vienanmeren satamain ja
Petsamon välillä. Epäsäännöllistä liikettä on
myös ollut Norjan puoleisiin Ruijan satamiin,
Vesisaareen ja Vuoreijaan. Paitsi Vaitolahtea on
Petsamonvuonon seuduilla muutamia hyviä
satamapaikkoja, kuten Nurmensätti (Nordmansæt)
3V2 km vuonon suusta länteen ja Trifonanniemi
sekä Liinahamari, jonka kohdalta alkaen vuono jo
on tavallisesti vuoden läpeensä sulana.
Trifonan-niemestä on lisäksi rakenteilla maantie P:n
luostariin. V. 1916 aljettiin Inarin Kyröstä rakentaa
maantietä pitkin Patsjoen vartta P:oon,
kaikkiaan 217 km; työt kyllä keskeytettiin 1917,
mutta aloitettiin uudelleen 1921. Valmiina on,
paitsi pienempiä tieosia Inarin puolella, 3 m
leveä ratsutie, väliaikaiset sillat ja lossit, 11
majatalosta 9 täydessä kunnossa sekä sähkölennätin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
