Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Potonié ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
939
Priisi—Procopé
910
museon puolesta Humann siellä 1895 aloitti jär
jestelmällisiä kaivaustöitä, joita häuen kuoltuaan
Wiegand jatkoi v:een 1898. Kahden in:n
paksuisten, tornien vahvistamain muurien ympäröimänä
kaupunki oli uudestaan suunniteltu
300-200-lu-vuilla e. Kr. kireintä ruutu järjestelmää
noudattaen, n. 200 m sitä ylemmä jyrkästi kohoavan
akropoliinsa etelärinteelle, melkoisia porras- ja
pengerrystöitä edellyttävälle kaltevalle pohjalle.
Kaupunkiin tultiin 3:sta portista; 6 idästä
länteen kulkevaa laakakivillä laskettua, 6-7 m lev.
pääkatua, viisitoista n. 3 m lev. poikkikatua jakoi
sen S0:een kortteliin (insulæ), neljä taloa
kussakin. Vesijohdot putkineen ja viemäritkin
selvästi havaittavissa, kadunkulmissa kaivot.
Luoteisosassa kohosi korkealta penkereltä, komean
portaan perällä Atene Poliaan temppeli,
jooni-lainen 6:11 pyiväineil, Mausoleumin arkkitehdin
Pytheoksen rakentama peripteros, josta arvellaan
vanhaan joonilaiseen malliin friisin puuttuneen.
Kiveen hakatun kirjoituksen mukaan (nyt
British Museumissa) itse Aleksanteri Suuri
toimitti sen vihkimisen. Myöskin Kybelellä,
Isik-sellä. Asklepioksella ja Demeterillä oli P:ssä
pienemmät pyhättönsä, parista bysanttisesta
kirkostakin on jätteitä. Pääkadun halleja
vastapäätä, kadun eteläpuolella, oli hieno agora.
Julkiset rakennukset, prytaneion. room. gymnasion,
pieni hyvin säilynyt teatteri sijaitsevat
kaupungin keskiössä sen pohjoisosassa: etelämpänä,
matalammalla kohdalla kaupungin muurissa kiinni
stadion (100 luvulta) ja sen yhteydessä vielä
toinen gymnasion. Asukasluku muurien sisällä
lienee noussut n. 5.000:een. Asuinhuoneista
useimmat edustavat n. s. megaron-tyyppiä, jonka
pää-huoneen (oikhos) pylväseteinen (prostas) aina
kääntyy eteläänpäin pihalle. Kuvapatsaita y. m.
löytöjä säilytetään Berliinin Pergamon-museossa,
Lontoossa, Konstantinopolissa ja Pariisissa. [Th.
Wiegand ja II. Schrader, ,,P., Ergebnisse der
Ausgrabungen und Untersuchungen 1895-98" (1904);
Hiller von Gärtringen, Einschritten von P."
(1904).] U-o N.
Priisi, merisodassa sotasaaliiksi otettu vieras
kauppa-alus ja sellaisen aluksen lasti. P:iä
koskevat kansainväliset oikeussäännökset sisältyvät
pääasiallisesti Pariisin merioikeusjulistukseen
v.lta 1856, Haagin toisen rauhankonferenssin
merisotaa koskeviin yleissopimuksiin sekä
Lontoon merioikeusjulistukseen v:lta 1909. Näiden
mukaan on laillisen p:n edellytysten suhteen
voimassa: 1) että vihollisluontoinen alus ja siinä
oleva vihollisluontoinen omaisuus voidaan ottaa
sotasaaliiksi; 2) että puolueetonta alusta
lasteineen ja vihollisluontoisessa aluksessa olevaa
puolueetonta tavaraa ei ole lupa tehdä sotasaaliiksi.
Kuitenkin voidaan puolueeton alus ottaa
sotasaaliiksi, jos se on vihollisen palveluksessa tahi
rikkoo taikka koettaa rikkoa saartoa. Niinikään on
lastin loukkaamattomuuden ehtona kaikissa
tapauksissa, ettei se ole sotakieltotavaraa, joka on
aiottu vietäväksi vihollisen omalle tai sen
miehit-tämälle alueelle taikka vihollisen sotavoimille.
