Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatiekirjakauppa o.-y. ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
989
990
tirehtöörin apulaisen virka, ja koneosastosta
erotetun varasto-osaston johtoon myös pantu
tirehtööri, niin että r:n nykyään muodostaa 7 jäsentä.
Tekeillä oleva uusi asetus valtionrautateiden
hallinnosta tulee vieläkin lisäämään r:n osastojen
(ja siten myös jäsenten) lukua. J. II. K.
Rautatiekirjakauppa o.-y., per. 1910,
pääkonttori Helsingissä, alkoi toimia 1911. Osakepääoma
Smk. 450,000:— (1921). Yhtiöllä on yksinoikeus
sanomalehtien ja kirjallisuuden myyntiin
valtionrautateillä. Yli 100 haarakonttoria ja
asioimis-toa. Viime vuosina myyty yli 6 milj. kpl. lehtiä
j:i 1/2 milj. kpl. kirjoja. Liikkeen palveluksessa on
nyk. n. 300 henkeä.
"’Rautavaara. 3,G49 as. (1918). Kirkon
alttaritaulu on tuntemattoman jäljentämä Murillon
taulusta „Jeesuslapsi äitinsä sylissä", saatu 1861.
Kellotapuli rak. 1882-84. K. J. V.
*Rautio. 1,799 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Peurakosken ja Perttulan sahat, 3 myllyä. —
Kirkon vanhan alttaritaulun „Vapahtaja ristillä"
tekijä tuntematon. K. J. V.
* Rautio, Aleksis, kuoli 1916.
*Rautjärvi. 5,251 as. (1918).
* Rautu. 1. Kunta ja seurakunta. 6,407
as. (1918). Alttaritaulu „Kristuksen taivaaseen
astuminen" on hankittu Venäjältä ja lahjoitettu
kirkolle, tekijä tuntematon. [Mikko Uotinen,
„Kuvailuja Raudun pitäjästä" (1916).]
— 2. Rautatieasema Hiitola-Raasulin radalla,
nyk. radan pääteasema, 66 km Käkisalmesta, 99
km Iiiitolasta, 192 km Viipurista, 505 km
Helsingistä. K. J. V.
Ravintoainekemia, oikeampi nimitys e 1 i
n-t a r v e k e m i a 1. ruok a-a i n e k e m i a, on se
osa sovellettua kemiaa, joka käsittää kaikkien
ihmisravintona, nautintoaineina ja mausteina
käytettävien aineiden tutkimisen. Samaan sovelletun
tieteen haaraan luetaan tavallisesti vielä taloudessa,
etenkin ruoanlaitossa tarvittavien käyttöesineiden
ja aineiden tutkiminen, vrt. Ravi n to ai neet
ja Ravitseminen, VII Os., Mauste ja
Nautintoaineet, VI Os. Laajimmassa
merkityksessä on r:n tehtävänä selvittää: 1)
ihmisten eri elintarpeiden kem. kokoomus, eri
ravintoaineiden määrä niissä; 2) näiden sulavaisuus
ihmisruumiissa; 3) eri-ikäisten ja eri olosuhteissa
elävien ihmisten päivittäinen eri ravintoaineiden
tarve sekä näiden muuttuminen ja vaikutukset
ihmiselimistössä. Varsinaisen, ahtaamman r:n
tehtäviin kuuluu näistä oikeastaan vain
ensimäi-nen, toisen ja kolmannen kuuluessa yleisen
ravinto-opin ja fysiologisen kemian alaan.
Viimemainituilla aloilla saavutettuihin tuloksiin
täytyy tietysti itse elintarpeiden tutkimuksenkin
nojautua. x
Kun varsinaista r:aa ryhdyttiin luomaan viime
vuosisadan jälkipuoliskolla, oli ensinkin
tutkittava kaikki luonnossa sellaisenaan esiintyvät tai
yksinkertaisella, tarkoituksenmukaisella
käsittelyllä niistä saatavat elintarpeet ja määrättävä
niiden yleiset ominaisuudet ja tuntomerkit sekä
niiden keskimääräinen korkein ja alin
ravintoaineiden ja muiden ainesten pitoisuus. Sitten oli
tutkittava, mitä muutoksia tehdasmainen valmistus
ja käsittely saa aikaan. Tietenkin täytyi samalla
eri tutkimus- ja määräystavat kehittää tarkoiksi
ja tarkoitustaan vastaaviksi.
