- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
949-950

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puolanka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

949

Puolanka Puolustuslinja

vat tähän vastalauseensa. P:n kansaa samaan
aikaan kehoitettiin tarttumaan aseisiin venäläisiä
vastaan. P:n sotajoukon ytimeksi tulivat
„puolalaiset legioonat" (puolalaisista vapaaehtoisista
Itävalta-Unkarin alueella sodan aikana
muodostetut joukot). Marrask. 1916 asetettiin
väliaikainen puolalainen valtioneuvosto ja toukok. 1917
kokoontui väliaikainen eduskunta, „kansa 11 isnen
yosto". Puolalaiset vaativat omaa hallitsijaa,
joksi ehdotettiin Itävallan arkkiherttuaa Kaarle
Stefania; myös he vaativat P:lle vapaata
yhteyttä meren kanssa sekä maan tulevan aseman
käsittelemistä kansainvälisenä kysymyksenä. Kun
keskusvallat olivat eri mieltä P:n kysymyksessä
ja vitkastelivat täydellisen itsenäisyyden
myöntämisessä maalle, alkoi saksalaisvastainen
mieliala päästä valtaan, vaativatpa sosialistit sotaakin
keskusvaltoja vastaan; myös vahvistui P:ssa
tasavaltalainen puolue. — Tsaarivallan kukistuttua
oli Venäjän uusi hallitus myös tunnustanut P:n
itsenäisyyden, mutta jätti P:u ja Venäjän
välisen rajan määräämisen Venäjän perustuslakia
säätävälle eduskunnalle ja tahtoi pitää P:aa
sotilaallisessa suhteessa Venäjän liitossa. P:n
väliaikainen hallitus torjui kyllä Venäjän
sekaantumisen P:n asioihin. Samaan aikaan sekä P:ssa
että muuallakin olevain puolalaisten kesken viha
saksalaisia vastaan kasvoi niin, että esim.
Ranskassa myös muodostui puolalaisia legioonia kenr.
Hallerin johdolla, jotka taistelivat saksalaisia
vastaan. Keskusvallat jättivät puolalaisten omaan
hoitoon kirkko-, koulu- ja oikeuslaitoksen
voimatta kuitenkaan suostuttaa heitä. P:ssa
olevat legioonat esim. kieltäytyivät vannomasta
saksalaisten vaatimaa uskollisuudenvalaa, jouka
tähden saksalaiset vangitsivat heidän päällikkönsä
kenr. J. Pilsudski’n, ja puol. valtioneuvosto erosi.
Syysk. 1917 keskusvallat antamallaan
julistuksella, n. s. perustuslaki-patentilla, asettivat uuden
väliaikaisen hallituksen (edustamaan tulevaa
kuningasta) ja n. s. hallitsi janeuvoston, johon
kuului kolme henkilöä. Johtavaksi ministeriksi tuli
J. Kucharzewski. Hänen ministeristönsä erosi
helmik. 1918, kun Brest-Litovskin rauhan mukaan
Holmin alue oli annettava Ukrainalle. Nyt seurasi
saksalaisystävällinen Steczkovvski’n ministeristö,
jonka aikana kesäk. 1918 kokoontui uusi
väliaikainen eduskunta, valtioneuvosto. Syysk. 1918 erosi
Steczkowski’n ministeristö.Sotamarskiksi korotettu
Pilsudski ja sosialisti Daszynski asettuivat Saksan
luhistumisen jälkeen asiain johtoon (marrask.) ;
Suur-P:n valtio entisine historiallisine rajoineen
julistettiin perustetuksi, vaadittiin siis m. m.
myös Posenia ja Länsi-Preussia. Uuden
rninis-teristön johtajaksi tuli sosialisti Moraczewski.
Pilsudski tuli sotajoukon ylipäälliköksi ja
väliaikaiseksi valtion päämieheksi. Sosialistinen liike
sai kyllä myös vauhtia, muodostui „sotilas- ja
työläisneuvostoja", jotka asettivat yhteisen
hallituksen, „P:n kansanneuvoston"; se pysyi
kuitenkin jotenkuten sovussa Pilsudski’n kanssa. Uuden
ministeristön etunenään astui (maalisk. 1919)
soittotaiteili ja Paderewski; hallitus rikkoi
diplomaattiset välinsä Saksan kanssa; Ranskassa
muodostetut Hallerin legioonat tuotiin maahan P:n
armeian vahvistukseksi. — Versailles’iu rauhan
mukaan (kesäk. 1919) joutuivat P:lle Posen ja
Länsi-Preussi; Ylä-Sleesian kohtalo oli
ratkaistava kansanäänestyksellä. — Perustuslakia sää-

