Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reclam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995
Reinkarnatsioni Relativiteettiteoria
996
Reinkarnatsioni (lat. re = uudelleen, in =
.sisään ja v aro, gen. carnis= liha), uudelleen
lihaan-tulo, uudelleen ruumiistuminen, 011 se ajatus, että
sielu monta kertaa elää maan päällä,
pukeutuneena eri ruumiisiin. Tällainen usko on ollut
levinneenä hyvin monien kansojen keskuudessa,
erilaisten uskonnollisten ja filosofisten
oppisuuntien yhteydessä, ks. Sielunvaellus, VIII Os.,
ja Teosofia 2, IX Os.
♦Reisjärvi. 4,255 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen kirkastus" 011 maalannut
Arthur Heickell.
Reitter, Edmund (1845-1920), itäv.
hyönteistutkija, aikansa tuotteliain
kovakuoriaisKir-jailija. Julkaissut pitkän sarjan pieniä
tutki-muskaavoja eri kovakuoriaissuvuista ja
-heimoista; pääteos: „Fauna Germanica. Die Käfer
des Deutschen Reiches" (5 os., 1908-16). „Wiener
Entomologische Zeitung"in toimittaja. R. on
myöskin perustanut Paskaun kaupunkiin Määriin
suurenmoisen entomologisen kauppaliikkeen
hyönteisten myyntiä ja vaihtoa varten. U. S-s.
*Réjane, Gabrielle Charlotte Réju,
kuoli 1920.
Rekisteröiminen on viranomaisen toimi, jolla
julkiseen asiakirjaan merkitään laissa
edellytettyjä tietoja määrätyistä oikeussuhteista tai
seikoista. R:n määrää oikeusjärjestys tehdäkseen
mahdolliseksi oikeusturvan, vaarinpidon tai
julkisuuden, ja on r. tarkoituksensa mukaan joko
vapaaehtoinen tai pakollinen. Esim. erilaatuisista
r:istä: kaikkia kansalaisia koskevat
siviilirekis-terit, erinäisistä rikoksista pidettävä
rikosrekisteri, kiinnityksiä koskeva alioikeuden
kiinnitys-pöytäkirja, torpan, lampuotitilan ja
mäkitupa-alueen vuokrista pidettävä vuokrarekisteri,
kauppa-, laiva-, patentti- ja yhdistysrekisteri.
8. O. P.
Rekognitsionimetsä (ks. Rekognitsioni,
VII Os.), teollisuuslaitokselle sysien ja puun
tarpeen tyydyttämiseksi annettu valtion
metsäalue, johon laitoksella on käyttö- mutta ei
omistusoikeutta. R:iä oli Ruotsissa eräillä
vuoriteol-lisuuslaitoksilla jo keskiajalla, mutta runsaammin
myönnettiin niitä vasta 1600- ja 1700-luvuilla,
myöskin Suomessa. Rekognitsionioikeudet
järjestettiin 1689 erikoisella vuoriteollisuutta
koskevalla asetuksella, jonka mukaan niitä tuli
olemaan kahta lajia, nim. valtion jakamattomiin
yhteismaihin ja valtion omistamiin kruununtaloihin
kohdistuvia. R:stä hakatuista puutavaroista
määrättiin suoritettavaksi erityinen vero,
rekognit-sionimaksu 1. metsä-äyrit (1-2 hopeaäyriä
sylykseltä), josta kuitenkin „jalommat"
teollisuuslaitokset, kuten hopea- ja vaskikaivokset,
myöhemmin vapautuivat. Uudempia säännöksiä r:istä on
1851 ja 1886 vv:n metsälaeissa. Viimeinen
metsä rekognitsioni on Suomessa myönnetty 1892,
mutta on se sittemmin rauennut siitä syystä, että
perustettavaksi suunniteltu teollisuuslaitos ei
aloittanut toimintaansa määräajan kuluessa.
R.-järjestelmä onkin katsottava vanhentuneeksi ja
nykyoloissa tarpeettomaksi. Vallitseviin
puunhin-tbihin verrattuina ovat rekognitsionimaksut
mitättömän alhaisia ja rekognitsionioikeuden
omaavat teollisuuslaitokset joutuvat tämän johdosta
valtion etujen kustannuksella suositumpaan
aseinaan muiden teollisuuslaitosten rinnalla.
