Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Poros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Poros —Portugali
934
iti;ili että mitään erikoisia jtaudinoireita on
huomattu. Taudin aiheuttaa liikuntokykyinen, itiöitä
muodostava, pernaruton aiheuttajalle
lähisukuinen basilli, ja tartunta tapahtuu luultavasti joko
ihon tai suolen limakalvon haavojen kautta.
K. J. V.
Poros (kreik. pöros = kalkkit uf fi), tavallisesti
hohkainen, tertiäärinen, keltainen tai vaikeahko
suolattoman veden kalkkituffi. P.-a r k k i t e
h-tuuri, kaikki Ateenan Akropoliin, Akten
niemimaan p:sta 1. 11. s. Peiraieus-kalkista
pystytetyt. rakennukset. U-o N.
Porphyrios [fy’-] (n. 232-304),
uusplatonilai-nen filosofi, synt. Syyriassa, opiskeli ensin
Ateenassa, sitten vista 263 alkaen Roomassa
Ploti-noksen (ks. t. VII Os.) oppilaana. Julkaisi
opettajansa kuoltua tämän teokset ja elämäkerran
sekä puolusti omissa filosofisissa teoksissaan
innokkaasti hänen oppiaan. Koetti selittelemällä ja
välittelemällä saattaa vanhaa juinalaisuskoa
sopusointuun aikansa edistyneemmän tietoisuuden
kanssa. — Kirjoitti 15:een „kirjaan" jaetun
kiistakirjoituksen „Kristittyjä vastaan", jossa
erittäinkin vastusti oppia Kristuksen jumaluudesta
ja joka keisari Theodosius II: n käskystä
julkisesti poltettiin 435. P:n teos on hävinnyt, mutta
senaikuiset kristilliset kirjailijat mainitsevat sitä
usein ja kiistelevät sitä vastaan. P. on myös
kirjoittanut teoksen „Pidättymisestä eläimellisestä
ruuasta", jossa hän uskonnollisten ja
askeettis-siveellisten perusteiden nojalla vastustaa
lilia-ruuan käytäntöä. A. Gr.
Porrassilta, kapea apusilta, jonka leveys on
0,5-1 m ja jota käytetään ainoastaan jalkaväen
ylikulkua varten. Ensimäinen ja viimeinen
kannattaja p:ssa on ranta. Rannalle asetetaan
paaluille maahan kiinnitetty lankku, johon
välipar-rut kiinnitetään. Kapeiden purojen yli mentäessä
asetetaan väli parrut, suoraan rannalta toiselle.
Jos silta tällöin taipuu liiaksi, voidaan keskelle
asettaa eri kannattaja. Kannattajina käytetään
pukkeja tai maahan lyötyjä paaluja. Paaluiksi,
pukinjaloiksi ja poikkikannattajiksi riittää pissa
joka jännitysvälille 10 cm:n läpimittaiset
puut-Kannattajien luku ja jännityspituus riippuvat
pääasiallisesti käytettävinä olevista väliparruista.
W. E. T.
Porrastuli on tykistötulilaji, jossa kukin tykki
pienillä väliajoilla ampuu eri etäisyydellä.
Kunkin tykin etäisyysero on tavallisesti 100 m. Tätä
tulilajia käytetään yllättävänä sellaisia maaleja
vastaan, jotka voivat nopeasti hävitä.
Ammuksissa käytetään tavallisesti aikasytytintä.
W. E. T.
Porrasvalaistus. Porraskäytäviä valaistaessa
sähköllä on usein tarpeellista voida sammuttaa ja
sytyttää lamppu tai lamput eri kerroksista. Kuva
esittää tavallisesti käytettyä kytkemistapaa, jossa
lamppujen sammuttaminen ja sytyttäminen voi
tapahtua kahdesta eri paikasta.
Valaistuskustannusten pienentämiseksi
käytetään myös yleisesti n. s.
por rasa ut omaat te ja. Eri
kerroksiin sijoitettuja
nastoja painamalla
saadaan lamput syttymään
ja palamaan muutamia
minuutteja, jonka jälkeen
ne itsestään sammuvat.
