Tietosanakirja / 11. Täydennysosa / 1071-1072 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Segerstråle ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1071 Selfaktori—Selluloosarehu 1072

kuin viisitoista päivää, viimeistään
viidentenätoista päivänä sanotun ajan jälkeen. Ulkomaalla
maksettavan šekin esittämisajasta on voimassa
maksupaikan laki. — Maksaja ei ole oikeutettu
maksamaan šekkiä, jos hän on saanut
todisteellisen ilmoituksen siitä, että asettaja on tehnyt
vararikon tai että vaatimus on tehty asettajan
omaisuuden vararikkoon luovuttamisesta.
Kuulutusta virallisissa lehdissä ei semmoisenaan
kuitenkaan katsota todisteelliseksi ilmoitukseksi.
Asettajan kuolema tai se seikka, ettei hän
myöhemmin voi pätevästi antaa sellaista asiakirjaa,
ei vaikuta jo annetun sekin pätevyyteen.
Asettajan ja siirtäjän vastuusta šekin haltialle, joka
on määräajassa esitetty maksettavaksi, mutta
jätetty maksamatta, on voimassa samat määräykset
kuin vekselin lunastamisesta. Protesti puuttuvan
maksun vuoksi otetaan myös samassa
järjestyksessä kuin vekselistä on säädetty, mutta
virallinen šekkiprotesti voidaan korvata myös
maksajan tai kahden todistajan sekkiin merkitsemällä
todistuksella. — Vekseliä koskevat säännökset
vanhentumisesta, ulkomaisesta oikeudesta,
oikeudenkäyntimenettelystä ja määräajan
laskemisesta soveltuvat myös šekkiin, vrt. Šekki, VIII
Os. [Shekkilakikomitean mietintö (1919).] N. M.

Selfaktori ks. Kehruuteollisuus, IV Os.
p. 641, rivi 22 alh. ja liite
Kehruuteollisuuden koneita, kuva 7.

Selkälaukku.

Selkälaukku, laukku, jota sotilas kantaa
selässään ja johon hän sälyttää välttämättömästi
mukaanotettavat tavaransa. S:t ovat eri maiden
armeioissa erilaisia, samoinkuin ne tavaratkin,
mitä sotilaan on mukanaan kannettava. Suomen
armeiassa on toistaiseksi käytännössä
pehmeä, metsästysrepun tapainen kangaslaukku.
Saksan armeiassa käytetään kovapohjaista s:ua,
n. s. tornisteria, jossa jokaiselle esineelle on
varattu oma paikkansa. W. E. T.

Selkäsuojus ks. Ampumahauta, Täyd.

*Sell, Karl, kuoli 1915.

Sellin, Ernst (s. 1867), saks. teologi, v:sta
1891 lukion yliopettajana Parchimissa, v:sta 1895
teologian dosenttina Erlangenissa, v:sta 1897 ylim.
prof. Wienin ev.-teol. tiedekunnassa. 1899 siellä
varsin, prof., 1908 Rostockissa, 1913 Kielissä. S:n
erikoisalana on V:n T.n tutkimus, jossa hän on
edustanut välittävää, perinnäistä selitystapaa
tavoittelevaa kantaa. Vv. 1902-03 S. toimitti
muinaistiet. kaivauksia Pohjois-Palestiinassa Tell
Ta’annekissa, myöhemmin Jerikossa. Teoksia:
„Serubbabel" (1899), „Studien zur
Entstehungsgeschichte der jüdischen Gemeinde" (2 os., 1901),
„Teil Ta’annek, Ausgrabungsbericht. Der Ertrag
der Ausgrabungen im Orient" (1905), „Das
israelitische Ephod" (1906), „Die alttestamentliche
Religion im Rahmen der anderen orientalischen"
(1907), „Einleitung in das A. T." (1910), „Der
alttestamentliche Prophetismus" (1912);
julkaissut kommentaarisarjan V. T:iin. A. F. P-o.

*Selluloosa. Maailmansodan synnyttämänä
pulakautena tuli meidän maassamme
sulfiittiselluloosateollisuudessa yleisesti käytäntöön
kotimainen kiisu rikin asemesta keittohappoja
valmistettaessa (ks. Selluloosa, VIII Os.). Käytäntöön
on tullut varsinkin Outokummun
vaskikiisu ja rautakiisu Enon pitäjästä. Edellinen
sisältää n. 28 %, jälkimäinen 37 % rikkiä.
Selluloosatehtaassa hienonnettu kiisu poltetaan
erikoisessa pyörivässä kiisu-uunissa, jolloin kiisun rikki
palaa rikkidioksidikaasuksi, josta sitten
keittohappo valmistetaan. Kiisun käyttö on säilytetty
sittemmin niissä tehtaissa, jotka sen sodan aikana
ottivat käytäntöön. — S.-jauho.
Maailmansodan aiheuttamina nälkävuosina 1918-19 lisättiin
meidän maassamme useissa paikoin leipään
tavallisten jauhojen jatkeeksi huomattavia määriä
s.-jauhoja, joita saatiin muuttamalla selluloosa
happojen avulla hydroselluloosaksi ja jauhamalla
tämä hienoksi. S.-leivällä on aluksi koko
miellyttävä maku, mutta pitemmän käytön jälkeen
käy se vastenmielisen tympäiseväksi. S.-jauhoilla
ei ole juuri minkäänlaista ravintoarvoa, vaan
ovat ne leivässä vain vatsan täytteenä. H. R-r.

Selluloosaleipä ks. Selluloosa, Täyd.

Selluloosarehu, runsaasti selluloosaa
sisältävistä kasveista tai kasvinosista erikoisesti siten
valmistettu rehu, että tämän aineen luonnostaan

Oljista tehty selluloosa:	Alkup. vesimäärä %		10 % vettä sisältävässä kuiva-aineessa oli %									Elimellisten aineiden sulamismäärä (sulamiskertoimet)
			Elimellisiä aineita	Tuhkaa	Raakaa rasvaa	Raakaa proteiinia	Puhdasta proteiinia	Kasvin- syytä	Typettöm. uuteaineita	Sulavaa valkuaista
Märkä (Katrineforsin)	73,85		85,90	4,10	0,79	1,07	0,89	64,39	19,15	0,21		76,6
Kuivattu melassisellulossa (Skutskärin)	9,44		84,43	5,59	0,59	1,99	0,99	55,88	25,97	0,63		88,0
Havupuusta tehty selluloosa:
Sulfiittiselluloosa	22,39		88,66	1,34	0,81	0,12	–	69,12	18,61	–		86,6
Sulfaattiselluloosa	17,30		88,66	1,34	0,24	0,15	–	72,82	15,45	–		88,4–91,3
Rikkihapolla valmist. (Rinmanin)	9,99		89,69	0,31	0,14	0,16	0,16	66,15	23,24	0,06		–

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>