Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runosäe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1023
Ruotsin kaupunkiliitto Ruotsin kuulalaakeritehdas o.-y.
1024
jaan tuli Hammarskjöldin (1914-17). Uusissa
eduskuntavaaleissa voittivat puolustuksen
kannattajat, ja kun suurvaltain sota syttyi elok. 1914,
hyväksyivät valtiopäivät pidennetyn sotaväen
har-joitusajan, panssardaivain rakentamisen y. m. —
Heti sodan alettua R. julistautui puolueettomaksi
kuten samalla kertaa Norja ja Tanska. ’Iätä
puolueettomuutta kuitenkin usein rikottiin; niin
esim. sotivat vallat upottivat laivoja R:n vesillä;
myös useat II:n omista laivoista joutuivat
miinoihin. Sodan aikana kolme pohjoista valtiota
lähestyi toisiansa, ja kuningas Kustaa V:n
aloitteesta pitivät niiden hallitsijat kokouksia
Malmössä jouluk. 1914 ja Kristiaaniassa marrask.
1917; tarkoituksena oli varsinkin puolueettoman
meriliikkeen suojaaminen. Saarron kiristäminen
Saksaa vastaan sekä vedenalaisten sota tuotti
suurta häiriötä R:n kaupalle. Kun Englanti
jouluk. 1915 takavarikoi Ameriikasta R:iin sekä
sieltä Ameriikkaan menevän postin, vastasi R.
sillä, että se joksikin ajaksi pidätti tavaroita,
jotka R:n kautta kulkivat Englannista
Venäjälle tai päinvastaiseen suuntaan. Kun Venäjä
vastoin 1856 antamaansa lupausta linnoitti
Ahvenanmaan saaria, herätti tämä R:ssa suurta
levottomuutta. — ll:ssa kuten muuallakin ko osivat
hinnat suuresti sodan johdosta ja useiden
elintarpeiden myyntiä säännösteltiin. — Sodan ensi
vuosina puolueet yleensä pitivät rauhaa keskenään.
V:n 1917 valtiopäivillä kasvoi vapaamielisten sekä
sosialistien (joka viimemainittu puolue oli R:ssa
jakaantunut kahtia: maltillisiin ja jyrkkiin eli
nuorsosialisteihin) vastustus hallitusta vastaan
m. m. syystä, että katsottiin sen osoittaneen
liiallista jyrkkyyttä Englantia vastaan. — Venäjän
vallankumouksen jälkeen maalisk. 1917 radikaalit
rupesivat puuhaamaan edustuslaitoksen muutosta,
kuten ensimäisen kamarin vaikutuksen
vähentämistä; myös vaadittiin naisille vaalioikeutta. Kun
valtioj äivät suuresti vähensivät hallituksen
pyytämää rahamäärää puolueettomuuden
suojaamiseksi, erosi Hammarskjöldin ministeristö ja
sijaan tuli Swartzin. Uusissa vaaleissa kärsivät
saksalaisystävälliset vanhoilliset tappioita, ja
sosialistit menestyivät. Sittenkuin oli rauennut
yritys saada aikaan kokoomusministeristö kaikista
puolueista, tuli hallitukseen Edénin
vapaamielinen ministenstö, johon myös kuului sosialisteja
(lokak. 1917). Tämän hallituksen esitys naisten
vaalioikeudesta raukesi ensimäisen kamarin
vastustukseen (.luhtik. 1918); sen sijaan
hyväksyttiin uusi köyhäinhoitolaki. Vähää myöhemmin
hyväksyttiin myöskin laki naisten
äänioikeudesta. R. tunnusti Suomen itsenäisyyden
tammik. 1918, mutta kun Suomen laillinen
hallitus vapaussodan aikana pyysi R:lta aseita ja
ampnimavaroja tai vain oikeutta niiden
kuljettamiseen muualta R:n kautta, antoi R:n
hallitus kieltävän vastauksen. Sen sijaan toista
tuhatta yksityistä ruotsalaista otti vapaaehtoisina
osaa Suomen vapaussotaan. Heistä osa muodosti
n. s. „ruots. prikaatin". Maalisk. 1920 R. kuten
myös Norja ja Tanska yhtyi Kansainliittoon. E
é-nin ministeristöä seurasi maalisk. sam. v.
