Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reposaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1003
Reuterholm—Richardson
1004
Reuterholm, Helena Charlotta
(1771-1811), synt. de Frese, oli ensin naimisissa
majuri Hans Gustaf Hauswolffin, sitten, kun
en-simäinen avioliitto oli purettu, kapteenin,
sittemmin everstiluutnantti Carl Wilhelm R:n
kanssa. Hänen molemmat miehensä olivat 1808
Viaporissa piirityksen aikana ja Helena Charlotta
R. oli niitä rouvia, joiden kautta venäläisten
mainitaan vaikuttaneen Viaporin upseeristoon
antaumuksen hyväksi. Kreivi Buxhoevden ehdotti tästä
syystä rouva R:lle annettavaksi elinkautisen
eläkkeen. [Valvoja 1883, siv. 503-518.1 K. G.
Reuterskiöld fröitcrsöld], Karl Ludvig
August Axel (s. 1870), ruots.
valtio-oikeuden-tutkija, v:sta 1901 ylim. ja 1909 varsinaisena
professorina Upsalassa; julkaisuja: ,,Till belysning
af den svensk-norska unionsförfattningen och
dess tidigare utvecklingshistoria" (1893),
„öfversigt af den svenska riksdagens sammansättning
och verksamhetsformer efter 1809" (1895), „Om
stater och internationella rättssubjekt" (1896),
„Om utvecklingen och tillämpningen i utlandet af
idéen om kvinnans politiska rösträtt" (1911),
,,Fö-reläsningar öfver privat internationell rätt" (I
1905-09, II 1907), „Föreläsningar i svensk
stats-och förvaltningsrätt" I (1914). V. 1897 R. perusti
aikakauskirjan „Statsvetenskaplig tidskrift för
politik, statistik, ekonomi".
Reventlow, Ernst (s. 1869), saks. publisisti,
entinen kapteeniluutnantti Saksan laivastossa, on
julkaissut useita sotilaallis-poliittisia kirjoituksia,
joiden kärki on suunnattu Englantia vastaan;
„Deutsche Tageszeitungen toimittaja ja
vallankumouksen jälkeen vaikutusvaltainen
vanhoillinen sanomalehtimies.
Revett, Nicolas (1721-1S04), engl.
arkkitehti, alkujaan maalari. — Julkaisi
Kreikan-matkansa tuloksena (J. Stuartin kera) ,,The
anti-quities of Athens" (1762-94) ja Vähän-Aasian
Ieniaan tehdyltä matkalta (Chandler’in ja Pars’in
kera) „Ionian antiquities" (1769 97). Molemmat
teokset aikaansaivat rakennustaiteen alalla
melkeinpä vallankumouksen, roomalaisesta
maku-suunta kääntyi puhtaasti kreikkalaiseksi ja
etenkin doorilaista tyyliä jäljiteltiin. U-o N.
* Revonlahti. 1,514 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun on maalannut Mikael Toppelius. Se on
neliosainen, yläpuolella „Ristiinnaulittu",
alapuolella „Ehtoollinen", sivuilla „Jeesus
Getsema-nessa" ja „Ylösnouseminen kuolleista"; saatu
kirkkoon 1821. K. J. V.
*Reyer, Eduard, kuoli 1914.
Rhodoksen fajanssit, Ranskassa ja
Englannissa vielä käytännössä oleva väärä 1500- ja
1600-lukujen osmanilaisten puolifajanssien
nimitys; Nikaian, Kutahian, Damaskoksen y. m.
työpajoista lähtöisin nämä fajanssit, seinälaattoja
ja vateja, harvemmin kannuja, ovat koristetut
sinisellä, viheriällä, bolus-punaisella maalatuilla
ruusuilla, neilikoilla, tulpaaneilla, hyasinteilla ja
tyylitellyillä, värittömän lasituksen alla olevilla
arabeskeilla. U-o N.
Rhoikos, 600 vaiheilla e. Kr. toiminut kreik.
kuvanveistäjä, Samos-saaren joonilaistyylisen
varhaisemman Heran temppelin ensimäinen
arkkitehti, päättäjäksi arvellaan Theodorosta, jonka
R:n mainitaan keksineen
vaskenvalamistai-Täysvalantaa oli jo aikaisemminkin
harjoi-Egyptissä, Foinikiassa, Assyriassa ja Krei-
kera
don.
tettu
kassakin, joten keksintö kai vain oli egyptiläisen
onton valamistaidon (yhteen juotetuista
kappaleista) siirtämistä Kreikkaan ja sovittamista
suurempiin pronssipatsaisiin. U-o N.
