Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Radioaktiivisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
971
Radiumemanatsioni—Rahtausmuodot
972
atomin sydämellä. Tämähän juuri selittää, mitä
varten isotoopit radioaktiivisten ominaisuuksiensa
esim. ikänsä puolesta ovat niin erilaiset.
Aivan viimeisiin vuosiin asti ovat kaikki
yritykset kiihdyttää tai hidastuttaa radioaktiivisia
muunteluja osoittautuneet turhiksi. Vasta
hiljattain (1919) E. Rutherford on typestä tehnyt sen
mielenkiintoisen havainnon, että typpiatomien
sydämistä, niiden törmätessä yhteen a-säteiden
kanssa, erkanee hienoja hiukkasia, jotka
todennäköisesti ovat vetyatomin sydämiä n. s. H-osasia.
Tämän uria uurtavan keksinnön avulla on ensi
kerran voitu näyttää toteen, etteivät ainoastaan
raskaat radioaktiiviset atomisydämet, vaan
myöskin kevyimpiin kuuluva typpiatomin sydän on
kokoonpantu yksinkertaisemmista osasista. Siitä
on taas saanut virikettä ajatus, etiä alkuaineet
ovat heliumin ja vedyn kokoomuksia. Oikeammin
sanottu, alkuaineiden atomien sydämet sisältävät
joko heliumin tai vedyn tahi kummankin aineen
atomien sy iimiä yhden tai useamman. U. S:n.
Radiumemanatsioni ks.
Radioaktiivisuus ja R a d i u m i, VII Os. p. 1358 sekä N
i-t o n i, Täyd.
* Radioi?. Wilhelm, kuoli 1918.
Radoslavov /-lä’-]y Vasilij (s. 1854), bulg.
politikko; saavutti Saksassa laino| in tohtorin ar
von ja valittiin 1883 maansa eduskuntaan, minkä
puhemiehenä jonkun aikaa toimi; oli 1S84-S6
oikeusministerinä Karavelovin ministeristössä ja
1886-87 ministeripresideuttinä. Ferdinandin
noustua valtaistuimelle R. esiintyi vapaamielisen,
ve-näläisvastaisen puolueen johtajana ja
Stambulo-\in vastustajana; tuli 1894 jälleen
oikeusministeriksi, 1899 sisäasiainministeriksi; hänen täytyi
luopua 1901, jolloin tuomittiin omavaltaisesta
menettelystä muutamaksi kuukaudeksi vankeuteen.
V. 1913, toisen Balkaninsodan jälkeen, R. tuli
pääministerksi ja sai 1915 Bulgaarian rupeamaan
keskusvaltain liittolaiseksi; luopui kesäk. 1918,
etupäässä Saksan ja Turkin kanssa syntyneen
erimielisyyden johdosta. J. F.
Raffia-niini saadaan Itä-Afrikassa ja
Madagaskarilla kasvavan Rapina ruffia-\*almun
lehdistä nylkemällä keskiruodin ylä- ja alapuolelta
päällysketto alla olevine niinisyineen. R.
esiintyy kaupassa Iitteinä, vaaleina nauhoina, joita
tuotantomaissaan käytetään kudoksiin ja köysiin,
muualla etupäässä sideaineena puutarhanhoidossa,
oksast uksessa, silmikoimisessa, kasvien
sitomisessa tukiseipäisiinsä j. n. e. J. A. W.
Raffinatsioniarvo 1. rendement on se
luku, joka ilmaisee, paljonko puhdasta sokeria
saadaan raakasokerista. R. määrätään siten, että
polarisoimalla (ks. Sokeri. VIII Os.) saadusta
sakkaroosi määrästä, mitä täydellisesti ei voida
puhdistaa (raffinoida), vähennetään 5-kertainen
tuhkanpitoisuus, sillä otaksutaan, että 1 osa
tuhkaa estää 5-kertaisen sakkaroosi määrä n
kiteytymästä. Lisäksi on kutakin
inverttisokeriprosent-tia kohti vähennettävä samasta syystä 2 %
pola-risatsionituloksesta. Tämä jälkimäinen vähennys
otetaan huomioon ainoastaan Englannissa ja
Ranskansa. E. S. T.
Raliamalmi ks. Järvimalmi, III Os.