Bran-tingin maltillissosialistinen, ja tätä lokak. De
Geerin ministeristö. Helmik. 1921 tuli
pääministeriksi O. v. Sydow. Aiheeksi eripuraisuuteen R:n
ja Suomen välillä tuli myös Ahvenanmaan
kysymys (ks. t. Täyd.). Sen ratkaisi kesäk. 1921 Kan-
sainliitto siten, että Suomen oikeus
Ahvenanmaahan tunnustettiin; tämän saariryhmän asema
Suomen valtiossa oli kuitenkin erityisellä
lainsäädännöllä tarkemmin järjestettävä. Syysk. 1921
toimitetuissa vaaleissa saivat sosialistit toisen
kamarin 230 edustajapaikasta 106. Tämän johdosta
Branting lokak. muodosti sosialistisen
ministerist ön. G. R.
Ruotsin kaupunkiliitto, ruots. Svenska
stadsförbundet, Ruotsin
kaupunkiyhdyskuntien keskusjärjestö, perustettu 1908 samaa
tarkoitusta varten kuin Suomenkin kaupunkiliitto,
jonka esikuvana se on ollut. Sen eliminä ovat
hallitus, viimemainitun apuna tärkeämpien
kysymysten käsittelyä varten edustajakokous, jossa
jokaisen läänin kaupunkiyhteiskunnilla 011 1
edustaja ja isommilla kaupungeilla erityiset
edustajansa, joka kolmas vuosi kokoontuva kongressi ja
liiton kanslia 1. kunnallinen keskustoimisto. Eräitä
asioita varten on liittoon muodostunut erityisiä
järjestöjä, esim. asuntokysymystä varten R. k:n
asuntoneuvosto. Liiton julkaisuista mainittakoon
„Svenska stadsiörbundets tidskrift" (v:sta 1909)
ja „Svenska stadsförbundets skriftserie".
* Ruotsin kieli ja kirjallisuus. Kuten V11L
Os. p. 368 on huomautettu, käsitti naturalismi
Ruotsin kirjallisuudessa oikeastaan vain
1830-lu-vun. 1890-luvun runoilijat olivat kuitenkin
monessa suhteessa saman hengen lapsia, mutta
luonnontieteellistä maailmankatsantotapaa ja
yhteiskunnallisia kysymyksiä ei enää alleviivattu
samalla tavoin kuin ennen. Tämä runoilijapolvi oli
ennen kaikkea taiteilijoita, jotka runoudessaan
panivat suuremman painon „kauneudelle" kuin
„totuudelle". Ensi sijassa he tahtoivat tarjota
lukijoilleen . todellista taidenautintoa.
Ruotsalaisten taipumus lyyrillisyyteen esiintyy 1
ei-dän suorasanaisissakin teoksissaan.
Naturalistit kuvasivat mieluimmin elämän varjopuolia
ja arki-ihmisiä, mutta 1890-luvun kirjailijat
runoilivat elämän juhlahetkistä ja historian
suurista henkilöistä. Aiheita ei otettu ainoastaan
ymj äristöstä ja nykyajasta, vaan myöskin muista
maista ja menneistä ajoista: aurinkoinen etelä
ja vanhempien sukupolvien vaiheet kohtaavat
meitä usein heidän teoksissaan. Romantiikka
osoittaa taas elinvoimaisuuttaan. Muotoon
kiinnitetään paljon huomiota. Sanojen
tunnelma-arvoja ja suorasanaisen esityksen rytmillisiä
vivahduksia punnitaan tarkoin. Useat yllämainituista
luonteenpiirteistä tavataan myöskin
vuosisadanvaihteen jälkeisissä kirjailijoissa, jos kohta
naturalistinen katsantotapa taas selvemmin tulee
näkyviin. He ovat meitä kuitenkin liian lähellä
voidaksemme täysin objektiivisesti kuvata heitä.
Meidän on tyytyminen muutamiin nimiin. Etevä
muototaituri, joka suuressa määrin on
vaikuttanut uusimman suorasanaisen kielen kehitykseen,
on Hjalmar Söderberg (s. 1869), jonka
teokset huokuvat synkkää toivottomuutta.
Merkittäviä suorasanaisia tyyliniekkoja ovat myöskin
Sigfrid Siwertz* (s. 1882) ja Ludvig
Nordström (s. 1882). Lyyrilliselläkin
runoudella on etevät edustajansa. Näistä mainittakoon
Karl Gustaf Ossia n-N i 1 s s o n (s. 1875),
Vilhelm Ekelund (s. 1880) ja Anders
Öster ling (s. 1884). R. 8.
Ruotsin kuulalaakeritehdas o.-y., ruots.
Aktiebolaget Svenska Rullager f ab-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