Tällainen sotakieltotavara voidaan vallata niin
hyvin puolueettomasta kuin
vihollisluontoisesta-kin aluksesta ja riippumatta siitä, onko tavara
itse puolueeton tahi vihollisluontoinen. ’Sodan
alussa vihollisen satamiin jääneitä tai sinne
mereltä sodasta tietämättä saapuvia vastustajan
kauppa-aluksia ei ole lupa tehdä sotasaaliiksi,
mutta kyllä takavarikoida tahi korvausta
vastaan käyttää valtion tarpeisiin. P:ksi otettavan
aluksen ja lastin valtaaminen saa tapahtua
kaikkialla muualla, paitsi puolueettomien valtioiden
vesillä ja satamissa. Valtauksen toimittavan
laivan päällikkö pysäyttää sitä varten
kauppa-aluksen ja toimeenpanee tarkastuksen sen ja siinä
olevan lastin laadusta. Jos tarkastus vie siihen
tulokseen, että alus taikka jokin siinä oleva
omaisuus voidaan ottaa sotasaaliiksi, viedään
tällainen omaisuus valtaajan satamaan taikka, ellei se
käy päinsä, tuhotaan. Sen jälkeen
asianomainen p.-oikeus käsittelee asian ja antaa
päätöksensä siitä, onko vallattu alus tai lasti lailliseksi
p:ksi katsottava. Jos tulos on kielteinen, on
tallella oleva omaisuus vapautettava ja tuhottu
korvattava. P.-oikeuden tuomiolla on jonkun verran
erilainen merkitys riippuen siitä, onko kysymys
vihollisluontoisesta vai puolueettomasta
omaisuudesta. Edellisessä tapauksessa lienee
saaliin-oton katsottava lopullisesti tapahtuneen ja
omistusoikeuden siirtyneen valtaajalle jo itse
valtauksen kautta, ollen tuomiolla vain deklaratorinen
merkitys sikäli, että se lausuu valtauksen olleen
joko oikeudenmukaisen tai oikeudenvastaisen.
Jälkimäisessä tapauksessa taas vasta p.-oikeuden
tuomio tekee vallatun omaisuuden valtaajan
omaksi. Y. W. P-a.
Priisioikeudet, tuomioistuimia, jotka
ratkaisevat, onko merisodassa saaliinoton
tarkoituk-sessa vallatfu vieras kauppa-alus taikka sellaisen
lasti katsottava lailliseksi priisiksi (ks. t. Tavd.)
vai ei, sekä mitä korvauksia viimemainitussa
tapauksessa valtaajan tulee suorittaa tuhoamastaan
omaisuudesta taikka muusta aikaansaamastaan
vahingosta. P:ia on useimmissa valtioissa kaksi
eri astetta, yksi alempi ja yksi ylempi. Lisäksi
on Haagin toisen rauhankonferenssin Xll:ssa
yleissopimuksessa edellytetty perustettavaksi
ylimpänä oikeusasteena kansainvälinen p. (cour
international des pi’ises), joka toimisi Haagissa.
Suomessa ei p:sta toistaiseksi ole mitään säädetty.
y. W. P a.
Primäärihaava 1. affekti, kuppataudissa
ensimäisenä ilmestyvä haavoittuma. P.lla
voidaan myös tarkoittaa joidenkuiden muidenkin
tautien ensimäistä paikallista sairaalloista
muodostumaa. Y. K.
Pristiphora pallipes ks. K, a r v i a i s p i
s-t i ä i n e n, Täyd.
Pritchard /pritsädjy C h a r 1 e s (1808-93). engl.
tähtitieteilijä, tähtitieteen professori Oxfordissa
1870. P. oli ensimäisiä käyttämässä valokuvausta
tähtit. tarkoituksiin, tutki sen avulla kuun
fyvsil-listä libratsionia ja kiintotähtien parallakseja.
toimitti tähtijoukkojen mittauksia, määräsi
kiila-fotometrin avulla kiintotähtien
valovoimakkuuksia. Julkaisi: „Uranometria nova oxoniensis, a
photometric determination of the magnitudes of
ali stars visible to the naked ey e f rom the pole to
10° SD" (1885).
Procopé [-kop&], Hjalmar Fredrik
Eugen (s. 1868), suom. ruotsinkielinen kirjailija,
yliopp. 1889, fil. kand. 1897. Julkaissut: „Dikter"
(1900), ,.Mot öknen" (1905, runoja), „Belsazars
gästabud" (1905, draama), ,.Röda skyar" (1907,
runoja), ».Fädrens anda" (1909, komedia), „Vers
och visa" (1909, runoja). „Oväder" (1910. ru-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
