Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari I ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917
Pietari I Piiriagronomi
918
kesterinjohtajana. Säveltänyt useita oopperoita,
operetteja ja oratoreja (tunnetuimmat „Lasten
ristiretki" 1902 ja „Franciscus Assisilainen"
1912), sekä näyttämömusiikkia, kuorosinfonian,
orkesteriteoksia, oboe-, klarinetti-, fagotti-,
viuluja sellokappaleita y. m. /. K.
*Pietari I, Serbian kuningas, kuoli 1921.
♦Pietarsaari. 7,171 as. (1919). Schaumanin
säätiö, jolla on perustettu kaupungin koulujen
kasvitieteeen opetusta palveleva puutarha
kasvihuoneilleen (valmistui 1917). Sankarihaudalle
pystytetty Ville Yallgrenin piirustusten mukaan
veistetty muistopatsas; paljastettu 6 p. jouluk.
1919. — Työväenopisto, jossa suom. ja ruots.
osasto (per. 1921). — Wiik. Schauman o.-y: n
puimakonetehdas ([»er. 1920) toimii
lakkautetun sokeritehtaan tehdaslaitoksissa: Knif in
kenkätehdas (per. 1920). — Kalastus melkoinen,
pääasiassa lohta ja siikaa. Kaupungista viedään
tuoretta kalaa jäässä sekä suolattua kalaa, jota
valmistaa „Gadden" nimisellä saarella kaupungin
ulkopuolella oleva suolaamo.
2. Maalaiskunta. 7,323 as. (1918).
Fäbo-dan kylpylaitos. Liittopankin haarakonttori.
Hallbergin virvoitusjuomatehdas. — Kirkossa on
vanha puinen pyhän neitsyen kuva ja vanha
kalkki, molemmat 1400-luvulta, sekä uusi
alttaritaulu „P. Ehtoollinen", jonka on maalannut P.
Halonen (lahjoitettu kirkolle 1894). K. J. V.
Pietilä, Antti Jaakko (s. 1878), fil. kand.
1900, teol. Iis. 1907; tuli uskonnon lehtoriksi
Kuopioon 1905, Tampereelle 1908,
jumaluusopillisten käsitteiden apulaiseksi 1911 sekä
dogmatiikan ja siveysopin professoriksi 1919 Helsingin
yliopistoon. Julkaissut m. m. „Kristillinen
pe-lastusvarmuus" (1905), „Daniel Juslenius, hänen
elämänsä ja vaikutuksensa" I II (1907-10),
„Zarathustra, Buddha, Kristus" (1911), „Taistelu
apostolisesta uskontunnustuksesta" (1912), „Die
Entwicklung des Offenbarungsbegriffs seit
Schleiermacher" (1918), „Jeesuksen siveysoppi ja
nykyaika" (1918).
Piettiö 1. piet turi, ori, jolla joko toinen,
tahi molemmat kivekset ovat mahaontelossa tahi
nivusaukossa. Tällainen poikkeus kehityksessä
on synnynnäinen ja useinkin perinnöllinen, jonka
tähden p:iden käyttöä siitokseen on vältettävä.
W. G:m
* Pihlajavesi. 2,421 as. (1918). Säästöpankki.
Teollisuuslaitoksia: Puutislaamo o.-y:n
tervateh-das, P:n puuteollisuus o.-y:n saha, P:n
turve-pehkutehdasosuuskunta. — Kirkon alttaritaulun
„Vapahtaja ristillä" on maalannut Amanda
Kjellberg 1881. K. J. V.
Pihlajavesi. 1. järvi samannimisessä
pitäjässä Koillis-Satakunnassa, P:n reitin (ks. t. VII
Os.) suurin, 137.84 m yi. merenp., suurin syvyys
18,2 m; rannalla Pihlajaveden kirkko. — 2.
järvi Etelä-Savossa, Puumalan, Sulkavan ja
Säämingin pitäjissä. Tällä nimellä tarkoitetaan
kirjallisuudessa Savonlinnasta ja Punkaharjulta
Puumalan salmeen ulottuvia selkiä yhteisesti,
pinta-alaltaan 926 km2 ja 76 m yi. merenp.
Huomattavimmat niistä ovat: Puumalan ja
Savonlinnan välisellä reitillä Haapavesi, Tolvanselkä ja
Le-pistönselkä, jolla nimellä paikkakunnalla
tarkoitetaan vain Kesämön saarien pohjoispuolella olevaa
selkää, sekä Savonlinnasta lounaaseen ja
Punkaharjulle päin Kokonsaarenselkä, Paatisenselkä,
Särki lahdenselkä, Pockkalanselkä ja Vaistönselkä.
