Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ritarihuonejärjestys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1011
Ritchie—Rivistö
1012
Ritarimerkin risti on valkoisesta einaljista
valettuna kultakehykseen; keskustaan on
kiinnitetty heraldinen ruusu ja ristin aukeamiin
leijo-nanpää. Ritarimerkin rintatähti on hopeinen,
viisikärkinen, keskustassa valkoisesta emaljista
tehty heraldinen ruusu sinisellä pohjalla, jota
ym| äröi kirjoitus „Isänmaan hyväksi" kullatuilla
kirjaimilla mustalla pohjalla; tähden kärkien
välisissä kulmissa on kolme kultaista sädettä.
Valkoisen ruusun ansiomerkkinä on hopeinen
ritari-merkkiristi, jota sodassa annetaan pronssista
tehtynä arvoluokasta riippumatta. Valkoisen ruusun
mitalit ovat hopeisia ja pronssisia, niitten
etusivulle on kaiverrettu ritarimerkin risti ja
takasivulle „Isänmaan hyväksi"; sodassa ne annetaan
soljen kera, johon on kaiverrettu sen taistelun
nimi, jonka johdosta mitali on saatu.
Ritarikunnan nauha on tummansininen. Ritarimerkin
kaikkia luokkia voidaan erikoisena
kunnianosoituksena antaa jalokivien sekä miekan kera
taistelussa osoitetusta urhoollisuudesta. Erikoisena
kunnianosoituksena voidaan ritarimerkin ketju
antaa suurristin komentajille. Ritarikunnan
suurmestarilla on aina suurristi ketjun kera.
Ritarimerkin saajat on jaettu seur. luokkiin:
1) suurristin komentajat (ritarimerkin risti
leveässä olkannuhassa ja rintatähti; hengelliseen
säätyyn kuuluvat komentajat kantavat ristiä
leveässä kaulanauhassa) ; 2) I luokan komentajat
(risti kaulanauhassa ynnä rintatähti); 3) 11
luokan komentajat (risti kaulanauhassa ilman
rinta-tähteä) ; 4) 1 luokan ritarit (risti rintanauhassa) ;
5) II luokan ritarit (risti, jonka leijonanpäät
ovat hopeiset, rintanauhassa) ; G) ansiomerkki
(kannetaan rinnassa) ; 7) I luokan nutali
(hopeinen, kannetaan rinnassa) ; 8) II luokan mitali
(pronssinen, kannetaan rinnassa).
Huhtik. 30 p:nä 1920 vahvistettiin yleiset
Suomen valkoisen ruusun kunniamerkin jakelua
koskevat säännöt. Niiden mukaan voidaan Suomen
kansalaisille antaa: II luokan ritarimerkki henkilöille,
joilla on vänrikin tai luutnantin arvo taikka
vastaava siviiliarvo; I luokan ritarimerkki
henkilöille, joilla on kapteenin tai majurin arvo tai
vastaava siviiliarvo; II luokan komentajamerkki
henkilöille, joilla on everstiluutnantin, everstin
tai kenraalimajurin arvo taikka vastaava
siviiliarvo; I luokan komentajamerkki henkilöille, joilla
on kenraalimajurin tai korkeampi sotilasarvo tai
vastaava siviiliarvo; suurristi ainoastaan
erittäin suurista ansioista henkilöille, joilla on
vähintään kenraalimajurin arvo tai sitä vastaava
asema.
Upseeri, joka ei ole ollut upseerin arvossa
vähintään 2 vuotta, sekä siviili virkamies, joka ei
ole ollut valtion virassa yhtämittaisesti vähintään
2 vuohta, ei voi saada valkoisen ruusun
kunniamerkkiä. Rauhan aikana ei myönnetä uutta
kunniamerkkiä, ennenkuin on kulunut vähintään 3
vuotta edellisen saamisesta. Erikoisissa
poikkeustapauksissa voidaan myöntää ylemmän luokan
kunniamerkki taikka aikaisemmin kuin edellä on
sääntönä edellytetty. Yleisten perusteiden
mukaan annettavien kunniamerkkien ei ole
katsottava seuraavan määrättyä virka-asemaa, vaan
annetaan niitä erikoisten ansioiden perusteella.
Niihin oman maan kansalaisiin nähden, joilla ei ole
virka-arvoa, ovat ansiot, julkiset toimet tai
yhteiskunnallinen asema määräävinä.