Rahankeräys, j u 1 k i n e n r., viranomaisten
luvalla tapahtuva, vapaaehtoiseen anteliaisuuteen
vetoava varojen hankkiminen yleishyödyllistä,
hy-väntekeväistä tahi muuta yleistä tarkoitusta var-
ten. Huhtik. 16 p. 1920 annetun asetuksen
mukaan on julkisen r:n toimeenpano riippuva
maaherran luvasta, jos r. tapahtuu yhden läänin
alueella; mutta jos se toimeenpannaan useamman
läänin tai koko valtakunnan alueella, myöntää
luvan sisäasiainministeriö. R:n toimeenpanoa on
maaherran valvottava alaistensa
poliisiviranomaisten avulla, jotapaitsi r:stä on viranomaisille
tehtävä tili. M. R. P.
Rahje 1. r a h e, silmukkamainen nauhahihna,
jota käytetään valjaissa yhdistämässä aisaa
län-keen. Myöskin puintivarstan vartta ja nuijaa
yhdistävää hihnaa sanotaan r:ksi, samoin
kirkonkellon kielen ja sen kannikkeen välistä hihnaa.
P-o P-o.
Rahkapiimä ks. U u n i p i i m ä, Täyd.
Rahko, haltian nimitys. Vepsäläiset tuntevat
sen uuninloukossa asuvana pätsirahkoona.
Tautia aiheuttavasta haltiasta on r. sanalle tullut
suomen kielessä rohtuman merkitys (vrt. m a
a-h i n e n, maanhaltian ja sen aiheuttaman
ihotaudin merkityksessä). Agricolan mukaan r a
h-koi „kuun mustaksi jakoi", samoinkuin runossa:
„kuume ennen kuun kehitti". Kuun tervaajaa
nimitetään Pohjanmaalla Rahkoseksi 1.
Rahko-Matiksi. Kittilässä: „niinkauan kuin vilja on
pellolla kypsymättä, ei kuuta saa sanoa kuuksi, vaan
r:ksi; muuten halla panee viljan". [K. Krohn,
„Suomalaisten runojen uskonto", siv. 242;
Virittäjä 1918, siv. 53, 61; S. Paulaharjun [-tiedonanto.]-] {+tiedon-
anto.]+} K. K.
Rahtausmuodot, merirahtaukset, joilla
tarkoitetaan aluksen tilaamista tavaran kuljetukseen.
Rahtaus voidaan laillisesti toimittaa joko
suullisesti tai kirjallisella rahtisopimuksella,
certepar-tialla (ks. n. VII ja I Os.). Purjealusten
rahtaukset tehdään yleensä ja koneillakulkevienkin
alusten useimmiten kertamatkalta,
poikkeustapauksissa usealta matkalta kerrallaan, ja tavallisesti
aluksen täydestä lastista, mikä certepartiassa
10-5% lähettyville ilmoitetaan; usein rahdataan
myös joku tarkoin rajoitettu tavaramäärä tai osa
aluksen lastista. Rahtimaksu määritellään tällöin
tavaran paino- tai tilavuusyksiköltä, yleisimmin
engl. painotonnilta (= n. 1,016 kg),
kymmen-jako-painotonnilta (= 1,000 kg), tai n. s.
tila-vuustonnilta (=40 engl. kuut. jalkaa, n. 1 2/15 m3)
ja puutavaroilta ,,standert"ilta ( = 165, 150 tai
120 engl. kuut. jalkaa) taikka n. s. engl.
„load"-ilta (=50 engl. kuut. jalkaa, n. 1 5/12 m3).
Aniharvoin maksetaan rahtina määrätty rahasumma
aluksen kokonaiselta rungolta (engl. lumpsum,
ruots. per ras). Koneilla kulkevien alusten
rahtauksessa on myöhempinä aikoina yhä
yleisemmin alettu soveltaa n. s. aikarahtausta (engl. time
charter), jolloin alus luovutetaan rahtaajan
käytettäväksi määräajaksi, esim. 4, 6, 9 tai 12
kalenterikuukaudeksi, ja vuokra maksetaan joko
aluksen kanto- tai rek.-tonnilta etukäteen
kunkin 30 päivän jaksolta. Tällöin omistaja pitää
aluksen koneineen ja kalustoineen
merikelpoisessa kunnossa, maksaa vakinaisen väestön
palkat ja muonan sekä vastaa aluksen
vakuutuksesta, rahtaaja taas hankkii .polttoaineet ja
kat-tilaveden sekä kustantaa kaiken apuväen ja
maksaa satama-, luotsi-, hinaaja- ja lastaus- sekä
pur-kauskulut. Erikoisia reittejä ja tavaroita
varten hankitaan painettuja certepartia-kaavakkeita,
joihin kirjoittamalla lisätään rahtinumerot ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
