Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raijak ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
075
Rajaseutukysymys—Rakennusnosturit
vaikeaksi, ja elokuussa 1918 muodosteltiin
sen-tähden Lapin ja Sortavalan rajavartioryhmät,
joiden tehtäväksi tuli rajan vartiointi ja
suojeleminen uhkailevien bolsevikkijoukkojen
ryöstöjä hävitysretkiltä. Samaa tarkoitusta varten
perustettiin syysk. 1918 Terijoen
rajavartiopatal-joona suojelemaan rajaa Karjalan kannaksella. —
Myöhemmin Majoitettiin mainitut r.-ryhmät ja r.
joutui kokonaan siviiliviraston alaiseksi
laitokseksi. Keväällä 1921 siirtyi r. Suomessa
sisäasiainministeriön alaiselle tullipoliisille. W. E. T.
Rajaseutukysymys Karjalan-kannaksella
tarkoittaa valtakuntamme kaikinpuolisen
puolustuksen järjestämistä idän vaaroja vastaan.
Sotilaallisessa suhteessa on kysymys ratkaistu Tarton
rauhansopimuksen puitteissa hävittämällä
kannaksen puolustuslaitteet ja jättämällä kannas
vastaisuudessako ilman aseellista suojaa.
Rajaseutua uhkaa kansallinen vaara myöskin
rauhallisen valloituksen muodossa. Vierasmaalainen
asutus, joka sai alkunsa osittain jo
lahjoitusmaiden aikana ja jota myöhemmin ovat edistäneet
kaksi kannaksen halki kulkevaa Pietarista
tulevaa rautatietä, Suomen hallituksen 1890-luvulla
noudattama, vierasmaalaisten tänne muuttamista
suosiva huvila-asutuspolitiikka, historialliset,
maantieteelliset ja taloudelliset seikat, oli
päässyt siinä määrin leviämään, että v. 1919 oli
muukalaisten hallussa Kannaksella yhteensä 53.978,5:»
ha maata, siitä viljeltyä 5.350,63 ha,
maanvilje-tystiloja 775 kpl. ja huvila-asutukseen
käytettäviä palstoja 6,229. Muukalaisten asukkaiden
lukumäärä nousi kesittäin ennen vapaussotaa n.
100,000:eeu. Suomen tultua itsenäiseksi on
ryhdytty estämään sitä kansallista vaaraa, joka
uhkaa maatamme sen johdosta, että rajaseudulla on
näin suuri muukalainen asutus. Helmik. 13 ]>.
1920 julkaistu laki kieltää ulkomaalaisen sekä
ulkom. yhtiön ja yhdistyksen hankkimasta
kiinteistöä Viipurin läänissä. Lisäksi pyritään
suo-malaistuttamaan rajaseutua hankkimalla
muukalaisten hallussa olevaa maapohjaa suomalaisille.
Hallituksen 1920 asettama Karjalan-kannakse i
maanomistuskomitea on valmistanut
lakiehdotuksen, jonka mukaan vierasmaalaisten omistamat
autiotilat saattavat joutua Suomen valtiolle.
Kunnilla on tilaisuus edistää suom. asutustoimintaa
käyttämällä hyväkseen kesäk. 26 p. 1920
annettua asetusta, jonka mukaan vuokra-alueiden
lunastamiseksi myönnettyä obligatsionilainaa
saadaan käyttää maalaiskuntien maanhankinnan
hei pottani i seksi.
Yhteiskunnallisessa suhteessa herättää
Karjalankannaksen kysymys huomiota sen johdosta, että
maataviljelevä väestö lahjoitusmaaolojen,
maanviljelyksen heikkouden ja maatilojen liiallisen
pirstoutumisen vaikutuksesta edustaa varsin heikkoa
yhteiskuntakerrosta muodostaen paikkapaikoin
suoranaisen maanvil jelijäköyhälistön. Ilmeistä
nousua on kuitenkin havaittavissa, vaikkakin
sellaisia tiloja, joiden viljelty ala oli alle 5 ha, oli v:n
1907 tilaston mukaan Koivistolla 59,8 % kaikista
tiloista, Uudellakirkolla 42.2 Kivennavalla
49,5 %, Kuolemajärvellä 43.5 %, Muolaassa 27.4 %
j. n. e. Kannaksen pienviljelyspolitiikan
lähimpiä tehtäviä onkin keinojen löytäminen näiden
epäkohtien poistamiseksi. Lisämaan
hankkiminen pienviljelijöille kävisi päinsä niillä seuduilla,
joissa on runsaasti muukalaisten viljelystiloja,
muualla taasen lienee pyrittävä etupäässä
etsimään uusia, kääpiötiloille sopimia viljelysmuotoja.
