Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raijak ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
973
Raijak— Rajanvartiointi
974
muut erinäiset sopimusehdot. Tällaisia,
pohjoismaissa yleisesti käytettyjä certepartioita ou
muiden muassa laatinut kansainvälinen
laivanvarustajat liitto „The Baltic and White Sea
Conference" Kööpenhaminassa, esim.
a) Koneilla kulkeville aluksille
kertamatkalta. 1. Sekata varoita varten n. s.
„Uniform Geueral Charter", nimeltä „Gencon";
2. puutavaroita varten n. s. „Baltic Alexandra
Wood Charter-Party, 1913", nimeltä „Baldria"-,
3. kivihiiliä varten n. s. „The Baltic and White
Sea Conference Coal Charter, 1908", nimeltä
„Baltcon"; 4. lannoitusaineita varten n. s.
„Uniform Time-Charter, 1912", nimeltä „Phoscon";
5. aikarahtausta varten n. s. „Uniform
Time-Charter, 1912", nimeltä „Baltime".
b) Purjealuksille kertamatkalta.
6. Sekatavaroita varten n. s. „Net Sail Form",
nimeltä „Netfer".
Yleisesti suosittu ja laajalti käytetty on myös
Britannian laivaliikekamarin ja
Puutavara-liiton koneella kulkeville aluksille
kertamatkalta puutavaroita varten yhteisesti laatima
certepartia, n. s. „Chamber of Shipping Wood
Charter (Scandinavia and Finland) to the
United Kingdom, 1899", nimeltä „Scanfin".
Edellämainitussa laajalti käytetyssä ,,Gencon"
eertepar-tiassa ilmoitetaan esim. seuraavat tiedot ja
ehdot: 1. paikka ja aika, aluksen ja omistajan
nimet, aluksen asema, rahtaajan nimi,
lastaus-" paikka, sen turvallisuus ja kylläinen veden
syvyys, lastin laatu ja paljous, purkauspaikka,
rahtimaksu paino- tai tilavuusyksiköltä y. m.; 2.
aluksen omistajan vastuut; 3. aluksen oikeudet
tieltään poikkeamiseen; 4. rahdin maksuehdot ja
-tapa; 5. lastausehdot ja -aika; 6. purkausehdot
ja -aika; 7. ylimakuupäivät ehtoineen; 8. lasti
takuuna aluksen omistajan saatavista; 9.
kon-nossementtien allekirjoittamisehdot; 10. lakko-,
sota- ja jääväliehdot.; 11. certepartian
kumoamis-ehdot; 12. yhteinen haaveri; 13.
sakkomääräyk-set; 14. aluksen omistajan oikeus käyttää omia
asiamiehiään; 15. rahtauspalkkio; 16.
sopimuspuolien allekirjoitukset. — Paitsi yllämainittuja
cer-tepartia-muotoja, on muitakin samantapaisten
ammattiyhdistysten ja -liittojen laatimia
muillekin reiteille ja tavaroille, ja ovat nämä
asiantuntemuksella kokoonpannut sekä monen
arvostelun läpikäyneet muodot yleensä yksityisten
laatimia muotoja turvallisemmat molempien
sopimuspuolien kannalta. F. W. L.
Rai jak /-äkj, Beirut-Damaskos-radan tärkein
asema, mistä rata haaraantuu Aleppoon.
Rainaldi f-na’-], Carlo (1611-91), it.,
Roomassa toimiva arkkitehti, huomattavan
arkkitehdin ja insinöörinäkin toimineen Girolamo R:u
(1570 1655) poika, oli isänsä avustajana Pai.
Pamfili’n rakennuksella (aloit. 1650) ja lienee
hänellä tämän viereisen, isänsä 1652 Piazza
Navo-nalle aloittaman suuren Sa Agnese-kirkonkin
sommittelussa ja suorituksessa Borromini’n
rinnalla ollut tärkeä osa. Omissa töissään hän
näyttäytyy suurpiirteisen loistavaksi suunnittelijaksi
ja koristeli jaksi. R:n ja koko barokinkin
pa-raimpia töitä on Sa Maria in Campitelli
(valmistui 1659), huomattavia ovat myös Sa Maria
di Miracoli’n ja Sa Maria di Monte Santo’n
kak-soiskupolikirkot, jotka ovat R:n suunnittelemia,
mutta Bernini’n ja Fontanan päättämiä. Hänen
töitään ovat myös loistavat puuta r ha som mit ukset
Pai. Borghesessa. U-o N.
