- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
959-960

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääministeri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

959

Pöhlman—Pöytyä

960

lämmitetään, „päästetään", sitä määräasteeseen.
Kun puhdaspintaisen teräksen pinnalle
lämmitettäessä syntyy hapettumakerros, jonka viiri
muuttuu sen paksuuden mukaan ja paksuus vuorostaan
on riippuva lämpötilasta, voidaan näistä piistä
päättää, mikä kovuus teräksellä on. Väri
ilmestyy ensin vaaleankeltaisena, tummenee lopuksi
harmaansiniseksi alempana olevan taulukon
osoittamassa järjestyksessä. Siinä mainitaan, mitkä
esineet kuhunkin väriin päästetään, samoinkuin
vastaavat lämpöasteet, joilla tietenkään ei ole
käytännössä varsinaista merkitysä.

tunnelissa kulkijoita varten ammuttiin seiniin
joka 50 m:n päähän pieniä komeroita, joihin voi
mennä pakoon junan kulkiessa; myös keskiosaan
tehtiin kaksi
suurempaa komeroa,
joihin mahtuu
resiina ja 15-20
miestä. Suurta haittaa
työlle tuotti
vuo-renhalkeamista tunneliin tuleva vesi,
joka johtui
maanpäällisistä luonnollisista vesisäiliöistä,
erittäinkin vuoren
päällä eteläpuolella
olevasta, kallioiden
ympäröimästä
runsasvetisestä suosta.
Tunnelin itäpäästä
vesi juoksi itsestään
pois, mutta
länsipäästä se oli ensin
pumpattava ylemmäksi ja sitten avonaista
puu-kourua pitkin johdettava ulos tunnelista. —
Tunneli tuli maksamaan vähän yli 2 milj. mk. ja kis-

Päästöväri

Esineet

[-Lämpöaste-]

{+Lämpö-
aste+} C°

Oljenkeltainen . . . Kalva imet, raudan ja
teräksen höyläys- ja sorvausterät.
Puun ja sarven
leikkuute-rät. Paperin leikkuusakset.
j Niittokoneen terät. Vasarat i 220—230
Tummankeltainen . Jyrsimet, Rauta- jakivipo-

rat. Kierrekojeet. Nahkan
j leikkuuterät. 240

Punaruskea.....1 Kierukkaporat. Puuterät.

Kivityökalut. 265

Purppuranpunainen Kirveet. Lääkärin aseet. 275
Sinipunainen .... Sahan terät. Taltat. Veit-

set. Sakset. Jouset. Neulat. 285
Tummansininen . . Puutyökoneiden terät. 295

Vaaleansininen . . . Ajoneuvojen jouset. 310

Harmaansininen . . j — 330



* Pöhlman, Robert, kuoli 1914.

Pönttövuoren tunneli,
Jyväskylän-Pieksämäen radalla 17 km Jyväskylästä 86 m:n
korkeuteen viereisen Leppäveden pinnasta kohoavan
Pönttövuoren läpi 1914-17 rakennettu tunneli.
Sen pituus on 1,223 m ja aukon pinta-ala 32,o»
m2; tunnelin akseli on suora lukuunottamatta
43,87 m sen länsipäästä, mikä on 600 m:n
säteistä kaarretta. Rata laskee tunnelissa koko
matkan suurimmalla sallitulla kaltevuudella 1. 10 m
1,000 m:llä, mutta sittenkin on heti tunnelin
itäpään eteen täytynyt tehdä Leppäveden
Metsälah-den rantaan 21 m korkea penger. Tunnelin
rakennustyö aloitettiin syksyllä 1914
kumpaisesta-kin päästä aluksi mies- ja hevosvoimalla, mutta
kun työtä maailmansodan takia venäläiseltä
taholta kiirehdittiin, hankittiin lisäksi konevoimaa.
Lopulta työskenteli tunnelin toisessa päässä kaksi
30- ja toisessa yksi 50-hevosvoimainen ilmani
u-ristajalla varustettu naftamoottori, joista
puristettu ilma rautaputkea myöten johdettiin
tunnelin perällä toimiviin 4 jopa 6 porakoneeseen.
Kaikkiaan porattiin 71,508 reikää, joiden
yhteinen pituus oli 69.809 m. Reiät täytettiin
räjäyttämistä varten dynamiitilla, jota kului 31,246 kg
ja irtiammuttu kivimäärä oli 39,246 m3.
Porakoneista alituisesti virtaava raitis ilma työnsi
tunnelin perältä ampumisesta y. m. syistä
syntyneet kaasut ulos niin, että tunnelimiehistön
terveys ei sanottavasti kärsinyt, vaikka työtä tehtiin
lopulta länsipäästä 580 m ja itäpäästä 643 m
syvällä vuoren sisällä kolmessa 8 tunnin vuorossa.
Kivet kuljetettiin ulos kapearaiteisia ratoja
pitkin hevosvoimalla, ja kuormaaminen tehtiin
ensin miesvoimalla ja sitten höyryranoilla. Mutta
kun nämä pilasivat ilman tunnelissa, muutettiin
ne puristetulla ilmalla käyviksi siten, että ilma
johdettiin letkua pitkin kattilaan, jolloin ne
toimivat erinomaisesti. Ratavartioita ja muita

Tunnelia porataan porakoneella.

kotettiin syksyllä 1917. Jyväskylän-Pieksämäen
radan kiskotus saatiin valmiiksi muutamia päiviä
ennen vapaussodan alkamista, ja ensimäineu
tunnelin läpi kulkenut suurempi matkustajajuna oli
se, joka vei joukon eteläpohjalaisia vapauttamaan
Kuopion seutua punakaartilaisten vallasta.
Venäläisten maailmansodan tarkoituksia varten
kii-rehtimä tunnelityö tuli arvaamattomaksi
hyödyksi Suomen vapaustaistelulle, sillä sen kautta
voitiin ylläpitää yhteyttä Pohjanmaan ja
itärintaman välillä ja monella kohtalokkaalla
hetkellä lähettää väkeä ja erittäinkin Vaasaan
saatuja aseita ja ampumavaroja venäläisten kovasti
ahdistamalle Karjalan rintamalle. J. C-én.

* Pöytyä. 4.407 as. (1918). Vanhoja
kartanoita: Ordenoja ja Pihlava. — Kirkon
alttaritaulun „Kristus ristillä" on maalannut J.
Blackstadius 1849. [K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnassa" (Suomen
muinaism.-yhd. aikak. III, 1878), Ludvig
Sjöstedt, „Kaikuja Aurajoen lähteiltä" (1913), E. A.
Virtanen, „Pöytyän kirkkoherrakunta vuosina

1721-1809" (1920).] K. J. V.

Tunnelin itäpää valmiina. Kuvassa
keskellä aukkoa näkyvä valkea piste
on tunnelin toinen pää.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:23 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0490.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free