Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rosaniliinivärit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1019
Rothman—Runo
1020
Rothman früt-], Hanna (1856-1920),
Suomen lastentarhat yön uranuurtaja. R. suoritti
1882 Berliinin Pestalozzi-Fröbelhausissa
lasteu-tarhatutkinnou, perusti 1888 Suomen ensimiiisen
kansanlastentarhan Helsinkiin, 1890 toisen
Helsingin Sörnäisiin (viimemainitulla v:sta 1908
oma talo „Ebeneser"). V. 1892 hän yhdessä neiti
Elisabeth Alanderin kanssa perusti Sörnäisten
lastentarhaan yhdistetyn
kasvattajatarseminaa-rin; erosi viimemainittujen laitosten
johtajattaren toimesta 1917.
*Rotubiologia. Ruotsin valtiopäivien 13 p.
toukok. 1921 tekemän päätöksen mukaan
perustetaan maahan rotubiologinen keskuslaitos, jonka
johtajaksi on kutsuttu Upsalan yliopiston
rotu-hygienian dosentti Herman Lundborg (ks. t.
Täyd.). Yksityisten henkilöiden kustantamia
samanlaisia laitoksia on ennestään Yhdysvalloissa,
mutta Ruotsi on täten ensimäinen maa, jossa
val-tiovaroilla ylläpidetään rotubiologista laitosta.
K-o II-n.
Rousseau frusö’], Victor (s. 1861), bel g.
kuvanveistäjä, aloitti uransa kivenhakkaajana ja
ornamentinveistäjänä, kunnes 1888 pääsi
Brysselin akatemian oppilaaksi. Opiskeltuaan lisäksi
Italiassa ja Ranskassa hän palasi 1894
kotimaahansa ja on siitä lähtien ollut hyvin tuottelias.
Hänen monista teoksistaan ansaitsevat lähinnä
mainitsemisen „Neidon lempi" ja „Lemmenlaulu"
(pronssikorkokuvia), „Demeter", järkyttävä
„Ihmiselämän murhenäytelmä", „Harhaluulon
sisaret" ja pronssi ryhmä „Elämää kohti". F. L.
^Rovaniemi. 13,081 as. (1918). Vapaa opisto
(per. 1921). Teollisuuslaitoksia: Kirkonkylän saha,
terva- ja tärpättitehdas (tehdasrakennus paloi
1920). — Kirkon alttaritaulun „Pyhä
Ehtoollinen" tekijä tuntematon; saatu 1801. K. J. V.
Ru, ruteniumin (ks. t. VIII Os.) kem. merkki.
*Rubin, Marcus, tuli 1914 Tanskan
kansallispankin johtajaksi; uudempia julkaisuja:
„Tysk-lands historie fra 1848 til nutiden" (1912) ja
„Nogle erindringer" (1914).
Rubor (lat.), punoitus, joka tavataan iholla
etenkin tulehdusperäisten kohtain seuduilla. R.,
tumor ja calor (punoitus, turvotus ja kohonnut
lämpö) olivat kolme klassillista tulehduspesän
merkkiä. Y. K.
* Rudin, Erik Georg Valdemar
Napoleon, kuoli 1921.
Rueda /-c’-/, Salvador (s. 1857), esp.
runoilija. Lueskeli pikkupoikana vähän latinaa, oli
sitten milloin kuoripoikana, milloin kiertävänä
kirvesmiehenä, milloin matkaoppaiden myyjänä
Malagan laivarannassa. Pääsi vihdoin Nunez
de Arcen (ks. t. VI Os.) toimesta „Gaceta de
Madrid" lehden palvelukseen. — R. itse luettelee
ne teoksensa, joita hän ei pidä „aivan yhtä
kelvottomina kuin niitä monia muita, jotka elämä
on käskenyt hänen kirjoittaa": runokokoelmat
„Piedras preciosas" (Jalokiviä, 1901), „Fuente
de salud" (Terveyden lähde, 1906), „Trompetas
de örgano" (Urkutorvia, 1907), „Lenguas de
fuego" (Tuliset kielet, 1908), „Romancero" sekä
joitakuita muita, jotka R. on koonnut sarjaan
„Poesfas co m pieta s" (1911); näytelmät „La
Musa", „La guitarra", „Vaso de rocio"
(Maljallinen kastetta) ; romaanit „El gusano de luz"
(Kiiltomato, 1889), „La reja" (Ikkunaristikko, 1890),
„La cöpula" (Yhtyminen, 1908); tarinat ja ta-
painkuvaukset „El patio andaluz"
(Andalusialainen piha, 1886), „El cielo alegre" (Ilon taivas,
1S87), „Bajo la parra" (Lehtimajassa), ,.Tanda de
valses" (Valssivuoro); Iisaksi kirjoitelman „El
ritrno" (Rytmistä). — R:n tuotanto on
epätasaista, sitä haittaa paikoittain ontolta soiva
koru-kielisyys ja pöyhkeys; mutta kun hän ihanintaan
antaa, on hän suurenmoinen näkijä ja optimisti,
joka suorastaan palvelee taivaan valoa ja
kirja-vain lintujen koreutta ja elämän iäistä kevättä
säkeissä, joista toisinaan voi kuultaa aineeton,
tähtientakainen herkkyys ja hartaus. O. J. T.
