Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Quack ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
961
Quack Quiding
962
*Quack, Hendrik Peter Gottfried,
kuoli 1917.
Quaglio /kvaljo], Pohjois-Italiasta Müncheniin
siirtynyt ja siellä toiminut taiteili japerhe.
Sukunsa etevin, Domenico Q. (1787-1837),
kivi-piirtäjä ja kaivertaja, oli 11 v. Münchenin
teatterin koristemaalaajana, siirtyi 1 SI9
arkkiteh-tuurimaalaukseen, kohottaen tämän taiteenhaaran
uudestaan taiteelliseen merkitykseen; restaureerasi
ja somisti elämänsä viime vuosina kruununprinssi
Maximilianin 1832 ostaman rappeutuneen
Hohen-schwangau n linnan; on myöskin julkaissut
moniaita teoksia, etenkin keskiaikaisesta
rakennustaiteesta m. m. „Denkmäler der Baukunst des
Mittelalters in Bayern" (1816). — Lorenzo Q.
(1793-1869), edellisen veli, laatumaalari ja
kivi-piirtäjä; hänen Münchenin gallerialle piirtämänsä
lehdet kuuluvat laatunsa paraimpiin. — Simon
Q. (1795-1878), veljeksistä kolmas,
hoviteatteri-maalaaja ja koristetaiteilija, maalasi öljyyn
oivallisia arkkitehtuuritauluja, etenkin sisäkuvia.
U-o N.
Quand ménie [lcä më’m] (ransk.), vaikkakin,
jos kohta; joka tapauksessa, ääriinäisiin asti.
Quatremère de Quinzy /katrmä’r-do-kdsi’],
Antoine Chrysostome (1755-1849), ransk.
taidekirjailija ja muinaistutkija, opiskeli antiikin
taidetta viiden vuoden ajan Italiassa; vietti, ollen
innokas rojalisti, varsin vaiherikasta elämää
vallankumouksen aikana; Bibliothèque nationale’n
arkeologian professori (1824). Töitä: Encyclopédie
méthodique’n osa „Dictionnaire de l’architecture"
(1795-1825, erikseen painettuna 2-osaisena 1832),
„Jupiter olympien" (1814, hänen päätyönsä),
„llis-toire de la vie et des ouvrages des plus celèbres
architectes" (2 os. 1830, 1000-1700-luvut), sekä
monografiat Rafaelista (1824), Michelangelosta
(1829), Canovasta (1834) y. m. U-o N.
Quast lkvast], Alexander Ferdinand
von (1807-77), saks. arkkitehti ja taidekirjailija,
tuli 1843 Preussin valtion taidemuistomerkkien
konservaattoriksi Berliiniin.
Restauieerauksis-saan (esim. Halberstadtin Liebfrauenkirche ja
Gernroden kirkko) hän periaatteinaan noudatti:
historiallinen rakennus oli pysytettävä
sellaisenaan, yksityisiä osia poistettava vain sikäli, kuin
ne peittivät vanhempia, parempia. Kirjoittanut
eniten keskiajan rakennustaidetta käsitteleviä
teoksia: „Die altkristlichen Bauwerke von
Ravenna" (1842), „Die Entwicklung der kirchlichen
Baukunst des Mittelalters" (1858), „Denkmäler
der Baukunst in Preussen" (1851).. U-o N. .
* Quebec. Ungavan yhdistämisen (1912)
jälkeen kuuluu Q:iin koko Labradorin niemi, paitsi
New Foundlandiin kuuluvaa koillisrannikkoa;
2,380.042 as. (1917).
„Queen Anne" fkin an], kuningatar Annan
(1702-14) aikaan, sekä ennen että jälkeenkin,
1600-ja 1700-luvuilla vallinnut engl. tyylisuunta, jossa
kuoleentuvan renesanssin viimeinen aste ilmenee
ominaisimpana vähemmissä, Lontoon ympäristön
maalais- ja esikaupunkien tiilirakennuksissa
terrakottaan tai tiileen veistettyine koristuksilleen
hollantilaisten maahan tuomana yksinkertaisena
tekniikkana. Yksinkertaisen koruton, vie
ät-tävä maalauksellisuus keskiaikaa muistuttavine
päätyinéen, korkeine savupiippuineen,
ullakko-ikkunoineen, leveät, matalat, lyijypuitteiset
ikkunat, sisällä kodikas tuli sijapaikka penkkeineen,
pienine sivuikkunoineen omassa
erkerintapai-sessa ulkomuksessa olivat ne pääaiheet, jotka
myöhemmin 1800-luvun loppupuolella antoivat
uudemman ajan engl. kodin luomiselle
lähtökohdat. U-o N.
Querol y Subirats [kcro’l i subira’ts],
Augustin (1863-1909), esp. kuvanveistäjä,
opiskeli Madridissa ja Roomassa ja herätti
kotimaassaan suurta huomiota teostensa intohimoisen
il-mehikkyyden ja voimakkaan realistisen
käsittelyn vuoksi. Huomattavimpia hänen teoksistaan
ovat „Pyhä Franciscus hoitaa pitaalisia",
„Tullia ajaa isänsä ruumiin yli*’, Saragossan
kaatuneiden muistomerkki, Alfons XII:n
ratsastajapatsas sekä Madridin kirjaston päätyryhmä.
F. L.
Quervain [kervä’], A. de ks. Grönlanti,
Täyd. # ’
Quidde [kvidd], Ludwig (s. 1858), saks.
historioitsija ja politikko. V. 1888 Q. tuli
Münchenin historiallisen komissionin ylimääräiseksi
jäseneksi, oli 1890-92 Preussin Roomassa olevan
historiallisen instituutin sihteerinä ja tuli 1893
Münchenin akatemian jäseneksi. V:sta 1893 hän
esiintyi valtiollisella alalla, toimitti 1895-1900
lehteä „Münchner freie Presse", tuli 1896
demokraattisen kansanpuolueen johtajaksi Baierissa
ja valittiin 1907 Baierin maapäiville. V. 1888 Q.
perusti aikakauskirjan „Deutsche Zeitschrift für
Geschichtswissenschaft", jota toimitti v:een 1896.
V. 1894 hän julkaisi tutkielman muotoon
puetun kirjasen „Caligula", jota. pidettiin keisari
Yilhelmiä vastaan tähdättynä
herjauskirjoituk-sena ja joka tuotti hänelle syytteen
majesteettirikoksesta. Q. on myöskin ottanut osaa sarjan
„Deutsche Reichstagsakten" julkaisemiseen. Muita
julkaisuja: „Der schwäbisch-rheinische
Städtebund im Jahr 1384..." (1884), „Die Entstehung
des Kurfürstenkollegiums" (1885). J. F.
Quiding /levi-], Nils Herman (1808-86),
ruots. yhteiskuntapoliittinen kirjailija. Q. oli
1847-79 raatimiehenä Malmössä, toimitti 1838-42
lehteä „Malmö tidning" ja oli porvarissäädyn
jäsenenä 1862-63. Hän esitti radikaalisia
ehdotuksia valtiolaitoksen ja ihmisten yhteiselämän
uusimiseksi varsinkin kirjoissaan „Slutliqvid med
Sveriges lag" (1873, l:nen pain. jo 1865 nimellä
„Europas grundlag för tjugonde seklet", 3:s
painos nimellä „Samhällsidealet och rätta vägen .it"
1882) ja „Platos stat i korrigerad bild" (1876).
vrt. Yhteiskuntaluokka, X Os. J. F.
Täyd. Si. PjinettM 13/’i 21
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
