Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runosäe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1021
tain hävittivät, mutta joka nyk. taas toimii.
Langaton sähkölennätinasema on poistettu,
samoin venäläisten sodan aikana perustama
hydro-plaaniasema. — R:n omistamisesta käytiin
pitkällisiä neuvotteluja Viron ja Latvian välillä,
kunnes saari lopullisesti joutui Virolle. K-o II n.
Runosäe. Vanhaa suom. r:tä (ks.
Kalevalan runomitta, IV Os.) on pidetty
kantasuomalaisen ajan takaisena sen johdosta, että
myös mordvalaisilla on tavattu 8-tavuinen r.
Tämän mielipiteen esiintuoja, H. Paasonen, on sen
kuitenkin myöhemmin peruuttanut todettuansa,
että mordvalainen r., kuten yleensä
mordvalaiset runomitat, 011 lainattu venäläisiltä vasta
1600-luvulla (ks. Mordvan kieli ja
kirjallisuus, VI Os.). Suom. r:n
kantasuomalaisuus-kin on tämän kautta tullut epäilyksen alaiseksi.
Jos se, kuten A. R. Niemi arvelee, on lähtöisin
lättiläisestä, niin se on voinut syntyä Virossa.
Lättiläinen r. sisältää säännöllisesti kaksi
4-ta-vuista osaa. Etelä-Virossa niinikään r.
useimmiten jakautuu keskeltä kahtia. Mutta suom.
kielten pitemmät sanat eivät salli säännöllistä 4
tavun puitteissa pysymistä, vaan molemmat
puoliskot jakaantuvat 8-tavuiseksi kokonaisuudeksi,
jossa sananjako voi sattua myös 3:nnen ja
5innen tavun jälkeen. Samalla joutuvat laajuus- ja
korkosuhteet ankaramman säännöstelyn alaisiksi.
Pohjoisvir. runo noudattaa jotenkin tarkoin
samoja mitallisia lakeja kuin suomalainen. Virosta on
vanha runous voinut kulkeutua kahta tietä:
pakanuuden aikuisen asutuksen mukana yli meren
I.änsi-Suomeen ja siitä itää kohti karjalaisten
alueille sekä kaiken aikaa Inkerinmaan kautta
Karjalan-kannakselle ja sieltä pohjoista kohti
Vienan Karjalaan asti. Mutta Vienan
karjalaisten itäisimmille ja pohjoisimmille alueille
mitallinen runous ei ole ulottunut ; Aunuksen
liygiläi-sillä ja vepsäläisillä on sen kosketus yleensä
hyvin vähäinen ja ilmeisesti myöhäinen. Niitä
mi-tallisesti vapaampia lauluja, joita karjalaiset
aikaisemmin ovat laulaneet, edustavat
kreikanus-koisten itkuvirret sekä pohjoisimmilla
karjalaisilla äskettäin löydetyt joikulaulut. Niidenkin
koristeina käytetyt alkusointu ja kerto ovat
peräisin suomalais ugrilaisesta, mahdollisesti
urali-altailaisesta alkukodista.
Säännöllisen runomitan käyttö suomalaisilla
on ajateltava suunnilleen yhtä vanhaksi kuin
germaaneilla, joilla niinikään alkusointu on
runomittaa aikaisempi. Vanhimpana pidetyn
skandinaa-vilaisen runomitan arvioidaan muodostuneen
kansainvaellusten ja viikinkiretkien välisenä aikana.
[Kaarle Krohn, „Kalevalan kysymyksiä", siv. [-150-64.]-] {+150-
64.]+} ’ K. K.
Ruokasuola ks. Keittosuola, IV Os.
* Ruokolahti. 12,815 as. (1918). Pohjoismaiden
yhdyspankin ja Kansallis-osakepankin
haarakonttorit Imatralla. Viipurin läänin
maanviljelysseuran kiertävät käsityökurssit. Teollisuuslaitoksia:
Vuoksenniskan rautatehdas (omistaa
Elektrometallurgiska a.-b.), Imatran metallitehdas, konepaja
ja korjausliike (omistaa Imatran metalliteollisuus
o.-y., 1 erust. 1917), Vuoksenniskan puunkeittimö
(omistaa Gutzeit o.-y.). — Kirkon vanha
kellotapuli v:lta 1752 jäljellä. Alttaritaulu „Kristus
ristillä" v:lta 1915 on Alexandra Såltinin
viimeinen maalaus. K. J. V.
