Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosaniliinivärit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017
Rosaniliinivärit Rotatsioni-höyrykoneet
1018
notapauksia, m. m. rikkidioksidin ja veden
välisen; hänen lejeerinkitutkimuksistansa
metallografia on paljon hyötynyt. R:n julkaisemista
laajemmista teoksista mainittakoon: „Bedeutung der
Phasenlehre" (1900) sekä „Die heterogenen
Gleichgewichte" (1901-04).
Rosaniliinivärit ks. Väriaineet, X Os. p.
1659, rivi 28 alli. ja R o s a n i 1 i i n i, VIII Os.
Rose /röz9/, Heinrich (1795-1864), saks.
kemisti. Opiskeltuaan Saksassa sekä Ruotsissa
Berzeliuksen johdolla R. tuli kemian professoriksi
Berliinin yliopistoon 1823. R:n tutkimukset
liikkuivat analyyttisen kemian aloilla ja hän
olikin tämän tieteenhaaran huomatuimpia
kehittäjiä. R: n teoksista mainittakoon
„Ausführliches Handbuch der analytischen Chemie" (l:nen
pain. 1851, viimeinen R:n kuoleman jälkeen 1871),
mikä sisälsi aikansa tietämyksen tällä alalla ja
käännettiin miltei kaikille eurooppalaisille
sivistyskielille. E. 8. T.
Rose /rouz], J o h n H o 1 1 a n d (s. 1855), engl.
historioitsija, v:sta 1911 luennoitsijana
Cambridgen yliopistossa. R. on
yliopistolaajennusliik-keen toimeliaimpia johtajia. Historioitsijana
hän on enimmäkseen tutkinut Napoleonin aikaa.
Teoksia: „The revolutionary and napoleonic era"
(1894), „The rise of democracy" (1897), „The life
of Napoleon I" (2 nid. 1902, myös saks. ja ruots.),
„T e development ’of the european nations
1870-1900" (1905), „William Pitt and the great war"
(1911), „The personality of Napoleon" (1912),
maailmansodan esihistoriaa käsittelee „The
ori-gin of war" (1915). J. F.
^Rosegger, Peter, kuoli 1918.
*Rosendal, Maunu, kuoli 1917.
* Rosenlew & C:o on v:n 1919 jälkeen
rakennuttanut Poriin sulf iittiselluloosatehtaan.
Sotavuosina muodosti yhtiö Björneborgs pappersbruks
aktiebolag nimisen tytäryhtiön, joka rakensi
sulfaattitehtaan sekä sähköllä käyvän
paperitehtaan. Yhtiö on myös perustanut Björneborgs
kraft a. b. nimisen yhtiön, joka toimittaa
sähkövoimaa (n. 6,000 hevosv.) Kokemäenjoen Äetsän
koskesta Poriin. Pääyhtiön osakepääoma Smk.
20,000,000:— (1920). Toimeenpanevan johtajiston
muodostavat tollt.. W. Rosenlew, maist. Erik
Rosenlew ja varatuom. Rafael Frenckell. K. J. V.
Rosenqvist [rii-J, Vilhelm T e o d o r
(s. 1856), G. G. A. R:n (ks. t. VIII Os.) veli,
suom. jumaluusoppinut, uskonnon lehtori
Vaasan ruots. lyseossa 1886, yliopettaja
Helsingin ruots. normaalilyseossa 1898, saman
oppilaitoksen rehtori 1900, jumaluusopin kunniatohtori
1907, kouluneuvos 1918, kouluhallituksen ruots.
osaston päällikkö 1920. V:sta 1900 R. on
päätoimittajana julkaissut „Suomen kasvatusopillisen
yhdistyksen aikakauskirjaa" ja itse laatinut
siihen useita kirjoituksia. Julkaissut „Runebergs
insats för åstadkommande af en ny svensk
psalm-bok i Finland" (1904), „Lars Stenbäcks
psalm-boksarbete" ja „Gabriel Mauritz Waenerberg"
(1911), „Svenska normallyceum 1864-1914" sekä
oppikirjoja. Oli pappissäädyn jäsenenä
valtiopäivillä 1899, 1900 ja 1905 ja ruots.
kansanpuolueen valitsemana eduskunnassa 1907 ja 1908.
Roseola, punatäpläinen ihottuma, joka esiintyy
eräiden tarttuvatautien, kuten kuppataudin,
lavantaudin, isonrokon j. n. e. yhteydessä tai
muutamien lääkkeiden käytön jälkeen. Y. K.
