Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuvillaloukku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
953
954
muun tai myöhemmin kesällä siemenkotaan ja
laskee siihen munansa, joista kuoriutuvat toukat
turmelevat kehittyvät kukkaosat tai
puuvillahah-tuvat.
Puuvillaloukku, koue, joka erottaa puuvillan
siemenet kuiduista. Näitä koneita on monta
laatua, esim. levyloukku (engl. macarthy gin),
vals-siloukku (engl. voller gin) ja sahaloukku (engl.
s aiv gin). E. J. S.
*Pyhtää. 5,446 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Stockforsin sähkölaitos, Löykkörin mylly,
Koukkusaaren (Kråkö) kivilouhimo. — Alttaritaulun
„Kristus Emauksessa" on maalannut N.
Desar-naud 1840-luvulla. k. j. v.
* Pyhäjoki. 5,088 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia : Ruukinkosken sähkölaitos, Kittilän ja
Kangasniemen sahat. — Kirkon alttaritaulu
„Kristus Getsemanessa" on Konst. Lagerstamin 1903
tekemä jäljennös R. V. Ekmanin maalaamasta
Raision kirkon alttaritaulusta. k. j. v.
*Pyhäjärvi. 3. Järvi Turun ja Porin l:ssä,
pinta-ala 165 km2; syvyys suurimmassa osassa
järveä 5-8 m, pitkin länsirantaa Laankalliosta
Haverin kylän kohdalla Mannilan kylän luo
ulet-tuva syvempi hauta n. s. „Kurkku", jonka
syvyys 17-25 m. — Vesi kirkasta. Järven
huomattavimmat kalalajit ovat: hauki, ahven, särki,
lalma, kuore ja made. N. 15 v. sitten järveen
istutettiin siikaa. Kalat ovat runsaan ravinnon
vaikutuksesta hyväkasvuisia. Ennen v:tta 1906.
jolloin rapurutto raivosi järvessä, harjoitettiin sen
rannoilla tuottoisaa ravustusta. V:sta 1908 on
kuoreenkalastus nuotalla kevättalvella jäältä
käsin ollut tuottavinta. Kauttuan radan
valmistuttua 1913 on järveltä viety suuret määrät kalaa,
pääasiassa kuoreita, Pietariin: v. 1914 204,907 kg,
v. 1915 306,987 kg. Viimeaikoina on myös
siian-pyynti ollut melkoinen. Järven ympäristöjen
kala vedenomistaj at, osakkaat ja kalastajat ovat
muodostaneet n. s. kalastushoitoyhdistyksen (ks.
t. IV Os.) 1917, ensimäisen maassamme. [Nils
Hagman, „Ehdotus Pyhäjärven (T. 1.)
kalastuksen järjestämiseksi" (1916).]
4. Järvi Hämeen l:ssä, Pirkkalan pitäjässä,
pinta-ala 132 km2, suurin syvyys 42,e m.
5. Järvi Hämeen l:ssä, Tammelan pitäjässä,
suurin syvyys 6,2 m.
6. Järvi Viipurin l:ssä, Pyhäjärven
pitäjässä. — Pääkalastus oli aikaisemmin
kuoreen-pyyntiä talvi nuotalla, myöhempinä vuosina
mateen talvipyyntiä rysillä. Raasulin
tullivartija-aseman kautta vietiin Venäjälle 1911 2,036 kg,
1912 3,944 kg ja 1913 4,018 kg mateita, jotka
melkein kaikki olivat Pyhäjärvestä ja läheisestä
Kiimajärvestä pyydettyjä. k. j. v.
* Pyhäjärvi, a. Kunta, Uudenmaan 1. 4,899
as. (1918). Kansallis-osakepankin haarakonttori
(per. 1917). Teollisuuslaitoksia: Karkkilan
(Högforsin) ja Vanhakosken vesisahat, Siikalan saha,
Kosken sähkösaha, 1 sälikömylly ja 5 vesimyllyä.
— Kirkon alttaritaulun „Vapahtaja kutsuu
syntisiä luokseen" on maalannut S. A. Keinänen 1885.
b. Kunta, Viipurin 1. 8,055 as. (1918).
Satamapaikkoja: Ylläpää ja Rantakylä.
