- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
943-944

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Proedria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

944

esim. huomio- ja havaintokyvyn,
tarkkaavaisuuden, muistin ja yleisen ajattelukyvyn
harjoituksen ja koulutuksen avulla parantaa oppilasten
suorituskykyä. Ennen kaikkea on tahdottu saada
selville oppilaiden lahjakkuus, jotta
lahjakkaammat voitaisiin sijoittaa eri kouluihin, joissa
voisivat lyhyemmässä ajassa suorittaa oppikurssit.
Paitsi lahjakkuuden määrää koetetaan
psykotek-nillisten kokeiden avulla saada määrätyksi
myöskin sen laatu. Tällöin on ennen kaikkea tärkeätä
saada selville, keillä oppilaista on luontaisia
lahjoja teoreettisille, keillä käytännöllisille aloille,
keillä matemaattisiin oppiaineisiin, keillä
luonnontieteisiin, keillä kieliopintoihin, keillä
piirustukseen, keillä musiikkiin j. n. e. ja siten ohjata
heitä siirtymään sellaisiin kouluihin tai
erikois-linjoille,, joissa saavat tilaisuuden kehittää
erikoisia luontaisia taipumuksiaan. — II. Kaupan
ja teollisuuden alalla pyritään
parantamaan työmenetelmiä ja samalla työn tehokkuutta
psyykillisiä ja psykofyysillisiä ehtoja
silmälläpitäen. On näet pyritty alituisesti parantelemaan
vain koneita y. m. teknillisiä apuneuvoja, mutta
on samalla liian vähän huolehdittu siitä, että
ihmistyö tulisi suoritetuksi mahdollisimman
edullisesti käyttämällä voimaa ja aikaa. Työtehoa
lisättäessä on otettava lukuun myös v ä s y m y s.
Sillä, jos työntekijä väsyy, uupuu, nääntyy, jos
hänen terveytensä pilaantuu ja hän tulee aikaisin
työhön kykenemättömäksi, ei työtehon
lisääntyminen pitkälti hyödytä työn tekijää eikä
antajaa. Väsymyksen vastapainona vaikuttaa
pääasiallisesti harjaantuminen, sillä kun
harjaantuu johonkin työhön, ei se myöskään liiaksi väsytä
eikä kuluta ruumiillisia eikä henkisiä voimia.
Mutta yksilön harjaantuminen riippua taas siitä, onko
hänellä luontaisia taipumuksia juuri
valitsemalleen alalle. Psykoteknillisen tutkimuksen
apuneuvoja senvuoksi käytetään soveliaitten ja
kelvollisten työläisten valikoimiseen määrätyille
toimialoille sekä samalla myöskin työhön
vähemmän kykenevien ja siis tappiota tuottavien
nopeaan poistamiseen. Taitavat työläiset voivat
silloin saada korkeampia palkkoja, heistä kun
jokainen kykenee suorittamaan sen työn, minkä
3 tai 4 ala-arvoista työntekijää aikaisemmin on
voinut tehdä. Myöskin työnjohtajat saadessaan
työhönsä vain kyvykkäitä ja taitavia työmiehiä
välttävät monta mieliharmia ja mielenpurkausta,
jotka taasen ovat omiaan herättämään
työmie-hissä katkeruutta. Siten siis kaupan ja
teollisuuden alalla puhtaasti taloudellinen ja
sosiaalipedagoginen liike työskentelevät yhdessä
saattaakseen kokeellisen sielutieteen ja työaloille
valinnan psykoteknillisine vaatimuksineen
keskenänsä kosketuksiin. — Myös reklaamin
te-hoisuutta yleisöön koetetaan lisätä
psykoteknillisen tutkimuksen avulla. Tällöin on
mahdollisimman tehokkaan, tuloksellisen ja
huokeahintai-sen ilmoittamistaidon tutkimista varten ensinnä
pyrittävä yleisön huomion ja ostohalun
herättämiseen. Tätä tarkoitusta varten taasen on
pidettävä silmällä reklaamin
vaikutusmahdollisuutta sivistystasoltaan erilaisiin
kansanjoukkoihin, eri kansallisuuksiin eri maissa, samalla
myöskin yksityisen yksilön sielunelämää eri
ikäkausina. — III. Liikenteen palveluksessa on p:lla
myöskin tärkeä tehtävä, sillä liikenneneuvoja
(rautateitä, raitioteitä, laivoja, autoja, lentoko-

neita) käyttävän yleisön turvallisuus vaatii
mahdollisimman taitavan ja luotettavan
henkilökunnan valikoimista. Myöskin liikenneneuvojen
omistajien oma etu on tällöin kysymyksessä, sillä
tietenkin he mielellään suovat, että liikennekulut
ovat mahdollisimman vähäiset, esim. mitä
materiaalin kulumiseen, sähkön, polttoaineen y. m.
kulutukseen tulee.

