Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari I ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
919
Piiriesi kunta—Pionieeripalvelus
920
piiri, johon kuuluu Vaasan lääni, sekä Oulun
läänistä Kalajoen, Raution, Sievin ja Reisjärven
kunnat. P o h j o i s-S u o m e n piiri, johon
kuuluu Oulun lääni, paitsi Kajaanin
kihlakuntaa sekä Kalajoen, Raution, Sievin ja Reisjärven
kuntia. Ahvenanmaan piiri, joka
käsittää Ahvenanmaan läänin sekä Nauvon. Korpoon,
Houtskarin, Kemiön, Dragsfjärdin, Vestanfjärdin,
Hiittisten ja Paraisten kunnat Turun ja Porin
läänistä. — Valtioneuvosto voi asetuksen mukaan
vähentää p:ien lukua ja laajentaa agronomi
piirejä. J. F. 8.
Piiriesikunta, suojeluskunnan piiripäällikön
esikunta.
Piirijako, sot., maan tai jonkun alueen jako
piireihin erinäisiä sotilaallisia tarkoituksia
varten. Suomi on v:n 1919 väliaikaisen
asevelvollisuuslain mukaan jaettu 29 kutsuntapiiriin ja
suojeluskuntajärjestelyä varten useihin
suojelus-kuntapiireihin. W. E. T.
Piiripäällikkö, sot. 1. Kutsuntapiirin
päällikkö. — 2. Suojeluskuntapiirin päällikkö, ks.
Piirijako, Täyd. W. E. T.
Pika-ammunta ks. Pikatuli, Täyd.
Pikatuli. Jalkaväen tavallisin ampumanopeus
on n. 2 laukausta minuutissa. Erikoisissa
tilanteissa maalin ollessa lähellä ja selvästi näkyvissä
kohoaa ampumanopeus ja ammunta muuttuu
p:ksi. Joskus annetaan p:n käyttämisestä
erikoinen käsky. Tavallisimmin jätetään se
tilanteesta ja tulitehosta riippuen kunkin itsensä
määrättäväksi. P:takin käytettäessä pannaan
pääpaino tarkkaan tähtäämiseen ja
osumisvarmuu-teen ja tulinopeutta lisätään vain sikäli, kuin se
on mahdollista edellämainitun joutumatta siitä
kärsimään. Tykistön pikatulta sanotaan myös
„rumputuleksi" (saks. Trommelfeuer). XV. E. T.
Pikkeri (engl. picker) on se kutomakoneen elin,
joka ajaa syöstävän 1. sukkulan ulos laatikosta.
P: t tehdään kovasta raakanahasta erikoisena
teollisuutena. Ennen käyttöä ne uutetaan pitkän
aikaa öljyssä sitkistymistä varten, muutoin ne
murtuvat rikki. P:ien muoto on vaihteleva
riippuen koneesta, jossa niitä käytetään. Myöskin
rakennetaan paperi-, puu- y. m. p:ejä. E. J. S.
Pikkukirkkoliike, Pohjoismaiden
kansankirkoissa esiintyvä uudistusliike, joka sai alkunsa
Tanskassa ensimäisessä n. s. Bethesda-kokouksessa
1886, jolloin past. Johannes Möller ehdotti
lukuisien pienten kirkkojen rakentamista
Kööpenhaminaan. Liikkeen tarkoituksena on
tehokkaamman sielunhoidon aikaansaaminen etenkin
suurkaupunkeihin pyrkimällä jakamaan
jättiläisseu-rakuntia pienempiin (5,000-jäsenisiin") sekä
koettamalla ajoissa pitää huolta
siveellis-uskonnolli-sesta hoidosta nopeasti kasvavissa
esikaupungeissa. Seurakunnallisen hoidon tarve on ensin
herätettävä eloon; on turvauduttava tehokkaaseen
uaallikkotoimintaan ja vapaaehtoiseen
uhrautuvaisuuteen. Pienelle, rajoitetulle alueelle
asetetaan työhön tarmokas ja taitava pappi, joka
aluksi pitää jumalanpalveluksia tilapäisessä, usein
hyvinkin alkeellisessa huoneessa (Tanskassa
käytettiin aluksi kirkkoja, jotka voi siirtää paikasta
toiseen). Kun kirkko sitten rakennetaan,
kiinnitetään päähuomio sen kodikkuuteen ja
käytännöllisyyteen. Kirkon yhteydessä on
seurakuntatalo, jossa on seurakuntasali, huoneita
seurakuntalaisten perhejuhlia, lastenseimiä, nuorisokerhoja,
ompeluseuroja, sairas- ja vanhainkoteja y. m.
seurakunnallisia tarpeita varten. Usein on
seurakunnilla kullakin oma pieni lehtensä,
„Sunnuntai-! tervehdys".
