Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pirenne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
921
Pirenne—Pistinlukko
922
sen j. n. e. Ennen, maailmansotaa luultiin, että
sodan ratkaisu tapahtuu liikuntasodassa, että
kenttävarustuksia oli käytettävä niin vähän kuin
mahdollista. Edelliset sodat, buurisota ja
ven.-jap. sota, olivat asemasotia, mutta näitä sotia
pidettiin erikoislaatuisina. Maailmansota on
kuitenkin näyttänyt, kuinka helposti sota muuttuu
asemasodaksi. Maailmansota tarjosi sotajoukoille
tehtäviä, joita ne vain p:n avulla kykenivät
suorittamaan. Sitä ei tarvittu vain linnoitus- ja
asemasodassa, vaan myös liikuntasodassa, ei vain
rintaman takana, vaan myös aivan vihollisen
läheisyydessä. Kaikissa tilanteissa tarvittiin
pio-nieerityötä, jonka tarkoituksena aina ja
kaikkialla oli tehdä omille joukoille mahdolliseksi
lähestyä, lyödä ja vahingoittaa vihollista sekä
toiselta puolen vaikeuttaa vihollisen lähestymistä.
Pionieerityöt, tulevat kysymykseen jo
rautatiekuljetuksessa hätäramppien ja lastaussiltain
rakentamisen muodossa. — Teiden rakentamiuen ja
korjaileminen on niinikään yksi p:n tärkeimmistä
tehtävistä ja käsikädessä tämän tehtävän kanssa
kuuluu pionieereille sillain rakentaminen,
vahvistaminen ja hävittäminen. Uusien siltain ja
ylikulkupaikkojen rakentaminen vihollisen
läheisyydessä ei ole yksistään suoranainen
pionieeri-tehtävä, vaan samalla taktillinen toimi, johon
usein kaikkien aselajien on otettava osaa.
Jokien ja ylikulkupaikkojen puolustuksessa ovat
sillat miinoitettavat, saatavissa olevat veneet ja
lautat sekä rakennustarpeet hävitettävät j. n. e.
Leiriytymisessä kuuluu pionieerien tehtäviin
leiripaikalle rakennettavien tarvikkeiden
rakentaminen riippuen ilmastosuhteista, leiriytymisajan
pituudesta j. n. e. Erikoinen pionieeritehtävä on
kulkureittien, maanteiden, rautateiden ja
vesiteiden hävittäminen siten, että liikenne saadaan
mahdollisimman pitkäksi aikaa pysähtymään.
Tärkein tehtävä p:lla on kuitenkin
puolustuksessa ja hyökkäyksessä. Tässä tulee
kysymykseen kenttävarustusten, suojien ja esteiden
rakentaminen ja alinomainen kunnossapitäminen.
Itse taistelun aikana kuuluu p:n alaan ei
ainoastaan kaiken taistelutoiminnan helpottaminen ja
tukeminen, vaan myös pionieeriteknillisten
tais-teluapukeinojen käyttäminen. Pionieeritehtävien
suorittamiseen ei ole kouluutettava vain erikoisia
pionieeri joukko ja, vaan tulevat nämä tehtävät
kaikkien aselajien osalle. W. E. T.
Pirenne [pire’n], Henri (s. 1862), belg.
historioitsija, v:sta 1886 professorina Gentin
yliopistossa; Belgian ja sen rajaseutujen keskiajan
historian erikoistuntija. Teoksia: „Histoire de
Belgique" (1899 ja seur., pääteos), „La Hanse
flamande de Londres" (1899), „Le soulèvement de
la Flandre maritime en 1323-1338" (1900),
„Bibliographie de Phistoire de Belgique" (1902).
Pirilä, Paavo (s. 1883), suom. lääkäri, yliopp.
1903, lääket. kand. 1906, lääket. Iis. 1910, lääket. ja
kirurg. toht. 1914, dosentti Helsingin yliopistossa
1916. P. on työskennellyt pääasiassa iho- ja
sukupuolitautien lääkärinä ja tutkijana sekä yleisen
sairaalan dermatologisella osastolla että Töölön
ylimääräisessä veneerisessä sairaalassa. P:n
monista, pääasiassa syfilidologian ja dermatologian
alaa koskevista tieteellisistä julkaisuista
mainittakoon „Zur Kenntnis des luetischen
Primäraffektes mit bes. Berücksichtigung der dabei
auftretenden Zellformen und der Spirochæte pallida"
(1914, väitösk.), „Über die irühluetische
Erkrankung des Zentralnervensystems" (1918), sekä
„Über die Histologie und Pathogenese des Liehen
ruber planus" (1918) ja „Beiträge zur Histologie
des Akrodermatitis suppurativa (Hallopeau)"
(1919, kaksi viimeksimainittua Dermatologiscke
Zeitschrift issä).