Automaateissa on useimmiten pääosana
kellolai-tos, joka käy yhdellä vedolla muutamia
minuutteja. Nastaa painettaessa pääsee virta vetämisen
toimittavan magneetin solenoidiin, kello tulee
vedetyksi, jolloin myös lamppujen virtapiiri
sulkeutuu. Kun kello pysähtyy, kätkee virta lampuista,
jotka sammuvat. V. Y.
Porta, Giovanni Giacomo della (n.
1540-1604), it. arkkitehti, aikansa
vaikutusvaltaisimpia, opiskeli aluksi kuvanveistoa, sittemmin
rakennustaidetta Michelangelon ja Vignolan
johdolla, päätti ja suoritti Roomassa useita kauniita
ja huomattavia rakennuksia: Vignolan il
Gesü-kirkon, S. Giovanni in Lateranon (1574), pienen
S. Luigi dei Francesi’n (1578), ranskalaisten
kansalliskirkon, Sa Maria dei Monti’n (1579), S.
Pietro in Vincoli’n fasadit, Farnesen loggian,
Sa-pienzan (yliopiston) muhkean arkadipihamaan
(1587), jota Borromini jatkoi lisäämällä tornin,
Genovassa S. Annunziatan pylväsbasilikan (1587)
ylenpalttisesti koristeltuine
barokki-interiöörei-neen; suoritti Michelangelon piirustusten ja
mallin mukaan Fontanan kera (1588-90)
Pietarin-kirkon kupolin sitä jonkinverran korottamalla;
täydensi Kapitolin rakenteen, erittäinkin sen
muhkeat portaat ja dioskuureja kannattavan
ba-lustradin, oli useiden suihkulähteiden (Fontana
delle Tartarughe y. m.), Rooman palatsien
(Pe-luzzi, Chigi, Serluppi y. m.) mestari ja suoritti
viime työnään Fontanan kera Villa
Aldobrandi-ni"n (Frascati’ssa, 1598-1603), joka komeine
puu-tarhasommituksineen, vesisuihkuineen jo on täyttä
barokkia. U-o N.
Portaalirana ks. Nostokoneet, VI Os.
p. 1319.
Portland-vaasi, aikaisemmin Barberi
nivaasi, kuuluisa antiikkis-roomal. lasiastia (ks.
Lasiteollisuus, V Os., kuvaliite I, kuva 2),
löydettiin paavi Urbanus VIII:n (1623-44)
aikana tuhkalla täytettynä Rooman ja Tivolrn
välillä erään roomal. hautaholvin
marmorisarkofa-gista, joutui Barberini-kirjastoon Koomaan,
lopulta, sitä ennen Portlandin herttuattaren
hallussa oltuaan, Lontoon British Museumiin. P.-v. on
n. 25 cm korkea, 15 cm läpimitaten, tummansinistä
lasia, jonka peittää valkea, 5 mm:n paksuinen
päällikelasikerros, josta erään otaksuman mukaan
Peleusta ja Thetistä esittävä reliefikoristus on
mestarillisesti esilletahkottu. U-o N.
*Portug,ali. Historia. V. 1912 ja jälleen
1913 tekivät monarkistit uuden tasavallan
kukistamiseksi yrityksiä, jotka kuitenkin
epäonnistuivat. Toisaalta taas häiritsivät järjestystä
sosialistiset työväenyhdistykset, jotka olivat
tasavallalta odottaneet kultaisia aikoja ja siinä
pettyneet; he tekivät useita kapinoita v. 1913, jotka
nekin kukistettiin. Vv. 1913-14 tarmokas A.
Costa johti pääministerinä hallitusta. Tämän oli
pakko menetellä hyvin ankarasti: puhe- ja
painovapautta esim. rajoitettiin. Toiselta puolen
hallitus koki järjestää rahaoloja, kehittää kauppaa,
parantaa kansanopetusta y. m. Riippuvaisuus
Englannista oli suuri kuten ennenkin.
Suurvaltain sodan puhjetessa edustajakamari päätti, että
P. ottaisi siihen osaa, mutta senaatti kielsi
suostumuksensa; P. pysyi siis toistaiseksi
puolueettomana. Kiivaita puolueriitoja ja tiheitä
ministe-rinmuutoksia tapahtui. V. 1915 toukok. puhkesi
kapinaliikettä, jotka kyllä kukistettiin, mutta
Porrasvalaistus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