Teollisuuslaitoksia: 8 myllyä. — Kirkon alttaritaulun
„Tulkaa minun tyköni kaikki .. ." 011 maalannut
Alexandra Saltin 1889.
c. Kunta, Oulun 1. 6,838 as. (1918).
k. j. v.
Pyhäjärvi, rautatieasema Hiitolan -Raasulin
radalla, Myllypellon ja Noiterraaan välillä, 26 km
Käkisalmesta, 59 km Hiitolasta, 465 km
Helsingistä. K. J. V.
* Pyhämaa. 1,410 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen kirkastus" 011 maalannut
Arvid Liljelund 1883. [J. A. Hansson,
„Muoto-opillinen selitys Eurajoen, Lapin, Rauman,
Pyhämaan, Laitilan ja Uudenkirkon pitäjien kielestä"
(Suomi 6 ja 7, i866-68), A. M. Tallgren, „Suomen
Ililligenleiltä" (Suom. matkailija yhd. vuosik.
1908), H. J. Salokangas, „Muutamia tietoja
Pyhänmaan Luotoseurakunnan kirkon historiasta"
(Suom. kirkköhist. seur. julk. 190S), K. J.
Nordlund, „Pyhämaa öförsamling i medlet af 19:nde
seklet" (Suom. kirkköhist. seur. vuosik. V, 1915).]
k. j. y.
*Pyhäntä. 1,979 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Hyvä paimen" on maalannut Kaarlo
Met-sävainio 1916. k. j. v.
* Pyhäranta. 2,739 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Santion astiatehdas, Nihtiön ja Santion
veneveistämöt, 54 myllyä. [K. J. Nordlund,
„Pyhämaa öförsamling i medlet af 19:nde seklet"
(Suom. kirkköhist. seur. vuosik. V, 1915).]
k. j. v.
* Pyhäselkä. Seurakunta, määrätty
perustettavaksi sen. päät. 29 p:ltä marrask. 1911
Kiihtelysvaaran pitäjästä. k. j. v.
Pyjama, housujen tapainen vaatteus Intian
naisilla, jota siihen kuuluvine takkeineen
Euroo-I ässäkin on alettu käyttää sekä naisten että
miesten yöpukuna.
* Pylkönmäki. 2,634 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: 4 pientä myllyä, joista kolmessa saha.
Pyramidirata, aivojen liikesarka-alueelta
alkava, selkäytimen kautta kulkeva hermorata, jota
pitkin liikeärsytys kulkee aivoista
liikeherrnoi-hin. Y. K.
Pyrgoteles [ te’les], kreik. kivikaivertaja,
antiikin kuuluisin alallaan, toimi Aleksanteri
Suuren aikana 300-luvun alkupuolella ja oli ainoa,
joka sai gemmeihin leikata Aleksanterin kuvan.
Pyroforiset lejeeringit ovat ceriumin ja
muiden sen sukuisten harvinaisten n. s.
ceriitti-metallien lejeerinkejä etupäässä raudan kanssa.
Yleisin pyroforinen lejeerinki, jota käytetään
miltei kaikissa tulitikkuja korvaamaan
tarkoitetuissa sytytyskojeissa on sellainen, mikä sfsältää
70 % ceriumia ja 30 % rautaa. P:n l:n
pyrofo-risuus (ks. Pyroforit, VII Os.) johtuu siitä,
että näitä kovia lejeerinkejä tavalla tai toisella
raapaistaessa niistä sinkoilee tavattoman pieniä
metallisiruja, joiden sytyttämiseen riittää
raapai-sukitkan synnyttämä lämpömäärä, sillä
ceriitti-metallien syttymislämpötila on verrattain
alhainen, 150-160° C. E. 8. t.
Pytheos, kreik. arkkitehti ja kuvanveistäjä,
Halikarnassoksen kuuluisan Mausoleionin ja sen
päätekoristukseksi veistetyn Maussolos kuninkaan
ja hänen puolisonsa Artemisian nelivaljakon
(qvadriga) mestari; käytti rakennuksissaan
jooni-laista tyyliä. Hänen rakentamaansa Prienen
Athenen temppeliä aikalaiset pitivät mallitemppelinä.
vrt. P r i e n e, Täyd. U-o N.
Pythium ks. Varsi mätä, Täyd.
Pyuria ks. M ä r k ä v i r t s a, Täyd.
Pyörökampakone on n. s. Noble-karnpakone,
jota käytetään puolipitkien villojen kampauksessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
