- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
937-938

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Potonié ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

937

Potonié—Priene

938

mutta sai sotaretken epäonnistumisen johdosta
eronsa jouluk. 1914.

Potonié /-ë’], # e n r y (1857-1913), saks.
pa-loobotanisti, Berliinin yliopiston dosentti 1891,
Preussin valtiongeologi 1901. Julkaissut:
„Lehrbuch der Pflanzenpaläontologie" (1899),
„Entstehung der Steinkohle" (5:s pain. 1910),
„Abbildungen und Beschreibungen fossiler Pflanzenreste"
(1903 ja seur.), „Die rezenten Kaustobiolithe und
ihre Lagerstätten" (3 nid., 1908-12). J. A. W.

Pourtalès [purtale’s], Friedrich (s. 1853),
saks. diplomaatti, rupesi ensin upseeriksi, mutta
siirtyi 1880 diplomaatin uralle ja oli lähettiläänä
v:sta 1899 Haagissa, v:sta 1902 Miinchenissä ja
v:sta 1907 suurvaltain sotaan asti Pietarissa;
julkaissut tämän sodan syttymistä koskevan
teoksen „Am Scheidewege zwischen Krieg und
Frieden" (1919). J. F.

*Poynter, Sir Edward John, kuoli 1919.

Prandauer, Jacob (k. 1726), itäv. arkkitehti,
alkujaan muurarimestari, Saksan barokin
ensi-mäisiä miehiä, etenkin kirkkojen rakentaja,
voimakas, omintakeinen taiteilijaluonne, loi laajan
ja komean Tonavaa vallitsevan Meikin luostarin
(aloit. 1720), jossa sommituksen keskiössä on
Rooman Gesön malliin muovailtu kirkko; johti
Gar-lonen kuoltua P. Floriansäätiön rakentamista, loi
m. m. Diirnsteinin säätiökirkon (1718-33)
monumentaalisen muhkeine ja samalla kekseliään
iloi-sine interiööreineen. U-o N.

♦Prater ks. Wien, X Os. p. 1149.

Predella /-de’-] (it.), jakkara, porrasaskel,
katolisissa kirkoissa alttaripöydän koroke, jolle
asetettiin kynttiläjaikoja, alttariastioita y. m.;
alt-tarikaapin tai taulun jalusta, joka usein
koristettiin veistoksilla ja maalauksilla. U-o N.

Presbyterium [-e’-] (lat.) 1. sanctuariu m,
muinaiskristillisessä basilikassa absidin ja
ristilai-van keskiosan muodostama, alttaria ja
jumalanpalveluksessa toimivia varten varattu itäinen osa
kirkosta; myöhemmin kuorin itäosa, joka silloin
alttaria kantavana sekä kuorista erottuakseen ja
laivasta näkyäkseen kohotettiin permannosta
muutaman askelen verran korkeammalle, vrt.
Basilika, I Os. U-o N.

* Presidentti ks. Suomen tasavallan
presidentti, Täyd.

♦Preussi. Pinta-ala (Versaillesin
rauhansopimuksen määräysten perusteella toukokuuhun 1921
mennessä luovutetut alueet poisluettuina) 296,262
km2; väkiluku (lokak. 1919) 37,665,013.

Historia. Lähivuosina ennen sotaa
ryhdyttiin toimenpiteisiin maanviljelyksen sekä
kulkulaitosten edistämiseksi; soita kuivatettiin ja n. s.
Hohenzollernin kanava Berliinistä Stettiniin
valmistui 1914. — Saksalaisuutta koetettiin yhä
edistää Posenissa; maailmansodan sytyttyä
ruvettiin kuitenkin noudattamaan maltillisempaa
politiikkaa puolalaisia kohtaan (vrt. P o s e n, Täyd.).
P:n sisällisissä oloissa tuli kysymys valtiollisen
vaalioikeuden reformista jälleen polttavaksi.
Useamman kerran hallitus oli antanut siitä
lupauksia (esim. keisarin „pääsiäis julistuksessa"
huhtik. 1917), mutta asia yhä lykkäytyi.
Marrask. 1917 hallitus antoi eduskunnalle esityksen
yleisestä äänioikeudesta, muutoksesta
„herrainhuoneen" kokoonpanossa kansan valtaisempaan
suuntaan y. m. Esitystä vastusti viimemainittu
kamari, mutta Saksan tappion jälkeen sodassa se

