Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rickert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1007
Rilke—Ristituli
1008
vii seinien tietojen lähteenä ja toisaalta
rikostilaston perusteena, on jo kauan ollut käytännössä
useimmissa sivistysmaissa. Suomessa on r:stä
annettu asetus vasta heinäk. 9 p. 1918. Sen mukaan
on oikeusministeriön tilastollisessa toimistossa
pidettävä r:iä henkilöistä, jotka on tuomittu
rangaistukseen rikoksesta, josta voi seurata
vankeutta enemmän kuin 6 kk., kuritushuonetta tai
kuolemanrangaistus tahi jonka uusimisesta on
säädetty ankarampi rangaistus, taikka jotka on
tuomittu rangaistukseen ehdollisella tuomiolla
tahi julistettu kelvottomiksi maan palvelukseen
tai ajamaan toisen asiaa oikeuden tai muun
julkisen viranomaisen edessä, jotapaitsi rekisteriin
on otettava ilmoitukset henkilöistä, jotka on
irto-laisuudesta tuomittu yleiseen työhön tai
työlaitoksessa pidettäviksi. Ilmoituksia r:iin antavat
tuomioistuimet ja viranomaiset, erikseen
jokaisesta henkilöstä, vahvistettujen kaavojen mukaan,
joihin on merkittävä yksityiskohtaisia tietoja
kustakin henkilöstä. Nämä n. s. rikosilmoitukset
säilytetään, sopivasti järjestettyinä, erityisessä
arkistossa, josta ne poistetaan, kun se, jota
ilmoitus koskee, on kuollut tai kun varmaa tietoa
ei ole saatavissa siitä, että henkilö, jonka
ilmoitetusta syntymävuodesta 80 v. on kulunut, vielä
on elossa. Sitäpaitsi 011 r:iin annettava tieto siitä,
milloin rekisteriin ilmoitettu rangaistus on
kärsitty, kuin myös tuomitun armahtamisesta.
Rikos-rekisteriasetukseen liittyy välittömästi samana
päivänä annettu senaatin päätös, joka sisältää
tarkempia määräyksiä rikosilmoituksista sekä r: n
käyttämisestä, sekä senaatin päätös elok. 19 p:ltä
1918 rikosrekisteri-otteen antamisesta, jossa on
tarkempia määräyksiä siitä, mitkä viranomaiset
ja yksityiset henkilöt ovat oikeutettuja saamaan
otteen r:sta. Rikosrekisterilainsäädäntöä on
jonkun verran muutettu ja täydennetty eräillä
myöhemmillä asetuksilla ja valtioneuvoston
päätöksillä, joista mainittakoon asetukset tammik. 14
p:ltä 1919 ja maalisk. 18 p:ltä 1921 sekä
valtioneuvoston päätös huhtik. 14 p:ltä 1921. vrt. R
i-kostilasto, VIII Os. K. Ka.
Rilke, Rainer Maria (s. 1875), itäv.
runoilija, kirjoitti ensin saks. lyriikan ja
böömiläi-sen kansanlaulun tapaan, mutta on myöhemmin
jäljitellyt ransk. runotyyliä. Häntä on verrattu
Obstfelderiin ja lienee hän saanut vaikutuksia
myöskin J. P. Jacobsenilta sekä ven.
kirjallisuudesta. Teoksia: „Leben und Lieder" (1894),
„Larenopfer" (1895), „Traumgekrönt" (1897),
„Mir zur Feier" (1900), „Die Weise von Liebe
und Tod des Cornets Christoph Rilke" (1907),
„Neue Gedichte (I 1907; II 1908), „Das
Marienleben" (1913) y. m. [E. Key, „Verk och
människor" (1910), H. Scholz, „Rainer Maria R."
(1914).] R. F.
Rillinki, laaja suo, n. 62° 7’ pohj. lev. ja n.
5° 39’ itään Helsingistä, pääasiassa Pälkjärven,
osittain myös Värtsilän ja Tohmajärven pitäjissä,
rautatien varrella Pälkjärven ja Tohmajärven
asemien välillä; pinta-ala n. 1,450 ha. Suo on
suurimmaksi osaksi aivan aukeata, koillis- ja
luoteisreunalla metsää. Turve on ylempää jotenkin
raakaa (eteläosassa 3 m:n syvyydelle saakka),
alempaa mutamaista saraturvetta. Syvyys on pääosassa
runsaasti G m, koillis- ja luoteiskulmalla 2.5-3.5
m. Suosta kuuluu n. 850 ha Värtsilän o.-y:lie,
loput yksityisille tilallisille. Pohjoisosan halki on
i
kaivettu viemärikanava tämän suo-osan
kuivaamiseksi rautatietä varten. Suon on tutkinut
käytännöllisessä suhteessa Suomen
suoviljelysyhdis-tys. [Suomen suoviljelysyhdistyksen vuosikirja
1920.] II. W:n.