Valkoisen ruusun II ja I luokan mitalit
voidaan antaa kapitulanttialiupseereille sekä
sotilaille nuhteettomasta palveluksesta ja
erinomaisista ansioista.
Sodanaikana ei noudateta mitään erityisiä
rajoituksia, vaan jaellaan kunniamerkkejä
ylipäällikön ehdotuksesta. Urhoollisuudesta taisteluissa
annetaan upseereille komentaja- ja
ritarimerkkejä miekan kera, ali päällystölle ja miehistölle
mitaleja nauhaan kiinnitetyn soljen kera.
Pronssista valkoisen ruusun ansiomerkkiä jaellaan vain
erinomaisista sankaritöistä sodassa ja sodan
aikana, erityisten sotilassääntöjen määräysten
mukaan. Se myönnetään arvoasteesta riippumatta.
Valkoisen ruusun kunniamerkkien haltiat
oikeutetaan niissä tapauksissa, jolloin
kunniamerkkejä ei kanneta, pitämään kunniamerkkinauhan
värejä: II luokan ritarit pientä ruusuketta; I
luokan ritarit kankaalla päällystettyä nappia; II
luokan komentajat kankaalla päällystettyä
nappia hopeakankaiselle ruusukkeelle kiinnitettynä;
I luokan komentajat kankaalla päällystettyä
nappia puoleksi hopea- ja puoleksi kultanauhaiselle
ruusukkeelle kiinnitettynä; suurristin komentajat
kankaalla päällystettyä nappia kultanauhaiselle
ruusukkeelle kiinnitettynä.
Kunniamerkit oman maan kansalaisille
jaellaan rauhan aikana yleensä uudeksi vuodeksi.
Valkoisen ruusun merkkejä jaellaan isänmaan
palveluksessa ansioituneille kansalaisille sekä
ulkomaalaisille. Ritarikunnan suurmestarina on
Suomen valtakunnan päämies; ainoastaan hän on
oikeutettu antamaan tätä ritarimerkkiä.
Ritarikunnalla on oma hallituksensa, joka valmistaa
nimitykset ja hoitaa ritarikunnan asioita.
Hallituksen jäsenet nimittää suurmestari. Kotimaisilla
suurristin ja I luokan komentajilla on aina pu
e-valta hallituksessa. Suurmestarin estettynä
ollessa johtaa suurmestarin nimittämä kansleri
puhetta hallituksessa. Ritarikunnan juhlapäivä on
16 p. toukokuuta, sen kanslerina on tätä nykyä
(1921) pankinjohtaja O. Stenroth.
Ritchie fritsij, Charles Thomson
(1838-1906), lordi, engl. politikko, alkuansa kauppias
Lontoossa, valittiin 1874 alihuoneeseen, missä
liittyi vanhoillisiin ja herätti huomiota raha-asiain
tuntijana. Vv. 1886-92 hän oli paikallishallinnon
viraston presidenttinä pannen toimeen v:n 1888
lain paikallishallinnosta, vv. 1895-1900
kauppaministerinä, 1900-02 sisäasiainministerinä, heinäk.
1902 - syysk. 1903 raha-asiainministerinä. Kuu R.
v:n 1903 budjettiehdotuksesta oli poistanut erään
maahan tuodusta viljasta kannetun
rekisteröimis-maksun, jota Chamberlain oli aikonut käyttää
tariffireforminsa lähtökohtana, alkoi suuri
tulli-riita, ja sekä R. että Chamberlain erosivat
mi-nisteristöstä. R. oli Chamberlainin tullipolitiikan
kiivaimpia vastustajia.
Ritterin-tapa ks. Graafillinen
statiikka, II Os.
Rivistö, sot., joukko-osaston järjestysmuoto,
jossa ryhmät ovat toistensa takana, jono r:öön
R:t jaetaan niiden muodon mukaan ryhmä-r:öön,
jossa ryhmät ovat toistensa takana, jono-r:öön
(ruodut toistensa takana), joukkue-r:öön
(joukkueet toistensa takana), komppania-r:öön
(joukkueet ryhmärivistössä toistensa vieressä) ja
rnars-si-r:öön, jossa marssi-r:u kukin rivi on yhtä
kaukana toistensa takana. TV’. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