* Pirkkala. 11,731 as. (1918). Evankelinen
kansanopisto Maatialassa (per. 1918). Uusia
kasvatuslaitoksia: Maatialan ja Epilän orpokodit.
Tampereen osakepankin ja Kansallis osakepankin
haarakonttorit Nokialla. Kunnanlääkäri v:sta
1918. Vaivaistalon yhteydessä on myös
kulkutautisairaala. — Teollisuuslaitoksia: Nokia o.-y:n
sähkölaitos, Siuron sähkö o.-y. (per. 1918),
Nokian piirautatehdas (per. 1916), A.-b. Excelsior
o.-y:n hienotaetehdas (per. 1919),
Elektro-metal-lurgisen o.-y:n sulatto, Pyhäjärven saha o.-y.,
Tampereen asfalttitehdas, Krominahkatehdas
o.-y. (per. 1916), Tiihon nahkatehdas, Pispalan
kenkätehdas o.-y. (per. 1918), Uusi kenkätehdas
J. Kannisto, Kenkätehdas o.-y. Aho (per. 1917),
Suomen vaatetustehdas o.-y., Tampereen
villatehdas (oinist. Heikki Peltola), Nokian tilketehdas
o.-y., Epilän tilketehdas o.-y., Hugo Petäjän
tilke-tehdas. — Kirkon alttaritaulun „Kristus ristillä"
on maalannut Felix Frang 1907. — P:n
seurakunta on valtioneuv. päät. 2 p:ltä heinäk. 1919
määrätty jaettavaksi kahteen osaan, joista toinen,
P o h j o i s-P„ käsittää vanhan pitäjän
Pyhäjärven pohjois- ja luoteispuolella olevat osat ja
toinen, E t e 1 ä-P., sen kaakkois- ja eteläpuoliset osat
sekä mahdollisesti osia Vesilahden pitäjästä;
alkoivat toimia 1 p. toukok. 1921. [J. Rinne,
„Rautakauden löytöjä Pirkkalassa" (Suom. museo XIV,
1907) ; Osc. V. Johansson, „Bidrag tili Finlands
klimatografi I-IV. Observatorier på 1750- och
1760-talen i Laihela, Maalahti, Birkala och Lovisa"
(Tiedeseuran „Bidrag" 76, 1913).] K. J. V.
* Pirttikylä. 3,496 as. (1918). Liittopankin
haarakonttori. — Kirkon alttaritaulu „Paimenet
Jeesuslapsen luona" Toini Kallion jäljennös A.
Edelfeltin taulusta Vaasan kirkossa. K. J. V.
Piscina [-1’na] (lat.), oikeastaan kalalammikko,
sittemmin vesiallas roomalaisten termeissä;
kristillisten baptisterioiden kasteallas; erittäinkin
katolisissa kirkoissa kiveen koverrettu syvennys
alttarin vieressä, johon pyhiin pesuihin tai pyhäin
astiain virutukseen käytetty vesi kaadettiin ja
johdettiin ulommas kirkon perustuksiin. P. oli
usein arkkitehtonisen rikkaasti koristetun
komeron muotoinen ja siinä oli usein akvamanile (ks.
t. Täyd.) tai kaappi pesuastioita varten. U-o N.
Pistetuli, samaan kohtaan suunnattu tuli
konekiväärillä ammuttaessa. Korkeus ja sivuvipu
konekiväärissä ovat kuitenkin auki, eikä, kuten
koeammunnassa, kiinni. P:ta ammuttaessa täy-
i * * _ A • • 1 J ••••••• * i • • • • i •• 1 i •• * _ •••• •• I i
tyy siis tahtaajan pitaa tantainvnva määrättyyn
maali pisteeseen suunnattuna. W. E. T.
Pistinkehys, sellaisen vaakasuoran
höyrykoneen kehys, joka on toispuolinen ja koneen
akseli siis varustettu otsakammella. ks. H ö y r
y-kone, III Os. p. 786, kuva 2. P-o P-o.’
Pistinlukko, laite, jolla holkkimainen tai
hoikilla varustettu osa kiinnitetään toiseen
tappi-maiseen osaan. Hoikissa on leikkaus, joka
kulkee ensin pituussuuntaan ja sitten
poikittaissuun-taan; tapissa on nasta tai hammas, joka sopii
tähän leikkaukseen. Kun holkki on työnnetty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
