Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polvijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Porajärvi Pororulto
932
(1876-1916), suom. hyönteistutkija, yliopp. 1894,
fil. kand. 1900. fil. Iis. 1912, eläintiet.
museon kustos v:sta 1912. Teki laajoja
hyönteistieteellisiä tutkimusmatkoja esim. Itä-Karjalaan
1896, Inarin Lappiin ja Ruijaan 1897, Suomen ja
Venäjän Lappiin 1S99, Siperiaan Lena-joen
varsille 1901, Kaninin-niemimaalle 1903,
Pohj.-Ruotsi in 1907. P:n tieteelliset teokset, jotka parhaasta
päästä ovat faunistis-systemaattisia, käsittelevät
enimmäkseen kovakuoriaisia ja puolisiipisiä.
Julkaisuja: „Förteckning öfver Ryskä Karelens
Coleoptera"’ (1900), „Blornbiologiska iakttagelser"
(1903-04), „Koisi-halföns och Enare Lappmarks
Coleoptera" (1905). „Zur Kenntnis der
Ptero-stichen-Untergattung Cryobius" (1906), „Suomen
petokuoriaiset" (1906), useita lisiä Pohj.-Venäjän,
Kaninin-niemimaan ja Siperian
kovakuoriaisfau-nojen tuntemiseksi, kovakuoriaisia käsittelevät
osat sarjassa „Fauna arctiea", puolisiipisiä,
varsinkin miridejä käsitteleviä useita julkaisuja
(1909, 12 ja 14). U. S-s.
Porajärvi, kunta Keski-Aunuksessa sillä
kohdalla Suomen ja Venäjän välistä rajaa,
johon Viipurin ja Kuopion läänin välinen raja
päättyy. Suojärven pitäjä Viipurin läänissä ja
Ilomantsin pitäjä Kuopion läänissä ovat P:n
naapuripitäjiä Suomen puolella. P:n pinta-ala
n. 10,000 km2, väkiluku 191S n. 2,300.
Kokonaispinta-alaan verraten on viljeltyä maata
vähän ja talot ovat pieniä. Keskikokoisissa
elätetään 3-5 lehmää ja 1 hevonen, mutta
pienempiäkin on runsaasti, suurempaa vain harvoja.
Kuitenkin elää väestö pääasiallisesti
maanviljelyksellä ja sen ohella metsä- y. m. ansiotöillä. Väestö
melkein kokonaan kreikanuskoisia karjalaisia.
P. joutui Suomen hallinnon alaiseksi
kesäkuussa 1919 väestön vapaan päätöksen johdosta.
Ollessaan Suonien yhteydessä kesäk. 1919 - helmik.
15 p. 1921 säästyi se niiltä kovilta
kärsimyksiltä, joita muu osa Karjalaa sai
Neuvosto-Venäjän vallan alaisena kestää, vieläpä taloudellisesti
huomattavasti vaurastui, samalla kuin
kansallinen valistustyö pääsi alulle. Pitäjässä oli
toiminnassa 2 ylempää ja S alempaa kansakoulua,
lääkäri ja sairaanhoitaja, myöskin sairashuone.
Sisäinen hallinto oli järjestettynä samaan tapaan
kuin Suonien maalaiskunnissa. Erikoinen
kunnan valitsema toimikunta oli yhteydessä Suomen
hallituksen kanssa sekä huolehti muistakin
kunnan sille antamista tehtävistä. Suonien
hallituksella oli taas kunnassa edustajansa ja suom.
suo-jelusjoukko-osasto huolehti turvallisuudesta.
Seurakuntana P. oli yhdistettynä Suomen
kreik.-ka-toliseen kirkkokuntaan. Jumalanpalvelukset
toimitettiin karjalan kielellä. Tarton
rauhansopimuksen mukaisesti P. luovutettiin takaisin
Venäjän valtapiiriin. Tämä oli väestölle suuri
pettymys, sillä se toivoi saavansa jäädä ainaiseksi
Suomen yhteyteen. O-o K.
♦Pori. 1. Kaupunki. 17.020 as. (1919).
Uusia rakennuksia: asematalo (rak. 1918),
P:n paperitehdas o.-y:n komea tehdasrakennus
(valmist. 1920). Äestäjäpatsas kaupungintalon
puistikossa (paljast. 1920, E. Cedercreutzin
muovailema). — Sanomalehdet. Lakanneita:
„Sosialidemokraatti", „Satakunta" ja
„Satakunnan sanomat"; uusia: „Satakunnan kansa"
(6-päiv., kokoomuspuol.), ,,Uusi aika" (6-päiv.,
sos.-dem.) ja ..Satakunnan lehti" (3-päiv., edistysmiel.).
