Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääministeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i \ i lf I » • i
Pääministeri Paastovant
958
tuessa täytetään virka sodanaikaista tarvetta
varten. W. E. T
Pääministeri. Suomen uuden hallitusmuodon
(2 §) mukaan on valtion yleistä hallitusta varten
oleva valtioneuvosto, johon kuuluu p. ja
tarvittava määrä ministereitä. P. on se henkilö,
jc lie hallituksenvaihdoksen tapahtuessa
Tasavallan presidentti antaa toimeksi uuden
hallituksen muodostamisen. P. on lähinnä vastuussa
asiain johdosta sekä toimii valtioneuvoston
puheen johtajana; milloin presidentti on
saapuvilla, johtaa hän kuitenkin käsittelyä (39 §).
Jos presidentti on tilapäisesti estettynä tointaan
hoitamasta, on p:n hoidettava hänen tehtäviään.
R. E.
:iPääomankorkovero on niissä monenlaisissa
muutoksissa, joita sotavuosina on julkisen
talouden alalla eri maissa tapahtunut, myös joutunut
huomion alaiseksi, vaikka pääpyrkimyksenä
onkin näinä aikoina ollut pääomien verottaminen
suoraan omaisuus- eli varallisuusveron avulla.
Saksan valtakunnan ralia-asioita järjestettäessä
1919-20 täten asetettiin kaikista
pääomantuo-toista suoritettavaksi veroa 10 %, riippumatta
tuoton laadusta (osakeyhtiöiden jako-osista,
lainojen, obligatsionien y. m. s. koroista,
elinkoroista j. n. e.) ; kaksinkertaisen verotuksen
välttämiseksi on luottolaitokset vapautettu
maksamasta veroa pääomiensa tuotosta.
Erikoista pääomien verotusta on Suomessa
aikai-semmin vältetty: köyhässä maassa on pidetty
suotavana verotusolojen järjestämistä sellaiseksi,
etteivät ne olisi omansa ehkäisemään pääoman
muodostumista. Eduskuntauudistuksen jälkeen
valtiopäivien yleinen suhtautuminen
pääomaetui-hin tosin muuttui toisenlaiseksi, mutta erikoista
verotusta, joka olisi kohdistunut pääomiin, ei
eduskunnan toimesta säädetty, ennenkuin
sota-ajan oloissa hallituksen toimesta 1915 saatettiin
voimaan kaksikin väliaikaista veroa, jotka
kohdistuivat pääoman korkoihin, nim. pääoma- ja
kuponki vero, määrältään 5 % hyvitetystä korosta,
sekä vero sellaisista velaksi annetuista
rahnpääomista, jotka ovat turvatut kiinnityksellä
kiinteään omaisuuteen, määrältään 30 penniä 100
mk:sta. Jälkimäinen vero oli velalla rasitetun
kiinteistön omistajan suoritettava, mutta hän oli
oikeutettu pidättämään sen hyväkseen
lainanantajalle suoritettavista maksuista; tästä verosta
olivat luottolaitokset vapautettuja. Pääoma- ja
kuponkivero tuotti 1915 yli 3,2 milj. ja 1916 jo
yli 5,5 milj. mk.; kiinnityslainoihin
kohdistuneeseen veroon nähden olivat vastaavat luvut vain
0.3 ja 0,4 milj. mk. Molemmat, nämä verot
kannettiin valtiorahaston hyväksi. V. 1917 ei
kiinnityslainojen erikoisverotusta enää jatkettu.
Pääoma- ja kuponkiveron tuotto siltä vuodelta, 8,o
milj. mk., siirrettiin suostuntarahastoon, ja 1918
sitä nimitettiinkin pääoma- ja
kuponkisuostun-naksi; sen määrä oli silloin osittain 4. osittain
5 % ja tuotto 8,9 milj. mk. Korko- ja
osinkoverosta, määrältään 5 %. annettiin sittemmin 28
p. jouluk. 1918 laki, joka oli voimassa kaksi
vuotta, siihen saakka, kunnes 3 p. elok. 1920
julkaistu laki tulo- ja omaisuusverosta seur. v:n
vaihteessa voimaan tullessaan sen lakkautti. Veron
arvioitiin 1919 tuottavan 10 milj. mk. — Kun
tulo- ja omaisuusveroa ei voitu käytännössä
sovelluttaa. ulkomaalaisten hyväksi tulleisiin korkoihin
ja osinkoihin, joten nämä pääsivät verosta vapaiksi,
jätettiin v:n 1921 valtiopäiville hallituksen
esitys laiksi ulkomaalaisten suoritettavasta
korkoja osinkoverosta. Vero, määrältään 5 tulisi
asianomaisen pankin, yhtiön tai laitoksen, jonka
kautta korko tai osinko on maksettava, pidätettä
väksi ja suoritettavaksi lääninrahastoon.