Mutta paitsi sitä, että psykoteknillisen
tutkimuksen avulla pyritään valikoimaan eri työaloille
parhaimmat työntekijät, tähtää tämii uusi
tieteenhaara lopullisesti siihen, että voitaisiin
tieteellisellä pätevyydellä auttaa nuoria ihmisiä,
jotka eivät ole tietoisia luontaisista lahjoistaan
ja taipumuksistaan, elämänuran valinnassa. P:ssa
tähänasti saavutettujen tutkimustulosten nojalla
näyttää sangen todenmukaiselta, että
psykotek-nillisessä laboratorissa toimeenpantujen
kokeitten avulla voidaan ehkä hyvinkin läheisessä
tulevaisuudessa antaa kaikille haluaville yksilöille
luotettavia ohjeita. [A. R. Rosenqvist,
„Elämänuran valinta ja kokeellinen ammattisielutiede"
(1920, sisältää myös laajan kirjallisuusluettelon);
H. Münsterberg, „Grundzüge der Psychotechnik"
(2: nen pain. 1920) ; „Psychologie und
Wirtschaftsleben" (1913); W. Moede,
„Experimentalpsycho-| logie im Dienste des Wirtschaftslebens" (1919);
IC. Piorkowski, „Die psychologische Methodologie
der wirtschaftlichen Berufseignung" (2: nen pain.
(1920) ; Otto Lipmann ja William Stern, „Schriften
zur Psychologie der Berufseignung und des
Wirtschaftslebens"; W. Moeden ja C. Piorkowski’n
! julkaisema aikakauskirja „Praktische
Psychologie"; Fr. Giese, „Psychotechnische
Eignungsprüfungen an Gewachsenen" (1921) ; K. A. Tramm.
„Psychotechnik und Taylor-System" (1920).]

A. R. R.

Pteroma ks. Kreikkalainen taide.

I IV Os. p. 1533.

Pteronus ribesii ks. Karviaispistiäi-

n e n, Täyd.

Puchstein [puhstäin], O 11 o (1856-1911), saks.
arkeologi, klassillisen arkeologian professori
Freiburg im Breisgaussa 1896; otti 1900-04 osaa
Baal-bekin kaivaustöihin ja nimitettiin 1905 saks. arkeol,
instituutin keskusjohtokunnan yli sihteeriksi.
.Julkaisuja: „Das ionische Kapitäl" (1887),
Beschreibung der pergamenischenJBildwerke" (1889).
„Reisen in Kleinasien und Nordsyrien" (1890,
Humannin kera), „Beschreibung der Skulpturen
aus Pergamon: Gigantomachie" (1895), „Die
griechischen Tempel in Unteritalien und Sicilien"
(1899, R. Koldeweyn kera), „Die griechische
Bühne" (1901), „Führer durch die Ruinen von
Baalbek" (1905) ja „Die ionische Säule" (1907).

U-o N.

’^Pudasjärvi. 9,962 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun, „Kristus ristillä", on maalannut J.
Hedman. K. J. V.

Puecli [pye’s], Denys Pierre (s. 1854),
ransk. kuvanveistäjä, Falguière?n ja Chapu’n
oppilas, on luonut koko joukon onnistuneita
kuvapatsaita ja muotokuvia. Tunnetuimpia ovat
Sainte-Beuven, Jules Siraonin, Gavarni’n, Leconte
de Lisien ja J. C. Chaplainin pystykuvat sekä
Molièren, Corneillen, Racinen ja Victor Hugon
korkokuvat. Hänen muista luomistaan
mainittakoon „André Chéniern runotar" ja „Sireeni"
(marmoria). Hänen syntymäkaupungissaan Ro-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free