Rhyton /-o’n] (kreik.), eläimen, kuten
hevosen, muulin, kauriin, koiran, aarnikotkan tai
oinaan päähän päättyvä juomasarvi; alipäässä
turvassa oli pieni reikä, josta viini hienona
suihku-säikeenä valui astiaan tai suorastaan suuhun, ks.
S a v i t e o 1 1 i s u u s, VIII Os., kuvasivu 875-76,
4:s kuva vasemmalta alinna. U-o N.
Rhätiset alpit ks. R e e t i s e t a 1 p i t, Täyd.
*Ribot, Alexandre, oli suurvaltain sodan
aikana raha-asiainministerinä elok. 1914 - maalisk.
1917, pääministerinä maalisk. - syysk. 1917,
ulkoasiainministerinä syysk. - lokak. sara. v.
*Ribot, Théodule Armand, kuoli 1916.
Ricci /ritsij, Corrado (s. 1858), it.
taidehistorioitsija, on toiminut Parman, Modenan,
Ravennan taidemuseoiden. Milanon
Brera-kokoel-niien ja Firenzen Uffizi-gallerian johtajana sekä
siirtyi 1906 Roomaan valtion taidekokoelmien
ylihoitajaksi. Täten saavuttamansa laajat tiedot
Italian taiteesta hän on julkaissut monissa
teoksissaan, joista mainittakoon „Guida di Ravenna"
(1878), „Guida di Bologna" (1884), „Santi ed
artisti" (1884), „Correggio" (1894, laajenn. pain.
myös saks. ja engl.), „Michelangelo" (1900),
„Ravenna" (1902) sekä Pohjois-Italian taidehistoria
(1911, kuudella eri kielellä). F. L.
Richards [ritsädz], Theodore William
(s. 1868), amer. kemisti, uranuurtaja
tarkkuus-analyysin alalla. Opiskeli Harvard-yliopistossa,
Göttingenissä, Münchenissä, Dresdenissä ja
Leipzigissä, m. m. Willi. Ostwaldin ja Walter
Nern-stin johdolla, tuli 1901 kemian professoriksi
Harvard-yliopistoon. R:n tutkimukset koskevat
atomipainoja, atomivolyraia sekä lämpö- ja
sähkö-kem. kysymyksiä. Suurimman kuuluisuutensa R.
on saavuttanut atomi pai nojeji määräämiseksi ja
tarkistamiseksi suorittamillaan analyyttisilla
tutkimuksilla, jotka hän suoritti niin tarkasti, että
sitä pari vuosikymmentä aikaisemmin olisi pidetty
mahdottomuutena. Osoitettuaan sekä
teoreettisesti että käytännöllisesti empiirisen analyysin
heikkoudet hän kehitti analytiikan yhdeksi kemian
eksaktisimmista haaroista. R:n teoksista
mainittakoon: „A table of atomic weights" (1896) ja „List
of experiments" (1897) sekä lukuisat
aikakauskirja julkaisut. E. 8. T.
Richardson / ritsddsan], Henry Hobson
(1838-86), amer. arkkitehti, opiskeli Pariisissa,
sijoittui kotimaahan palattuaan ensin New Yorkiin,
sittemmin Bostoniin, jossa sommitteli useimmat
niistä töistä, jotka tekivät hänen nimensä uuden
aito amer. arkkitehtuurin uranaukaisijana
(Hun-tin rinnalla) kuuluisaksi. V. 1875
ransk.-espanjalaisen romaanisen tyylin muotopohjalle
rakennettua Bostonin Trinity Church’iä seurasi joukko
julkisia ja yksityisrakennuksia, kaupungintaloja
(Pittsburg, Albany, Springfield), kirjastoja
(Wo-burn), liiketaloja (Cincinnati) y. m. yksilöllisen
voimakkaita luomia, joissa tarkoitusta vastaava
kursailematon rakennusmassojen ryhmitys,
mieli-muotoina pyöreäkaariaukot, voimakas, joskus
melkeinpä kyklooppimainen rustiikki, vasituisten
arkkitehtonisten ja ornamenttiaiheiden säästeliäs
käyttö luovat pääsävyn. [Schuyler van Rensselaer,
„H.H.Richardson and his works" (1888).] U-o N.
I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