*Rimini. Kaupunki kärsi suuria vaurioita
toukok. 1916 tapahtuneessa maanjäristyksessä.
Ring, Bar br a (s. 1870), norj. kirjailijatar,
julkaisi 1904 nuorisokirjan „Babbens dagbog",
jota seurasi pitkä sarja samantapaisia etupäässä
nuorille tytöille kirjoitettuja kertomuksia. Niitä
leimaa raitis huumori ja elämänhalu ja on niitä
käännetty runsaasti vieraille kielille, m. m.
suomeksi. Uutta lajia B:n tuotannossa edustaa 1914
ilmestynyt romaani „Jomfruen", joka on
historiallisissa puitteissa liikkuva naiserotiikan
kuvaus. R. F.
Rinne, Juhani Gustav (s. 1872),
muinaistutkija, yliopp. 1893, fil. kand. 1899, fil. Iis. 1914;
v.sta 1912 muinaistieteellisen toimikunnan
intendentti ja v:sta 1920 osastonjohtaja. Julkaisuja
„Suomen keskiaikaiset mäkilinnat" I, „Py’iän
Olavin luostari Turussa", „Gamla Vasa kyrka",
„Viipurin entinen tuomiokirkko", „Über die
Innen- und Aussenkanzeln in den mittelalterlichen
Kirchen Finnlands".
Rintamaosa. Rintaman ollessa erittäin pitkä,
jaetaan se usein yhtenäisen komennon alaisiin
r:iin. Vapaussodan aikana oli valkoisten rintama
jaettu tällaisiin r:iin. "VV. E. T.
Rintapora, sama kuin vintilä. ks. Kaira,
III Os.
Rintasuojus ks. A m p u m a h a u t a, Täyd.
Risaliitti (it. risalto), eturakenne, rakennuksen
tai arkkitehtonisesti sommitellun huonekalun
pää-pinnasta ulkoneva pystyosa.
* Ristiina. 6,896 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun „Tulkaa minun tyköni kaikki" on
maalannut Alexandra Såltin; saatu 1883. K. J. V.
Ristijärvi. 2,612 as. (1918). Kirkon
kellotapuli n. v:lta 1840. Alttaritaulu „Vapahtaja
ristillä" tuntemattoman tekemä, lienee 1850- tai
1860-luvulta. K. J. V.
Ristikäytävä, luostarikirkkojen eteläiseen,
joskus i ohjoiseen sivustaan liitetty risti- 1.
luostari-tarhaa (pihaa) ympäröivä, huoneyhteyttä
välittävä käytävä, munkkien rauhallinen
oleskelupaikka liartausharjoitusten lomassa.
Aikaisemmalla keskiajalla puukattoisia ollen r:t
myöhemmin aina holvattiin. Vasituisen taiteellisen
kehityksensä r. sai myöhäisromaanilaisella ja
var-haisgoottilaisella ajalla, 1100- 1200-luvuilla;
pääpaino oli luostari pihaan avautuvissa, usein
sirojen paripylväiden kannattamissa arkadeissa ja
holveissa. Huomattavia r:iä olivat Italiassa San
Giovanni in Lateranon ja San Paolon Roomassa,
Sisilian Monrealen, Pavian Certosan ja ennen
muita Pisan kuuluisa Orcagnan koristama Campo
santo, Ranskassa m. m. Arles’in S.
Trophl-men ja Mont-Saint Michel’in, Englannissa
kauniilla viuhkaholveilla katettu Gloucesterin
katedraalin. Itävallassa Kloster-Neuburgin.
Lilien-bergin, Zwettlin, Saksassa Laachin,
Etelä-Espan-jassa Huelgas’iu r:t. vrt. Luostari, V Os.;
Rakennustaide, VII Os. kuvasivu 1421-22,
Maulbronnin luostari; R o m a a n i 1 a i n e n
tyyli, VIII Os. kuv. 4. U-o N.
* Ristituli. Silmälläpitäen sitä seikkaa, että
tuli mikäli mahdollista on jaettava vihollisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