Rainis, oikea nimi P 1 e e k s c h a n /plieksanj,
Ja h n is (s. 1865), lättil. runoilija, lättil.
kirjallisuuden suurpiirteisin ilmiö, sai
lakitieteellisen sivistyksen Pietarin yliopistossa, oli v:een
1895 lättiläisen sanomalehden „Deenas Lapa"n
toimittajana ja joutui sen takia Venäjän
hallituksen erityisen vihan esineeksi. Oltuaan jonkun
ajan vankeudessa hänet karkoitettiin aluksi Pih
kovan kuvernementtiin ja sen jälkeen
Itä-Venäjälle. Saatuaan 1903 luvan palata kotimaahan
hänen jälleen 1905 täytyi paeta ulkomaille, mistä
palasi vasta 1919. R. on sekä voimakas,
miettiväinen lyyrikko että huomattava dramaattinen
kirjailija. Hänen näytelmistään, jotka ovat
historiallisia tai symbolistis-satuaiheisiä, on
mainittava „Uguns un nakts" („Tuli ja yö", 1905),
„Seita sirgs" („Kultainen hevonen", 1910),
„Induls un Arija" (1911), „Puht, wehjin’i!"
(„Puhaltakaa, tuulet!"), „Jahseps un win’a brahli"
(„Josef ja hänen veljensä", 1919). R. on myös
suorittanut käännöksiä Shakespearen, Goethen,
Schillerin, Puskinin ja Ibsenin teoksista.
J. J. M.
* Raippaluoto. 3,418 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun ylempi osa esittää Jeesuksen
kastamista, alempi P. Ehtoollisen asettamista; taulu
on saatu Vanhan Vaasan kirkosta luultavasti
1842, tekijä tuntematon. [K. Smeds, „Något om
Replot församling" (,,Människovännen", 1915).]
* Raisio. 2,278 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Huhkou saha, Hintsan mylly ja saha. — Kirkon
alttaritaulun „Kristus Getsemanessa" maalannut
R. V. Ekman 1865. [K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnassa" (Suom.
muinaism. yhd. aikak. III, 1878).] k. j. v.
Rajah ks. Radz a, VII Os.
Rajahinta, se korkein hinta, minkä jostain
tavarasta vapaaehtoisesti myytäessä saa ottaa.
R:jen tarkoituksena on ehkäistä tavaroiden
hin-tain nousua kohtuuttomiksi sellaisissa oloissa,
joissa hinnannousu kysynnän ja tarjonnan
lakien muka-an muuten olisi pelättävissä. Kaikissa
niissä maissa, missä elintarvesäännöstely on
ollut käytännössä, ovat r:t olleet siinä oleellisena
osana. R:oja on käytetty osaksi yksinään ilman
kaupan muuta säännöstelyä, mutta useimmin
jonkun tavaran kaupan monopolisoimisen ohella.
Elintarvelain (2 p:ltä kesäk. 1917) nojalla oli
senaatilla (valtioneuvostolla) valta määrätä r:oja
eräille sanotussa laissa määritellyille tarvikkeille,
I ääasiassa elintarpeille. R:jen ylittämisestä
määräsi elintarvelaki rangaistukset. V. A.
Rajakontu. Kylä Aunuksessa, Vitelen
pitäjässä, lähellä Suonien rajaa. ks. Aunuksen
vapaustaistelu, Täyd. K. J. V.
Rajalainen, Rajamies, R a j a ä i j ä,
Raja |i e i k k o näyttäytyy siellä, missä rajaa on
väärin siirretty; sen huutaessa ei metsä (kaiku)
vastaa. Vastaava haltia Suonien ruotsalaisilla,
rcigubbm, on henkilö, joka on eläessään vannonut
väärin rajasta ja kuolemansa jälkeen
kummittelee. [K. Krohn, „Suomalaisten runojen uskonto",
siv. 100.] K. K.
Rajanvartiointi, salakuljetuksen ja
luvattoman rajanylittämisen estäminen. R. oli Suomessa
vapaussodan jälkeen uskottu vakinaisen armeian
tehtäväksi. Tämä kävi kuitenkin aikaa myöten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