Rosetten kivi ks. Egyptiläinen
kirjoitus, II Os. p. 551.
Rosiin-Kalliola /-iVn-], Mathilda (s. 1837),
suom. kirjailija. Paitsi pienempiä novelleja jul
kaissut romaanin „Inkeri, perhemuistoja Isonvihan
ajoilta" (1907) ja muistelmakirjan „Viestini
menneiltä sukupolvilta" (1921). R. tuli varsin
huomatuksi julkaisemalla 1911 ruotsinmaalaisessa
„Fack-lan" nimisessä aikakauskir jassa kirjoituksen
„Tanka r om Gogs krig", alkulauseen mukaan se
perustuu Merikarvian kirkkoherran Gust. Ny olmin (k.
1879) 1877 tekijälle esittämiin ennustuksiin
suuresta sodasta, joka murtaisi Venäjän
sortovallan Suomessa. Kirja ilmestyi sittemmin myös
Suomessa ja aiheutti niin hyvin kirjoittajalle kuin
kustantajalle painokanteen. Kirjasesta on
myöhemmin julkaistu useita painoksia. E. K-a.
Ross, Vilhelm (1718-66), suom. tiedemies,
Turun prof. Herman R:n poika, tuli 1734
ylioppilaaksi, 1745 maisteriksi ja itämaisten
kielten dosentiksi, tullen samalla suom.
seurakunnan kappalaiseksi. Lähti 1763 tutkimusmatkalle
Egyptiin, Vähään-Aasiaan ja lopulta Palestiinaan,
jossa joutui suureen puutteeseen ja nähtävästi
tästä syystä kääntyi katoliseen oppiin sekä
lopulta matkan vaivojen murtamana kuoli lähellä
Damaskosta kesällä 1766, luultavasti heinäkuussa.
[Arth. Hjelt, „W. R., suomalainen orientalisti ja
matkustaja viime vuosisadalla". Länsi-Suomi IV.]
K. G.
*Rostand, Edmond, kuoli 1918.
Rosti, sama kuin arina (ks. t. I Os.).
Rotanpurema-tauti ks. S o d 6 k u, Täyd.
Rotatsioni-höyrykoneet (ks. Rotat sion i,
VIII Os.) ovat n. s. pyörivä- 1. kiertomäntäisiä
höyrykoneita. Watt aikoinaan suunnitteli
tällaisen. Siinä oli akseliin kiinnitetty ja tiiviisti
kotelossaan pyörivä siipi, joka pyöriessään painoi
kotelon kehältä putoavan ja toisella päällään
akseliin nojaavan „läpän" tieltään kehällä olevaan
koloon. Heti siiven ohimentyä ja läpän pudottua
alas pääsi höyryä näiden väliin painamaan
siipeä eteenpäin, kunnes siipi jälleen sattui läppään
j. n. e. Käytännössä ei tällä ollut merkitystä,
tuskin sitä on rakennettukaan. Sensijaan toinen
rakenne 011 ollut käytännössä voimakoneena
vaikkakin se nyttemmin on hyljätty (pumppuna on se
edelleen käytännössä). Hult-vel jesten
Tukholmassa rakentamassa r:ssa oli epäkeskisesti
koteloonsa sovitettu lieriö, tähän oli sovitettu säteen
suuntainen siipi, joka painui lieriöön ja työntyi
siitä ulos aina kosketellen kotelon kehää. Höyry
painoi siipeä pannen sen ja lieriön akseleineen
pyörimään; toisella puolen siipeä oleva höyry
pääsi menoaukosta ulos. Tämä laite kulutti
paljon höyryä, kului nopeasti ja oli vaikea pitää
kunnossa. Toinen muoto on n. s. aksiaalinen r.:
lieriö pyörii tiiviisti kotelossaan, mutta kotelon
kannet ovat niin muodostetut, että ne puolella
pinnallaan koskettavat lieriön päätä, toisen
puolen ja lieriön pään välille jää kolo. Kansien
kolot eivät ole samalla kohdalla. Lieriöön on
upotettu siipi, joka liikkuu akselin suuntaan niin,
että toinen tai toinen pää kannen pinnan
pakottamana on lieriöstä ulkona. Höyry painaa tähän
ulkonevaan siiven päähän pannen lieriön
pyörimään. Suuren liankaustyön y. m. hukkien vuoksi
ei tämäkään kone ole saavuttanut suurempaa
käytäntöä. P-o P-o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