vihdoin myöntyi (lokak. 1918).
Vallankumouk-i sen johdosta marrask. sam! v. P:n kuningassuku,
Hohenzollern-suku luopui oikeuksistaan, ja sen
omaisuus takavarikoitiin. „Työläis- ja
sotilasneuvostot", joita oli P: iinkin muodostunut, aset
tivat vallankumouksellisen hallituksen enemmistö
sosialisti Hirschin johdolla. Neuvostojen
toimesta myös hajoitettiin P:n edustajain kamari
ja poistettiin „herrainhuone". Hallitus sääsi
kirkon erottamisen valtiosta, poisti
uskonnonopetuksen kouluista sekä koulujen kirkollisen valvonnan
y. m. Tammik. 1919 „riippumattomat"
sosialistit ja „spartakistit" nostivat Berliinissä kapinan
valtakunnan hallitusta vastaan, mutta
kukistettiin. Tammik. 1919 säädettiin uusi, yleiseen
äänioikeuteen perustuva kunnallisvaalilaki. Samassa
kuussa vielä tapahtui yleisen, yhtäläisen
äänioikeuden perustuksella vaalit P:n uuteen
perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen.
Suurimmaksi puolueeksi siinä tulivat
enemmistösosialis-tit, mutta porvarilliset puolueet saivat yhteensä
enemmistön. Maalisk. kokoontui P:n eduskunta
ja hyväksyi väliaikaisen valtiosäännön. Hallitus
muodostui osaksi uudestaan, pääministerinä
edelleen Hirsch. Maalisk. Berliinin neuvostot
päättivät toimeenpanna yleisen lakon päästäkseen
siten valtaan; syntyi jälleen taisteluja, mutta
hallitus pääsi taas voitolle. — Erinäisissä P:n osissa
ilmeni pyrkimyksiä eroon muusta, valtiosta,
niin esim. Reini n-maakunnassa julistettiin
itsenäinen „Reinin tasavalta", niin myös Nassaussa
(Wiesbadenissa) ; nämä liikkeet kuitenkin
rauke-( sivat tyhjiin. Estääkseen sellaisia hallitus ehdotti
suuria itsehallinto-oikeuksia P:n eri maakunnille.
— Versaillesin rauhanpäätöksen johdosta P.
menetti melkein koko Länsi-P:n ja Posenin y. m.
Koska Ylä-Sleesian piti kansanäänestyksellä saada
ratkaista, oliko se edelleen kuuluva P:iin,
muodostettiin se lokak. 1919 eri maakunnaksi, jotta
mieliala tulisi P:lle suopeammaksi, vrt. Puola,
Täyd. G. R.

♦Prévost, Marcel. Uudempia teoksia:
„L’adjutant Bénoit" (1916), „Mon eher Tommy"
(1920).

Priamurskij kraj ks. A m u r i n m aa, I Os.,
ja S i p e r i a, VIII Os.

Pribram [psi-J, Alfred Francis (s. 1859),
itäv. historiantutkija, v:sta 1900 professorina
Wienissä. Hänen julkaisuistansa, jotka
enimmäkseen koskevat Itävallan ulkopoliittisia suhteita
1600-luvun jälkipuoliskolla, mainittakoon
„Berichte des kaiserlichen Gesandten Franz v. Lisola
aus den Jahren 1655-1660" (1887), „Franz Paul
Freiherr von Lisola und die Politik seiner Zeit"
(1894), osasto „Oesterreich" kokoelmassa
„Urkunden und Aktenstücke zur Geschichte des
Kurfürsten Friedrich Wilhelm" (14:s nid., 1890-91).

J. F.

*Priene (Samsun Kale), joonilainen
Vähän-Aasian kaupunki, alemmasta Maiandros-joesta
pohjoiseen, Mykale-vuoren haarakkeen etelärin
teellä, Magnesian ja Miletoksen raunioiden
puolitiessä, ennen merenrannalla, nyt Maiandroksen
tasangoksi täyttämän lahden sivussa; kreik.-room.
maaseutukaupunki, jonka arkeologinen merkitys
I antiikin sivistyselämän tutkimukselle melkein
vetää vertoja Pompejille. Ensikerran "P:n tekivät
tunnetuksi engl. Society of Dilettanti-seuran
tut-1 kimusretkikunnat 1765 ja 1868-69. Berliinin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0479.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free