tävä kokous, valittuna yleisillä vaaleilla,
kokoontui helmik. 1919. Valtiosäännön mukaan (joka
ei vielä ole lopullisesti valmistunut) on P. oleva
tasavalta. Eduskunnassa (sejm) on kaksi
kamaria, senaatti ja edustajahuone. Tasavallan
presidentti valitaan 7 v:ksi. — Paderewski "n
miuiste-ristö erosi marrask. 1919, kun P. aluksi ei saanut
Itä Galitsiaa, ja jouluk. sam. v. muodostui Skul
ski’n ministeristö; sitä seurasi ensin Grabski’n
ja heinäk. 1920 Witosin kokoomusministeristö. —
P. joutui pian riitaan kaikkien naapuriensa,
in. m. Ukrainan kanssa, kun puolalaiset
valloittivat Galitsian. Sota Venäjän bolsevikkeja
vastaan leimahti uudestaan maalisk. 1920.
Puolalaiset menestyivät ensin, saaden tällöin myös
osaksi apua Ukrainalta; m. m. valloitettiin Kiova
(toukok.). Bolsevikit ryhtyivät kuitenkin
ankaraan vastahyökkäykseen; heidän armeiansa
tunkeutuivat (heinäk.) varsinaiseen P:aan. P. pyysi
apua entente-valloilta ja nämä, varsinkin Ranska,
toimittivat Praan upseereja järjestämään maan
puolustusta ja lähettivät sotatarpeita. Melkein
vasta Varsovan edustalla kääntyi onni;
bolsevikit. voitettiin nyt vuorostaan ja karkoitettiin
P:sta (elok.), samoin myös Galitsiasta. Samaan
aikaan bolsevikkien oli sotiminen myös kenraali
Wrangelia vastaan; puolalaiset taas joutuivat
selkkauksiin Liettuan kanssa.
Rauhanneuvottelut P:n ja Venäjän välillä alkoivat Minskissä ja
niitä jatkettiin Riiassa, missä alustava rauha
tehtiin 12 p. lokak. 1920. P. sai maakaistaleen
Liettuan itärajan ja Venäjän välillä, joten
viimemainittu erotetaan Länsi-Euroopasta. P:n ja
Venäjän välinen raja muuten kulkee Disnan luota
Väinäjoen varrelta Minskin länsipuolitse,
Rokit-non-soiden poikki sekä itäpuolitse
Luninets-Sarny-Rovnon tärkeää rautatienlinjaa Sbruts-joelle
entiselle Venäjän ja Galitsian väliselle ra jalle sekä
pitkin tätä jokea Dnestriin saakka. Kun puol.
kenraali Zeligowski lokak. 1920 anasti Vilnon,
antoi tämä aihetta vakaviin riitaisuuksiin
Liettuan kanssa. Vilnon kysymystä on sittemmin
käsitelty Kansainliitossa, joka ei kuitenkaan vielä
tätä kirjoitettaessa (lokak. 1921) ole saanut
ratkaisua aikaan. — Toukok. 1921 puolalaiset
koettivat väkivallalla miehittää Ylä-Sleesian
teollisuusalueen odottamatta liittolaisten korkeimman
neuvoston ratkaisua toimitetun kansanäänestyksen
perustuksella tapahtuvasta alueen valtiollisesta
tulevaisuudesta. Ylä-Sleesian kysymys on nyt
(lokak. 1921) Kansainliiton käsiteltävänä. — P:n
sisällisissä oloissa puuhataan m. m. maareformia
(suurten maatilojen lohkomista). G. K.

* Puolanka. 5,835 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: P:n osuusmeijeri, 2 kotitarvesahaa, 2
myllyä. K. J. V.

Puolikeittoinen silkki ks. Silkki, VIII
Os., p. 1310, rivi 29 ylh.

Puolipylväs ks. Pylväs, VII Os. p. 1226 alh.

Puolueeton alue, omien asemien ja
vihollis-asemien välinen alue (nimitetään myös
„kuolleeksi alueeksi"). W. E. T.

Puolustuslaitos, yhteinen nimitys maan
kaikille järjestetyille puolustusvoimille, jotka
jakautuvat kahteen pääryhmään: armeijan ja
rannikkopuolustukseen. Monissa maissa
muodostavat ilmailuvoimat vielä kolmannen pääryhmän.

Puolustuslinja, sot., se linja, jonka varrella
sotajoukko puolustautuu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0485.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free