Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranskan Oseaania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
981
Ranskan Oseaania—Rapsikärsäkäs
982
ta van siellä, missä ei saavutettu ehdotonta
enemmistöä. Marraskuussa toimitetut vaalit toivat
eduskuntaan kansalliskiihkoisen enemmistön
muodostuen suureksi voitoksi Clémenceaulle. Tämä
asettui nyt presidenttiehdokkaaksi, mutta ei
saanutkaan riittävää kannatusta. Tammik. 17 p:nä 1920
valittiin tasavallan presidentiksi kamarin puhemies
Deschanel, joka astui virkaan helmik. 18 p:nä.
Clémenceau luopui tammik., jolloin
pääministeriksi tuli Millerand. Kun Deschanel oli syysk.
kivulloisuuden tähden luopunut, valittiin sam.
kuun 23 p. tasavallan presidentiksi Millerand.
Pääministeriksi tuli Leygues. Tämä kukistui
tammik. 1921, sen johdosta että hän ei
edustajaka-marin mielestä noudattanut kyllin jyrkkää
politiikkaa Saksaa kohtaan aseistariisumis- ja
vahin-gonkorvauskysymyksissä. Uuden hallituksen
muodosti Briand. Versaillesin rauhan solmiamisen
jälkeen R. on tarkoin valvonut rauhanmääräysten
toimeenpanoa varsinkin Saksan
aseistariisumiseen ja vahingonkorvauskysymykseen nähden.
Joskus se on näissä asioissa toiminut aivan
ominpäin Englannista välittämättä. Niinpä se huhtik.
1920 miehitti muutaman viikon ajaksi Mainin
Frankfurtin ja sen ympäristön, koska muka Saksa
oli lähettänyt Ruhrin alueen kapinaa
kukistamaan enemmän sotaväkeä, kuin sopimukset
edellyttivät. Tämän johdosta Englannin kanssa
syntynyt erimielisyys sovittiin huhtik. 1920
pidetyssä San Remon konferenssissa. Siellä
päätettiin myöskin myöhemmin pitää rauhansopimusta
koskevista kysymyksistä uusi konferenssi Spassa,
jonne myöskin Saksan edustajat oli kutsuttava.
Toukok.-kesäk. pidetyissä Hythen, Boulognen ja
Brysselin konferensseissa liittolaiset edeltäpäin
sopivat Saksaan nähden noudatettavasta
politiikasta. Ranskalaiset näkökohdat pääsivät siinä
täydellisesti voitolle, sillä Englanti oli tässä
kohden valmis myönnytyksiin, kun R.
mukaan-tui sen politiikkaan Aasiassa. Span
konferenssi kokoontui heinäk. 5 p. Täällä tehtiin
päätöksiä Saksan aseistariisumisesta ja siitä
hiili-määrästä, joka sen oli kuukausittain toimitettava
R:lle (ks. Saksa). Yhä edelleen R. jyrkästi
vastustaa kaikkia Versaillesin rauhan
tarkistuspyr-kimyksiä, tulivat ne sitten miltä taholta hyvänsä.
Vaikka Saksa on maahan lyöty, herättää se
naapurissaan edelleen pelkoa. Turvataksensa itsensä
voitetun kostolta R. koettaa tehdä Saksalle sen
taloudellisenkin nousun mahdottomaksi. Maalisk.
1921 pidetyssä Lontoon konferenssissa
määrättiin Saksan suoritettavaksi suunnaton
vahingonkorvaus, johonka sen ensin vastusteltuaan toukok.
täytyi suostua. Saksan pelossa R. on läheisesti
liittynyt uusiin slaavilaisiin valtioihin, ensi
sijassa Puolaan ja Tsekkoslovakiaan. Saksaa
vastaan on myöskin suunnattu syysk. 1920
allekirjoitettu R:n ja Belgian välinen sotilassopimus.
Samaten kuin Saksaan nähden noudatettavasta
politiikasta on myöskin Venäjän bolsevikkeihin
suhtautumisesta oltu jonkin verran erimielisiä
R:n ja Englannin kesken. Lloyd Georgen
neuvotellessa bolsevikkien kanssa kauppasuhteiden
uudistamisesta R. kieltäytyi rupeamasta
minkäänlaisiin suhteisiin heidän kanssaan ja elok. 1920
Millerand tunnusti kenraali Wrangelin
hallituksen Etelä-Venäjän tosiasialliseksi hallitukseksi,
mistä oli seurauksena, että R:n täytyi Wrangelin
jcuduttua tappiolle toistaiseksi ottaa hoitoonsa
hänen Konstantinopoliin paenneen sotajoukkonsa
tähteet. — Aasiassa 11. on saanut
vaikutuspiirik-seen Syyrian (ilman Palestiinaa). J. F.