P:n selät ovat koillisessa Puruveden yhteydessä
Punkasalmen ja Tuunaansalmen kautta ja
pohjoisesta laskee siihen Haukivesi Kyrönsalmen
kautta. P. laskee Puumalan salmen kautta
Saimaaseen. Selkiä erottavat toisistaan
saariryhmät ja pitkät niemet, ja niissä on paljon saaria
sekä pitkiä sisämaahan pistäviä lahtia, joiden
kaikkien, samoinkuin itse selkienkin suunta
koillisessa on luoteesta kaakkoon; lounaassa taas on
kaksikin pääsuuntaa huomattavissa, toinen mel
kein pohjoisesta etelään, toinen idästä länteen.
Suurin syvyys Tolvanselässä on 42 m.
Pihlajavedessä 59 m. — P: llä on hyvin vilkas laivaliike
Saimaalta pohjoiseen Savonlinnaan, Kuopioon ja
Joensuuhun sekä Savonlinnasta Punkaharjulle.
K. J. V.
* Pihtipudas. 5,497 as. (1918).
Piikkilankaesteet ks. Okalankaeste,
Täycl.
Piikkilankahäkki ks. Espanjalainen
ratsastaja, Täyd.
* Piikkiö. 2,582 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun „Ristiinnaulitseminen’ tehnyt A. Lucander.
tämän alla kullattu karitsan veistokuva ja tämän
alla pienempi taulu „P. Ehtoollinen". [A. Björck,
„Muinaismuistoja Piikkiön kihlakunnasta1’ (Suom.
muinaismuistoylid. aikak. VIII. 1887).] A. J. V.
* Piippola. 2,189 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia : puimaosuuskunta „Parhaan" saha, Leskelän
mylly ja vesisaha, P:n osuusmeijeri. Kirkon
alttaritaulu „Katso, minä seison ovella ja kolkutan"
on Kaarlo Metsävainion maalaama 1910. K. J.
Piiriagronomi on valtion palkkaama,
maata-loushallituksen alainen virkamies, joka vastaa
entistä lääninagronomia (ks. t. V Os.) sen jälkeen
kuin seitsemästä lääninagronomin ja yhdestä
apulaisagronomin virasta asetuksella 7 p:ltä
toukok. 1920 muodostettiin piiriagronominvirkoja ja
muut lääninagronominvirat lakkautettiin. P:ien
tulee heille vahvistetussa ohjesäännössä mainitulla
tavalla avustaa maanviljelys- ja talousseuroja,
opastaa maanviljelijöitä neuvoilla ja ohjauksilla,
antaa lausuntoja asianomaisille viranomaisille ja
olla maaherran käytettävinä maataloutta
koskevissa asioissa sekä suorittaa niitä tehtäviä, joita
maataloushallitus p:eille uskoo. P:ien
toiminta-alueet on valtioneuvosto edellä mainitun
asetuksen nojalla vahvistanut seuraaviksi:
Uuden-iii a a n piiri, johon kuuluu Uudenmaan lääni
sekä Viipurin läänistä Valkealan kunta ja Kymin
kihlakunta paitsi Säkkijärven kuntaa.
Länsi-Suomen piiri, johon kuuluu Turun ja
Porin lääni, lukuunottamatta Nauvon, Korpoou,
Houtskarin, Kemiön, Dragsfjärdin, Vestanfjärdin,
Hiittisten ja Paraisten kuntia. Hämeen piiri,
joka käsittää Hämeen läänin sekä Mikkelin
läänistä Heinolan, Sysmän, Hartolan, Luhangan,
Joutsan ja Leivonmäen kunnat. Savon piiri,
johon kuuluu Mikkelin lääni paitsi Heinolan,
Sysmän, Hartolan, Luhangan, Joutsan ja
Leivonmäen kuntia, Kuopion läänistä Kuopion,
Iisalmen ja Rautalammin kihlakunnat sekä
Rautavaaran ja Kaavin kunnat sekä Oulun läänistä
Kajaanin kihlakunta. Karjalan piiri, johon
kuuluu Viipurin lääni, paitsi Säkkijärven ja
Valkealan kunnat, sekä Kuopion läänistä Ilomantsin,
Pielisjärven ja Liperin kihlakunnat Rautavaaran
ja Kaavin kuntia lukuunottamatta. A’ a a s a n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