P:n voi syystä sanoa uudistaneen ja
elvyttäneen koko Tanskan kirkon. „Det Kobenhavnske
kirkefond", yksinomaan vapaaehtoista tietä
syntynyt suuri rahasto, on rakennuttanut
nelisenkymmentä kirkkoa Kööpenhaminaan.
Kristiaa-n iassa ajaa asiaa „Kristiania smaakirkesag",
Ruotsissa „Sällskapet för främjande av
försam-: lingsvård".
! Suomessa p:n suoranaisen toiminnan voi
laskea alkaneen 10 p. jouluk. 1918, jolloin Helsingin
pappien veljespiiri piispa Jaakko Gummeruksen
ehdotuksesta asetti n. s. huvila- ja
esikaupunkien sielunhoitokomitean.
Ensi-mäiset p:n suoranaisesta vaikutuksesta syntyneet
seurakunnat Suomessa ovat Huopalahti,
Kulosaari (Brändön huvilakaupunki) ja Oulunkylä.
[„Kobenhavns kirkesag 1890-1915" (1915); Henry
Ussing, „Menighedsliv og kirkeliv" (1890),
sama, „Kirkens arbejde i store byer" (1897).
Liikkeen äänenkannattaja: „Kobenhavns
kirkesag" (v:sta 1897); K. O. Kornelius, „Smaakirken
i Vaterland" (1920) ; Anna Alm, „På storstadens
gränsmarker" (1918).] E. S-n.
Pilsudski f-u’-], Jözef (s. 1863), puol.
isänmaanystävä, Puolan tasavallan presidentti. P.
karkoitettiin ylioppilaana 1887 Siperiaan, palasi
1892 Lodziin, missä liittyi Puolan
sosialistipuo-lueeseen. V. 1900 hänet vangittiin ja teljettiin
Varsovan linnaan. Hän teeskenteli nyi hulluutta,
siirrettiin sairaalaan, mistä karkasi asettuen
Krakovaan. Maailmansodan alettua hän perustamansa
puol. legioonan päällikkönä taisteli venäläisiä
vastaan, mutta luopui 1916 päällikkyydestä
jouduttuaan ristiriitoihin Saksan sotilasjohdon kanssa.
Saksaa vastaan suunnatun puol. vastustuksen
sieluna hän 1917 vangittiin ja sijoitettiin
Magde-burgiin. Saksan jouduttua tappiolle P. palasi
Puolaan ja tuli presidentiksi. J. F.
Pinaksit (kreik. pinaks = lauta, taulu), puu- tai
muuaineisille levyille maalattuja tauluja,
jommoi-sia kreik. taiteen ajoilta on muutamia
terrakotta-ja marmorilaatoille maalattuja säilynyt; kreik.
teatterissa proskenion-seinän pilarien väliset
irroi-tettavat, kulissien tapaan maalauksilla koristetut
levyt 1. raamikappaleet puusta, joita varten, kuten
Prienessä, pilareissa oli vasituiset falssit.
U-o N.
♦Pinjainen. Tehdasta on suurennettu
rakentamalla lisää iso ajanmukainen korjauspaja, uusi
talikkotehdas ja voimakeskus. Tuotanto oli 1920:
takeita 810,000 kg Smk:n 9,425,000:— ja
huonekaluja Smk:n 4,686,000:— arvosta.
Osakepääoma (1920) Smk. 5,000,000:—. Työväestö 1920
430 henkeä. K. J. V.
Pinomitta ks. Irtain mitta, Täyd.
Pinopuut, puutavarat (paperipuut, propsit,
halot y. m.), joiden paljous ilmaistaan irtaimessa 1.
pinomitassa.
Pintajännitys ks. Hiushuokoisuus (111
Os.).
Pintakarkaisu ks. Terästäminen, IX Os.
7
Pionea f orficalis ks. K a a 1 i k o i s a p e r h o-
n e n, Täyd.
Pionieeripalvelus käsittää sotilaallisten
varustusten rakentamisen, korjaamisen, hävittämi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