— Teol 1 i suuslaitoksia: Björneborgs
pappersbruks a.-b:n paperitehdas. — Kaupungin
tulo- ja menoarvio (1920) päättyi Smk:aan
9,830.905:66, josta taksoituksen kautta
hankittava 3,845,207:06. — Kaupunginvaltuustoon
kuului 36 jäsentä (1920), josta 13 kok.-puol., 2 edist.,
5 ruots., 14 sos., 1 kristill. työv* ja 1 villi. —
P. toimii itsenäisenä seurakuntana 1 p:stä
toukok. 1920. — Punakapinan aikana 1918 oli P.
punaisten vallassa. Valkoisten lähestyessä
punaiset ennen pakoaan ryöstivät kaupungin, särkivät
konepajan koneet, räjäyttivät ja polttivat
satamassa suuren joukon laivoja sekä sytyttivät
rautatieaseman tuleen. [F. J. Lindström, „Karta
öfv er Björneborg städs egor och omnejd" (1897),
Reinh. Grönvall, „Porin kirkot ja hautausmaat"
(Satakunta IV, 1916), M. Kauppinen, „Porin eli
Satakunnan museo" (Kotiseutu, 1920), Ragnar
Numelin, „Abo-Björneborg och Kumoälvdal"
(Tu-ristföreningens resehandbok VI, 1920).]
A-i K. d K. J. V.
2. Maalaiskunta. 7,484 as. (1918).
Tulitikkutehdas. [Achilles Wahlroos, „Kumo elf s
ut-loppsvik nu och fordom" (Fennia 3, 1890), Ernst
Häyrén, „Kumo elfs delta" (Maant. yhd. aikak.
1901), sama, „Anmärkningsvärda växter från
Björneborgstrakten" (Medd. soc. f. fl. fenn. 28,
1902), sama, „Botaniska undersökningar i
Björne-borgstrakten (sam. paik.), sama,
„Björneborgs-traktens Vegetation och kärlväxtflora" (Acta soc.
f. fl. fenn. 32, 1909), Emil Riihiaho, ..Kokemäen
joesta ja sen laaksosta" (Maant. yhd. julk. X,
1915), Viljo Hornborg, „Kokemäenjoen suisto"
(sam. paik.).] K. J. V.
Porkkanakärpänen (Psila rosce), 4-5 mm:n
pituinen, kiiltävänmusta, keltajalkainen
kärpäslaji, joka kuuluu Psilidce-heimoon.
Porkkanakär-päsen toukka on hyvin kapea, n. 8 mm pitkä,
kiiltävän kellanvalkea. Porkkanantaimien juurelle
lasketuista munista kehittyneet toukat
tunkeutuvat maahan ja sitä tietä juuren latvaan syöpyen
juuren sisään. Kasvin lehdet lakastuvat ja juuri
alkaa mädätä käyden kelpaamattomaksi ja saa
lisäksi vastenmielisen, kitkerän maun. Toukat
koteloituvat maassa. Usein kehittyy kesän kuluessa
kaksi sukupolvea; jälkimäinen talvehtii
koteloasteella. Laji esiintyy välistä myöskin
palsternakassa, tillissä ja kaalikasveissa. Meillä Suomessa
on laji laajalti levinnyt, vaikka suurtuhoja
näyttää harvoin esiintyvän. Kuva ks. liitettä
Tuhohyönteisiä I, 13 (IX Os.). W. M. Jj.
* Pornainen. 2,306 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Lahan ja Laukkosken sähkölaitokset,
Ko-tojärven höyrysaha, Halkian ja Laukkosken
vesi-sahat, 1 höyry- ja 5 jauhomyllyä. — Kirkko paloi
23 p. maalisk. 1918. * K. J. V.
Pororutto (Emyhysema infectiosum tarandi),
porojen keskuudessa esiintyvä tarttuva
kulkutauti, joka usein raivoaa tuhoisana ruttona. Tauti
liikkuu ankarimpana lämpöisenä vuodenaikana
vaivaten etenkin vasikoita ja nuoria 1-2-vuotisia
poroja. Taudin oireet ovat suuri rauhattomuus,
epävarmat, horjuvat liikkeet, sieraimista ja
silmistä vuotava paksu ja löyhkäävä visva,
vaivaloinen hengitys ja erittäinkin määrätynlaisten,
osaksi ilmalla täytettyjen paiseiden
esiintyminen eri osissa ruumista. Kuolema seuraa usein
jo parin, joskus vasta 10-12 tunnin
kuluttua.-Usein eläimet kuolevat aivan äkkiarvaamatta, il-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