Ranskan Oseaania. Ranskalle kuuluvat
Oseaania n saarista: Uusi Kaledonia ja sen läheiset
saaret (Loyalty), Tubuai- 1. Austraalian saaret,
Seurasaaret (Tahiti ja Tuulenaliset saaret),
Pau-motu- 1. Tuamotu-saaret ja Marquesas-saaret.
Näistä on Uuden Kaledonia n ja Ui ’ eisten saarien
pinta-ala 18,653 km2 ja asukasluku 50,608 (1911)
sekä muiden saarten 3,998 km2, 30,462 as. ks.
Oseaania, VI Os., ja erikoisartikkeleita saa
rista.
Rantamala, Irmari ks. T i e t ä v ä i neu,
Algot, IX Os.
Rantamatala. Ileinäk. 23 p:nä 1902 annetun,
määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen
jaosta sisältävän lain mukaan on, mitä tulee
kyläin vesialueisiin, yleisenä sääntönä se, että
jokaiselle kylälle kuuluu se osa vesialuetta, joka on
lähempänä omaa rantaa kuin toisen. Jos
kuitenkin selkä on vähintään 8 km:n pituinen ja
levyinen, ei kylällä ole oikeutta vallita vesialuetta
ulommalta kuin 500 m siltä kohdalta rantavettä,
josta tavallisen vedenkorkeuden aikana 2 m:n
syvyys alkaa. Tätä ulointa vesialueen rajaa
nimitetään r:ksi. Säännökset siitä ovat mainitun lain
2, 3 ja 4 § :ssä. 8. O. P.
* Rantasalmi. 9,297 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: höyrymylly kirkonkylässä,
osuusmeije-reitä kirkolla, Parkumäellä, Hittulassa ja
Tuus-mäellä. — Kirkon alttaritaulun „Emmauksen
vaeltajat" on maalannut Louis Sparre 1906.
K. J. V.
*Rantsila. 3,801 as. (1918). — Kirkon
kuorissa on Mikael Toppeliuksen seinämaalauksia,
alttaritaulu ,,P. Ehtoollinen" J, Hedmanin
maalaama. K. J. V.
"Ranua. Kuuta Oulun 1.. Kemin kihlak.,
Ranuan nimismiesp. (oma nimismies v:sta 1918);
kirkolle Simon asemalta 107 km, 2,832 as. (1918).
— Kansakouluja 2, apteekki (per. 1919),
osuuskauppoja U Teollisuuslaitoksia: Haarahiltusen
saha ja mylly. — Seurakunta saanut oman
kirkkoherran 1917. Kirkko puusta, rak. 1914.
K. J. V.
Rapperswil, kaupunki Sveitsissä, St. Gallenin
kanttonissa, niemellä Ziirichin-järven
pohjoisrannalla, rautateiden risteyksessä. R:stä rata menee
järven yli Pfäffikoniin ; 3,412 as. (1900). —
Silkki-ja puuvillatehtaita, kutomoita, kylpylaitos, v.sta
1870 puolalainen kansatieteellinen ja hist. museo
ja suuri kirjasto vanhassa habsburgilais-1 innassa.
*Rapsikuoriainen (Meligethes ancus 1.
brassi-cæ), n. 2 mm:n pituinen, soikea, vihreä tai
sininen metallinhohtoinen, Nitidulidce-heimoou
kuu-luva kovakuoriainen. Elää ristikukkaisten y. m.
kasvien kukissa yleisenä yli koko maan ja tekee
näiden kasvien, esim. turnipsin, lantun, kaalin
siemenviljelykselle usein suurta tuhoa, erittäinkin
kuivina, kuumina kesinä. Sekä kuoriainen itse
että sen n. 4 mm:n pituinen, kellanharmaa,
tum-matäpläinen, mustapäinen toukka tekevät
vahinkoa kukkasilmuja, kukkia ja nuoria hedelmiä
nakertelemalla. Kuva ks. liitettä T u h o h y ö n t e
i-siä I, 15, IX Os. W. M. L.
Rapsikärsäkäs (Ceuthorrhynchus assimilis), n.
3 mm:n pituinen, lyhyt ja paksu, harmaa, alta
valkosuomuinen kärsäkäs, joka elää rapsilla y. in.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