Verottomiksi kuitenkin ehdotettiin Suomessa annetut
ulkomaalaisten käsissä olevat obligatsionit. Veron
tuotto 1922 on arvioitu 4 milj. mk:ksi.
Eduskunta korotti veromäärän 8 %:iin. L. llrm.
Pääomanvaraamisjärjestelmä ks.
Tasaa-m i s j ä r j e s t e 1 m ä, IX Os.
Päärynäpunkki (Eriophyes piri),
äkämäpunk-kien (Eriophyidæ) heimoon kuuluva,
mikroskooppinen punkkilaji, joka eläen päärynäpuun,
joskus myöskin omenapuun lehdissä, harvemmin
kukissa tai hedelmissä, synnyttää pieniä äkämiä
niihin. Äkämät, joita lehdissä on runsaimmin
kummallakin puolen pääsuonta, ovat aluksi
kellanvih-reitä, nuorissa lehdissä punertavia, mutta
mustuvat lopuksi. Näihin aikoihin syntyy äkämien
alapintaan pieniä reikiä, joista punkit ryömivät ulos.
Kesän kuluessa syntyy useita sukupolvia.
Talvehtiminen tapahtuu silmusuomujen välissä y. m.
sellaisilla paikoin. Seurauksena päärynäpunkin
runsaasta esiintymisestä lehdissä nämä
käpertyvät ja surkastuvat sekä varisevat ennen aikojaan,
mikä voi vaikuttaa tuntuvasti hedelmäsatoon.
Sitäpaitsi hedelmät voivat suoranaisestikin
turmeltua punkkien vioituksesta. Laji aiheuttaa
meilläkin jokseenkin huomattavia paikallisia tuhoja.
Kuva ks. liitettä. Tuhohyönteisiä I, 7 (IX
Os.). W. M. L.
Pääsiäissääntö, Gaussin keksimä sääntö, jonka
mukaan voidaan helposti laskea, mille
vuodenpäivälle pääsiäinen sattuu vuosina 1900-2099.
Merkitään vuosiluku v:llä, sekä jäännökset, jotka
saadaan seuraavista jaoista:
v:19; jäännös a
v: 4 „ b
v: 7 „ c
(19a+24) :30 „ d
(2b+4c+6d-f 5): 7 „ e
Silloin on pääsiäinen (22+d-fe) päivänä
maaliskuuta tahi, mikä on yhdentekevä, (d-fe—9)
päivänä huhtikuuta. On myös otettava huomioon,
että jos saataisiin 26 p. huhtik., on sen sijaan
pantava 19 p. huhtik. sekä että jos d:ksi saadaan
28 tahi suurempi luku ja a on suurempi kuin 10,
niin on pantava huhtik. 25 p:n asemasta huhtik.
18 p. Y. V:lä.
Päästökirja on palkollissäännössä määrätty
todistus, jonka palkollinen irtisanottuna tai
irtisanouduttuaan saa isännältään ja jossa
mainitaan, kuinka pitkän ajan palkollinen on palvellut
ja arvostellaan hänen käytöksensä ja taitonsa
sekä todistetaan, että hän on vapaa palveluksesta.
Muuttaessaan palkollinen saa pyynnöstään e r
o-kirjan, jossa todistetaan hänen
suhtautumisensa palvelukseen irtisanomisen ja muuton
välisellä ajalla. S. O. P.
Päästövärit, puhtaalle teräksen pinnalle
määrätyissä lämpötiloissa ilmestyvät värit.
Karkaistaessa teräs karkaistaan ensin lasikovaksi
pistä-mällä se veteen, öljyyn, tärpättiin tai muuhun
karkaisunesteeseen. Lasikova teräs on kuitenkin
iiian hauras. Että se saataisiin sitkeämmäksi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