Itsenäisen, vankan maanviljelijäluokan luominen
rajaseudulle on kannaksen niin
yhteiskuntapolitiikan kuin heränneen kansallistunnon vaatimus.
Venäjän sekavat olot ovat aiheuttaneet
poikkeuksellisia toimenpiteitä rajaseudulla. Lokak.
29 p. 1918 annetulla asetuksella asetettiin
erinäisiä osia Viipurin läänistä, melkein koko kannas
1. n. s. ..rajamaan alue", sotilashallinnon alaiseksi
sekä julistettiin kesäk. 6 p. 1919 sotatilaan.
Rajamaan ylin valvonta uskottiin rajamaan
komendantille, jolle vahvistettiin erikoinen ohjesääntö
huhtik. 30 p. 1920. Tarton rauhan jälkeen
lakkasi sotatila rajamaan alueella, mutta jouluk. 17
p. 1920 julistettiin alue väliaikaiseen
poikkeustilaan (n. s. rajaseutulailla) ja rajamaan
komendantti siirrettiin sisäministerin alaiseksi. Näiden
toimenpiteiden tarkoituksena on ollut estää
salakuljetusta ja luvatonta rajan ylikulkua, valvoa,
ettei rajamaassa harjoiteta keinottelua, sekä
ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta. Tässä
tarkoituksessa on m. m. rajamaahan ja sieltä
pois-matkustaminen sekä siellä liikkuminen ilman
erikoista lupaa kielletty, samoin tavarain kuljetus.
Määräysten valvominen oli aikaisemmin
sotilaiden. nyk. (1921) erikoisen tullipoliisin tehtävänä.
Järjestelmällistä ja määrätietoista,
valtiovallan puolelta tapahtuvaa rajaseutupolitiikkaa ei
meillä ole ajettu, vaan aloitteiden teko ja r:n
ajaminen on ollut miltei yksinomaan
paikkakuntalaisten harrastuksen varassa. Vv. 1918-20 toimi
yksityisestä aloitteesta kokoonpantu
Karjalankannaksen komitea ja sen välittömänä jatkona
Karjalan-kannaksen kuntien edustajisto, johon
kunnat ovat valinneet edustajansa. Komitean
toimesta on julkaistu painettu mietintö
Karjalankannaksen kysymyksestä ja edustajiston toimesta
vuosikertomus v:lta 1920. E. P.
Rajaseutulaki ks. Rajaseutukysymys,
j Täyd. p. 976.
Rajatulkki ks. Mittaustyökalu t, VI
Os. p. 594.
Rajavahti, johonkin rajakohtaan asetettu
vartiosto, jonka tehtävänä on salakuljetuksen ja
luvattoman rajanylittämisen estäminen.
Rajavartio, rajavahtiin kuuluva yksityinen
vartio.
Rajavartiojoukko, rajavartiopalvelukseen
määrätty joukko.
Rajavartiopataljoona ks.
Rajanvar-t i o i n t i, Täyd.
Raja-Yoga ks. Tingley, Katherine.
Täyd.
Rakennusnosturit, erikoisesti korkeiden
rakennuksien rakentamisessa käytetyt nostokoneet.
Matalammissa käytetään maahan painavia, joko
kokonaan maahan asetettujen kiskojen vnVassa
kulkevia (kuva 1) tai myöskin rakennuksen
rakennettuun seinään tai erikoiseen telineeseen
1 kiinnitettyyn kiskoon nojaavia (kuva 2)
nostureita. Edelliset vaativat leveämmän alan
raken-i nukseii seinustalta, jälkimäiset aivan kapean
tilan. Nostovoima on tavallisesti pienehkö, 1 ton.,
suuremmissa jopa 3 ton., ulote 9 m, suuremmissa
4 m. Nostokorkeus vähintään 20 m. Näitä
nimitetään tavallisesti tornirakennusianoiksi.
Käytetään myös r:eita, jotka ovat sijoitetut
keskelle rakennettavaa rakennusta, ja joiden ulote
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
