- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
927-928

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Planeettipyörät ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

927

Pohja—Polttoliuske

928

91), engl. astronomi, Madrasin observatorin
esimies 1860. P. suoritti havaintoja ja tutkimuksia
muuttuvista tähdistä ja asetti tähtifotometrialle
tärkeän n. s. P:n kaavan

log h — log h’ = — 0,4 (m — m’),
jossa h ja h’ tarkoittavat kahden tähden
valovoimakkuutta ja m ja m’ niiden suuruusluokkaa.
Lukua 0,4 sanotaan P:n luvuksi.

♦Pohja. 6,041 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun „Kristus ristillä" maalannut R. V. Ekman
1849. [J. E. Rosberg, „Ett mammutfynd i den
s. k. Brödtorpåsen" (Fennia 18, 1900-01), Kurt
Buch, „Über die Alkalinität, Kohlensäure und
Wasserstoffionen-Konzentration in der Pojowiek"
(Fennia 35, 1913-15), Gunnar Granqvist, „Om de
hydrografiska förhållandena i Pojoviken under
vinteru" (sam. paik.), K. M. Levander, „Zur
Kenntnis der Bodenfauua und des Planktons der
Pojowiek" (sam. paik.), Rolf Witting, „Kort
öfversikt af Pojovikens hydrografi" (sam. paik.),
Benj. Frosterus, „Pohjanlahden (Pojo)
pohjoisosan ympärillä oleva seutu ja Gumnäs-Odnäsin
sotilasvirkatalo" (Suom. geol. toim. agrogeologisia

karttoja n:o 2, 1917).1 K. J. V.

Pohjamaa. Muokatulla (pelto ) maalla
erotetaan pystysuorassa leikkauksessa eri kerrokset:
ruoka- 1. peltomulta, jankko ja pohjamaa.
Ruokamulta on ylin muokattu, hurnuksenpitoinen
kerros, jossa kasvien juuret kehittyvät, jankko on
välittömästi sen alla oleva, tavallisesti kovempi
ja tiiviimpi kerros ja p. heti jankon alla oleva,
vuoriperään asti ulottuva kerros. D. A.

Pohjanmeren meritaistelu ks.
Skagerrakin taistelu, Täyd.

Pohjoisameriikkalainen riisilintu ks. D
o-Iichonyx oryzivora, Täyd.

*Pohjois-Carolina. 2,556,486 as. (1920).

*Pohjois-Dakota. 645,730 as. (1920).

Pohjoismaiden yhdyspankki ks. Pankki,
Täyd.

Pohjoisneulamenetelmä, sot. Tykeille
annettaessa suuntaa kahdella suuntakehällä siinä
tapauksessa, ettei nähdä suuntakehästä toiseen,
käytetään useasti p:ää. Menetelmä perustuu siihen,
että mitataan kulma piiruissa
pohjois-etelä-suunta ja suuntakehä I - maali (suuntakehä I:n
luota täytyy maalin näkyä, suuntakehä II on
taasen patterin luona). Puhelimitse ilmoittaa
suuntakehä I mittaamansa kulman suuntakehä II:lie,
joka antaa suunnan tykeille ottamalla huomioon,
montako piirua suuntakehä I on sivussa
suunnasta patteri-maali. W. E. T.

Pohjois-Pirkkala ks. Pirkkala, Täyd.

Poimukapiteeli, Englannin
normannilais-romaanilaiselle tyylille ominainen kapiteelimuoto,
joka noppakapiteelista lähtien jakaa kapiteelin
sivut ikäänkuin poimuille, muodostaen ne
vierekkäisistä pienemmistä kapiteeleista tai
katkaistuista kartioista, joiden kapeammat päät
kääntyvät alaspäin, ks. R o m a a n i 1 a i n e n tyyli,
VIII Os. kuv. 8. U-o N.

Politiarikkomus on nimityksenä erinäisille
laadultaan vähemmän törkeille rangaistaville
teoille, joiden vastakohtana ovat varsinaiset
rikokset. Viimeksimainittujen käsittäessä
suoranaisen hyökkäyksen julkista tai yksityistä
oikeusjärjestyksen suojelemaa oikeushyödykettä
vastaan joko sitä vahingoittamalla tai saattamalla
sitä vaaranalaiseksi, p:illa tarkoitetaan sellaisia

tekoja, joilla ei ole tätä luonnetta, mutta jotka
oikeusjärjestys kieltää senvuoksi, että
tämänlaatuiset toimet ovat osoittautuneet vahingollisiksi
tai vaarallisiksi, esim. hurja ajo, myrkkyjen
luvaton kaupaksi pito, huolimaton tulen käyttely
j. n. e. S. O. P.