Ruemann /ry’man], Wilhelm von
(1850-1906), saks. kuvanveistäjä, opiskeli aluksi
Miin-c’ enin taideakatemiassa ja sittemmin
Wagmiil-lerin johdolla. Hän on luonut suuren joukon
monumentaalisia teoksia, kuten Wörthin
voittopat-saan sekä useita hallitsijoitten ja etevien
tiedemiesten muistopatsaita. Hänen käsittelyssään
yhtyvät onnellisella tavalla realistinen havainto ja
samalla sekä hienon tuntehikas että
monumentaalisen suurisuuntainen muotoilu. Häntä on syystä
pidetty uudemman kuvanveiston etevimpänä
tienraivaajana Etelä-Saksassa. F. L.
Ruminatio ks. Märehtiminen, Täyd.
Rummuttaja, r u m m u n 1 y ö j ä 1.
rumpali kuuluu Suomen armeiassa soittokuntaan.
Erikoisia komppanian r:ia ei Suomen armeiassa
ole. Useiden muiden maiden armeioissa on
kullakin komppanialla 2-3 r:aa. W. E. T.
Rumor (virallinen nimi Ast), K a r 1 (s. 1886),
vir. kirjailija ja poliittinen toimihenkilö, istunut
Venäjän vallan aikana vuosia vankeudessa,
oleskellut maanpakolaisuudessa,
sosiaalidemokraattisen puolueen johtavia henkilöitä, valtiopäiväin
suurpuhuja ja sanomalehtimies.
Kaunokirjailijana R. on äärimäisyyteen asti naturalisti,
joskin taipuu symbolismiin. Teoksia: „Sääsed
tor-mis" (1911), „Lumiste körguste poole" (1913),
„Tuled sügisöös" (1919), „Pölevad laevad" (1919).
Rumputuli (saks. Trommelfeuer), ennen
hyökkäyksen alkua vihollisasemiin suunnattava
mahdollisimman ankara tykistötuli, jonka tehtävänä
on särkeä vihollisen esteet ja varustukset ja
täten avata tie etenevälle jalkaväelle sekä
aikaansaada epäjärjestystä ja hämmennystä vihollisen
riveissä. R. aloitetaan yllättävästi ja koko
käytettävissä oleva tykistökoneisto pannaan
toimintaan. W. E. T.
Run, mikroskoopin skaalavirhe
tähtitieteellisissä koneissa. R. korjataan siirtämällä
mikroskooppia etäämmälle sen avulla tarkastettavasta
kehästä tai lähemmäksi sitä. I. B.
Runciman /ransimän/, Walter (s. 1870),
engl. politikko, oli 1896-1905 suuren
laivanvarus-tusliikkeen johtajana, valittiin 1899
parlamenttiin, missä kuului vapaamielisiin. R. on m. m.
ollut opetusministerinä 1908-11,
maanviljelysmi-nisterinä 1911-14 ja kauppaministerinä elok.
1914-jouluk. 1916.
*Runeberg. 1. Walter Magnus R., kuoli
jouluk. 23 p. 1920. — 2. J o h a n Wilhelm R.,
kuoli 1918.
"Runö, suurin pituus vähän yli 5 km, leveys
n. 3 km. Asukkaita 1921 268 henkeä. R:n
luterilainen seurakunta on 1921 liitetty Viron ruots.
rovastikuntaan. Saaren ylimmällä kohdalla
(21,5 m yi. merenp.) on 40 m korkea majakka,
jonka saksalaiset suurvaltain sodan aikana osit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