R:n käyttämistä keinoista eri ravintoaineiden
paljouden määräämiseksi elintarpeissa ovat
yleisimpiä seuraavat. Vedenpitoisuutta osoittaa se
painonhäviö, mikä tapahtuu pidettäessä ainetta
kylliksi kauan 100-110°:n, joissakin tapauksissa
jonkun verran korkeammassakin lämpötilassa.
Kivennäisaineet jäävät varovasti poltettaessa ja
hehkutettaessa tuhkana jäljelle j:i voidaan tässä
muodossa punnita. Rasvojen erottamiseksi muista
aineista käytetään hyväksi niiden liukenevaisuutta
eetteriin ja petrolieetteriin. Valkuaisaineen
pitoisuuden selville saamiseksi määrätään typen
pitoisuus, josta sitten laskemalla saadaan
valkuaisaineen määrä. N. s. typettömät uuteaineet, joista
hiilihydraatit (eri sokeri-, dekstriini- ja
tärkke-lyslajit) ovat tärkeimmät, muodostavat sen
erotuksen, mikä jää jäljelle, kun veden, rasvan,
valkuaisaineen, tuhkan ja puusyyn (sulamattoman
orgaanisen aineosan) summa vähennetään aineen
koko painosta. — Yksityiskohdissaan vaihtelevat
nämä määräystavat kulloinkin tutkittavan aineen
laadun mukaan. Usein on sitäpaitsi määrättävä
myös eri lajit jotakin ravintoainetta. On
kehitetty sangen tarkkoja menettelytapoja esim. eri
rasvalajien, samoin eri sokeri- ja
valkuaisaine-lajien j. n. e. kvalitatiiviseksi ja kvantitatiiviseksi
määräämiseksi.
Kaikki tämä työ oli ja on yhä vieläkin
tarpeellista myös siitä syystä, että elintarpeita, kuten
kaikkia muitakin tärkeitä kauppatavaroita,
sangen suuressa määrässä ja mitä moninaisimmilla
tavoilla väärennetään, sekoitetaan ja
huononnetaan. Nämä jo vanliimpinakin aikoina
esiintyneet väärinkäytökset kasvoivat kaupan,
teollisuuden, tieteiden ja tekniikan vilkastuessa varsinkin
viime vuosisadan lopulla siinä mitassa, että niitä
täytyi varsinaisella lainsäädännöllä ruveta
ehkäisemään. Tämä lainsäädäntö voitiin tietenkin
parhaiten perustaa juuri kemiallisen tutkimuksen
avulla saavutetulle kokemusaineistolle.
Kemiallisen sekä mikroskooppisen tutkimuksen tehtäväksi
tuli sitten päättää, täyttikö ja missä määrin
kulloinkin kysymyksessä oleva elintarve tai
nautintoaine lainsäädännön sille asettamat
vaatimukset.
Paitsi väärennyksiä on luonnollisten
elintarpeiden ja nautintoaineiden käydessä
harvinaisemmiksi ja kalliimmiksi sekä toiselta puolen kemian
ja sen lähitieteiden kehittyessä muodostunut
erityinen vastike- 1. sijaisaineita edellisille
valmistava teollisuus. Tämän valvominen kuuluu
tietenkin myöskin juuri elintarve- ja
nautintoaine-kemialle. Samoin vielä luonnollisten ja
keinotekoisten elintarpeiden ja nautintoaineiden
pilaantuneisuuden ja terveydelle vahingollisuuden
määrääminen (viimemainittu suureksi osaksi
bakteriologisen tutkimuksen avulla).
Mitä r:n myöhäisempään ja lähiaikoina
odotettavaan kehitykseen tieteenä tulee, on varsinkin
fysikaalisen kemian teoriain ja saavutusten
vaikutus etenkin tutkimustapoihin katsoeu
huomioonotettava. Fysikaalisen kemian eri haaroista
lienee taas kolloidikemia tässä suhteessa tärkein.
Kaikissa elintarpeissahan ovat kolloidiset aineet
huomattavina aineksina. — Erittäin tärkeä
huomio on ollut se, että puhtaat ravintoaineet
sellaisinaan eivät riitä pitämään ihmisen
elimistöä kunnossa, vaan että tarvitaan myös
erityisiä täydennysaineita n. s. vitamiineja (ks. t.
Täyd.), joita eri elintarpeissa on vaihtelevin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