Eduskunta on äskettäin kehoittanut hallitusta tutki-
maan, kuinka paljon r:iä nykyisin on, millä
tavoin ja mihin tarkoituksiin Diitä käytetään sekä
ryhtymään toimenpiteisiin niiden palauttamiseksi
valtiolle ja, mikäli asiassa uutta lainsäädäntöä
tarvitaan, antamaan eduskunnalle siitä
esityksen. L. I-o.
Rekuperaattori (lat. recuperä’tor =
takaisinval-loittaja), raudasta tai tulenkestävistä tiilistä tehty
putkisto, jolla korkean kuumuuden
aikaansaamiseksi kuumennetaan sulatus- tai kuumennusuuniin
johdettava ilma käyttämällä tähän uimin
menokaasujen muuten hukkaan menevää tai
menokaa-suja polttamalla saatua lämpöä, vrt. Kuu in e
n-n u s u u n i t, Täyd. P-o P-o.
Relativiteettiteoria liittyy vanhaan
probleemiin absoluuttisesta ja relatiivisesta liikkeestä.
Mekaniikka, sellaiseksi kuin se on kehittynyt
sitten Newtouin aikojen, ei anna mitään keinoa
absoluuttisen liikkeen toteamiseen, mutta
kysymys joutui uuteen vaiheeseen elektrodynamiikan
kehityttyä 1800-luvun viimeisinä
vuosikymmeninä. Sähkön ja valon teoria saattoi otaksumaan,
että kappaleessa edentyviin sähkö- ja
valoilmiöihin vaikuttaisi sen liike, ja siitä syystä voitaisiin
liike näyttää toteen mainittuja ilmiöitä
tutkimalla. Kaikki tämänsuuntaiset kokeelliset
yritykset antoivat kuitenkin kielteisen tuloksen. Jo
v:n 1880 tienoilla Michelson teki-tarkkoja
kokeita valon etenemisestä yhdensuuntaisesti
maapallon liikkumissuunan kanssa ja kohtisuorasti
sitä vastaan, ja kokeet osoittivat valon johtuvan
molempiin näihin suuntiin täydellisesti samalla
tavalla. Tämä oli ristiriidassa silloisen teorian
kanssa, ja paljon kokeita tehtiin tämän
asiaintilan selvittämiseksi. Todella tyydyttävän
selityksen on kuitenkin vasta Einsteinin r. antanut.
Tämä lähtee siitä perusteesta, että on
mahdotonta näyttää toteen absoluuttista liikettä, mutta
antaa koko kysymykselle syvällisemmän
sisällön osoittaessaan, että paitsi liikekäsltettä myös
tilavuus- ja aikakäsitteet ovat suhteellisia.
Perustavaa laatua olevassa teoksessaan,
julkaisusarjassa „Annalen der Physik" v:lta 1905 Einstein
otti kriitillisesti arvostellakseen aikakäsitettä ja
lähtien otaksumasta, etteivät mitkään
vaikutukset voi edetä valoa suuremmalla nopeudella, hän
osoitti, ettei suinkaan ole itsestään selvää, mitä
tarkoitetaan sillä, että kaksi ilmiötä eri paikoissa
ovat samanaikaiset. Hänen ajatuksenjuoksunsa on
seuraava. Ajattelemme kellot asetetuiksi
avaruuden eri kiinteihin pisteisiin A, B, C. Kello A :ssa
ilmoittaa ajan jokaiselle pisteessä A sattuneelle
tapaiicumalle A-ajan mukaan, kello ß:ssä
jokaisen pisteessä B sattuneen tapahtuman Æ-ajassa
j. n. e. Nyt täytyy olla olemassa jokin keino
verrata eri kelloja keskenään ja Einsteinin mukaan
ajattelemme vertailun tapahtuvan valomerkkien
avulla. Eräänä ajankohtana, jolloin kello A:ssa
näyttää ajan ta\, lähetämme valomerkin
A-pisteestä; tämä huomataan B:ssä, kun sikäläinen
kello osoittaa aikaa tb. Samassa
silmänräpäyksessä lähetetään pisteestä B valomerkki takaisin
.4:han ja tämä merkki vastaanotetaan A:ssa
sikäläisen kellon näyttäessä aikaa /a?. Nyt
voidaan asettaa seuraava määritelmä: kellojen A :ssa
ja B:ssä sanotaan käyvän synkronisesti, jos ehto
(b — tax = ta, — Ib (s. o. Ib = /flt * Ut)
2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