"Politzer, Adåm, kuoli 1920.

Polkumiina, miina, joka räjähtää sen päälle
astuttaessa.

Polkuset ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s, V Os.
p. 144.

Polttoliuske. P:ksi 1. palavaksi kiveksi
sanotaan eräitä vuorilajeja, jotka sisältävät niin
pal jon bitumiuisia aineita, että ne saadaan
syttymään ja palamaan. Palavana aineksena on
tavallisesti asfaltti tai vuoriöljy, varsinaisena
kivenä liuske, hiekkakivi, kalkkikivi tai dolomiitti.
Nämä eriluontoiset aineet ovat mekaanisesti
sekoittuneet toisiinsa. P. voi olla joko
alkuperäistä, jos vuorilaji on syntynyt kerrostumalla
mineraali-aineista ja organismeista, jotka
myöhemmin ovat kemiallisesti muuttuneet bituminiksi
tai on sekoittuminen sekundääristä, kun
epäorgaanisiin kerrostumiin on imeytynyt palavia
nestemäisiä aineita. Geologiselta iältään p:t ovat
vaihtelevia, rajoittuen kuitenkin nuorempiin
muodostumiin. Alkuvuoresta ei niitä ole tavattu.
P:ta on m. m. Kanadassa, Skotlannissa,
Saksassa (Darmstadtin luona) ja Seefeldissä
(Tirolissa). P:een luetaan myös n. s. haisukalkki,
jota esiintyy Ruotsissa, Neuehätelissa (Sveitsissä),
Italiassa y. m. Viimeksimainittujen joukkoon
kuuluu myös Viron „palava kivi", joka viime
aikoina on herättänyt huomiota taloudellisen arvonsa
takia. Mainittu vuorilaji on luonteenomainen
merkelimuodostuma keski-ordovikilaisten
kalkki-kivien Kuckersin vaiheessa. Se esiintyy
baltilai-sen rautatien pohjoispuolella, pistäytyen monin
paikoin näkyviin irtainten maalajien alta tai
peittyen, varsinkin Venäjän puolella, moreenin ja
kalkkikiven alle. Kerroksen vahvuus on
vaihteleva, Jöhvin ja Kohtlan välillä keskimäärin 2 m,
nousten paikoin aina 15 m:iin. Itäänpäin
vahvuus vähenee. Lännessä, Tallinnan luona on
muodostumaan kuuluvien kalkki- ja merkelikerrosten
paksuus 9 m, mutta puhdasta p:ta on täällä vain
välikerroksina. Orgaaninen aines on
muodostunut pääasiassa eräästä sinilevästä nimeltä
Gleo-capsamorpha prisca. — Om.-p. Fokinin
tutkimusten mukaan 1,23-1,e. Kokoomus käy ilmi
seuraavasta Jöhvin luota otetusta kuckersiitista:

Mustaliuske
1 m: n syvyyd.

Ruskealiuske
5 m: n syvyyd.

Haihtuvia aineita . . 37,23 % 68,93 %
Tuhkaa ...... 24,13 „
6,94 „
Rikkiä...... . . 0,68 „
Vettä (110° :ssa) . . 4,32 „ 2 S7

Analyysin tekijä (Pogrebov) on laboratorissa
tislannut kivestä erotettua tervaa, saaden siitä
useammanlaatuisia öljyjä, jotka vastaavat
naftan fraktsioneja. Niistä oli kevein n. 15 %
tervasta (3 % liuskeesta om.-p. 0,758o, kiehuu
150°:een); raskaampi 16 % tervasta (3.2 %
liuskeesta, om.-p. 0,8496, kiehuu 220°:een) ja loput
68,4 % (13 % liuskeesta, om.-p. 1.0105) olivat
nafta-jätteiden luontoisia. Viron p:n laatu on
huomattavasti parempi kuin Skotlannista saadun.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free