* Ruotsalainen puolue. Suomen saavuttaessa
1022
itsenäisyytensä virkosi ruots. kansanpuolueen
toiminta sotavuosien lamaannuksesta. Kun Xl |
uo-luepäivät 17 p. toukok. 1917 olivat julkilausuneet
Suomen oikeuden täyteen itsenäisyyteen,
ilmi-tuotiin seur. v. eri kokoustilaisuuksissa, ruots.
Pohjanmaan maakuntakäräjillä Vaasassa 30 p.
kesäk. 1918. ruots. maakäräjillä Porvoossa 14 p.
heinäk. ja XII puoluepäivillä 6-7 p. lokak.,
yksimielisenä vakaumuksena, että Suomen on oltava
perustuslaillinen monarkia, viimemainitussa
tilaisuudessa lisäksi, että kuninkaanvaali on
mahdollisimman pian toimitettava. Puolueen päähuoli on
kuitenkin ollut suunnattuna ruots. väestön
aseman turvaamiseen itsenäisessä Suomessa.
Yllämainituissa kokoustilaisuuksissa pohdittiin niin
ollen erikoisen perusteellisesti n. s.
^ruotsalaisten vaatimuksia", jotka keskittyivät seuraaviin
kohtiin: 1) ruotsin kielen tunnustaminen suomen
kanssa yhtäoikeutetuksi kansalliskieleksi; 2)
ruots. läänit ja ..korkeamman asteen
kuntayh-dyskunnat"; 3) ruots. joukko-osastot; 4) ruots.
hiippakunta; 5) ruots. kouluhallitus.
Tehostaakseen näitä vaatimuksia ja tehdäkseen yleensä
ruots. väestön etu jen valvonnan voima]
eräisem-mäksi päättivät ylimääräiset puoluepäivät 8-9 p.
maalisk. 1919 luoda uiu.en institutsionin, jonka
nimeksi, sittenkuin „kansalliskokous"-nimitys oli
hyljätty, tuli „Ruotsalaisen Suomen
kansankärä-jät" (Svenska Finlands folkting). Nämä on
kokoonpantu 60 edustajasta, jotka pääpiirtein
valitaan samojen periaatteiden mukaan kuin
valtio-I äivämiehet, vaikka vaalipiirijako 011
toisenlainen. Kansankäräjät kokoontuivat ensi kerran
19 p. toukok. 1919 110,615 henkilön otettua
vaaliin osaa.
Ruots. vaatimuksista on näihin mennessä
(syysk. 1921) osa toteutettu: hallitusmuotoon on
sisällytetty kansallisuustakeet; sotilaskysymys on
järjestetty ruotsalaisten toivomusten mukaisesti
ja kouluhallitukseen on järjestetty ruots. osasto.
Muut ovat vielä pohdinnan alaisina.
Itsehallinto-politiikassansa on puolue nojautunut m. m. siihen
todistuskappaleeseen, että ahvenanmaalaiset
helpommin voisivat tyytyä jäämään Suomen
suvereenisuuteen, jos maan ruots. väestö tuntisi
asemansa turvalliseksi. Kansankäräjäin kokouksessa
1920 hyväksyttiin ruots. kielialueiden asemasta
ehdotus, jonka mukaan tulevat itsehallintoalueet
voisivat liittyä keskenään yhtenäiseksi
Ruotsalais-Suomeksi (Svensk-Finland). Lähinnä
armahdus-kysymyksen yhteydessä v:n 1918 kapinallisiin
nähden esiintyneen erimielisyyden vuoksi erosi
v:n 1919 lopulla kolme 22:sta ruots.
valtiopäivä-mieliestä erikoiseksi vasemmistoryhmäksi.
Tämän kanssa sopusoinnussa 011 myös koetettu
muodostaa valitsijain keskuuteen varsinkin
Pohjanmaalle ruots. vasemmistopuoluetta
kansanpuolueen piiriin, mutta liittyminen tähän samoinkuin
järjestelytoimet ovat tähän asti olleet heikkoja.
A. E-nd.
* Ruotsi. 5,800,847 as. (1917). Historia.
Kun yleinen valtiollinen tilanne 1914 alkoi
kärjistyä eikä vapaamielinen Staaffin ministeristö
tehokkaasti ajanut puolustuslaitoksen
järjestämistä, saapui helmik. 32,000 miehinen talonj
oi-kaislähetystö kaikista R:n maakunnista
Tukholman linnaan sekä pyysi kuningasta ryhtymään
ponteviin toimiin maanpuolustuksen hyväksi.
Tä-1 män yhteydessä erosi Staaffin ministeristö ja si-
Runosäe—Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
