Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sementtiteräs ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1075
1076
6,800,000:—, vararahastot Smk. 920,111: 52.
Työväestön lukumäärä n. 850 henkeä. Sitäpaitsi 011
yhtiö hankkinut osake-enemmistön seuraavissa
tehtaissa: Röytön paperitehdas o.-y., Ostolan
höyrysaha o.-y., Kolho ångsågs a.-b. K. J. V.
Serlachius, Gösta Michael (s. 1876),
liikemies, vuorineuvos, yliopp. 1895; suorittanut
1902-03 paperiteollisuuden oppikurssin Wienin
teknillisessä opistossa. S. toimi Kankaan
paperitehtaan isännöitsijänä 1904-08, Kymi-yhtiön
toimitusjohtajana 1908-13; Mäntän tehtaiden
toimitusjohtaja v:sta 1913. Hän on sitä paitsi useiden
muidenkin liikkeiden johdossa ja v:sta 1918
Suomen paperiteollisuuden keskuskonttorin esimies
ja Suomen puunjalostusteollisuuden keskusliiton
puheenjohtaja. Vapaussodan aikana S. toimi
pää-intendenttinä ja sai everstiluutnantin arvon. Hän
on tehnyt suuren lahjoituksen taidehallin
rakentamista varten Helsinkiin.
Sernander
na’-/, Johan Rutger (s. 1866),
ruots. kasvimaantieteillä, v:sta 1908 [-kasvibiologian professorina Upsalassa. S. on etupäässä
tutkinut Ruotsin kasvillisuutta, selvitellen
varsinkin sen vaellushistoriaa ja eri vaiheita,
myöhemmin yleisbiologisempiakin seikkoja.
Kasviyhdyskuntien selvittelyssä hän on lähinnä perustanut
meikäläiseen R. Hultiin, joka sai herätteensä
ja ajatuksensa J. P. Norrlinilta. Julkaisuja m. m.:
„Ora granens invandring i Skandinavien" (1892),
..Studier öfver den gotländska vegetationens
ut-vecklingshistoria" (1894), „Den skandinaviska
vegetationens spridningsbiologi" (1901),
„Entwurf einer Monographie der europäischen
Myr-mekoehoren" (1906) ja „Studier öfver lafvarnas
biologi I" (1912). K. L.
Servius Honoratus, Maurus t. Marius
(n. 355 - n. 410), room. grammatikko, sepitti
selityksiä Donatuksen kielioppiin (julkaistu Keilin
„Grammatici latini" teoksen 4:nnessä osassa
1864) ja kommentaarin Vergiliuksen runoelmiin
(julk. Thilo ja Hagen, 3 os. 1878-1902). E. R-n.
Sesessioni (lat. sece’ssiö = eroaminen), on
nykyajan taide-elämässä tullut merkitsemään jonkun
taiteilijaryhmän irtautumista jostain
suuremmasta yhteydestä tai liitosta ja ryhtymistä
taisteluun sen perinnäisiä ja kaavoittuneita
taidekäsityksiä ja -tapoja vastaan. Tällaisia s:eja omine
näyttelyineen on muodostunut aina 1880-luvulta
lähtien useimmissa maissa — Ruotsin
„Konst-närsförbundet" 1886, Ranskan „Société nationale
des beaux-arts" 1890, Münchenin „Sezession"
1893, Wienin 1897, Berliinin 1899 j. n. e. —,
myöskin meillä, jossa muudan ryhmä nuoria
taiteilijoita 1891 järjesti Taideyhdistyksen
tavanomaisen kevätnäyttelyn vastapainoksi
syysnäyt-telyn. Tämän ajatuksen Taiteilijaseura sitten
omaksui pannen toimeen tällaisia näyttelyitä
joka syksy v:sta 1893 lähtien. Nykyään
näyttää kumminkin varsinaisten s:ien aika olevan
jo ohi. F. L.
*Setelinanto-oikeus. Heinäk. 27 p:nä 1918
Suomen pankin kattamaton setelimäärä
väliaikaisesti säädettiin 200 miljoonaksi. Jouluk. 17
p:nä 1920 annetussa laissa säädetään, että pankin
setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta
kaksisataa miljoonaa markkaa suuremmaksi
pankin setelinannon vakuutena olevaa arvoainetta.
Samalla kuin viimeksi mainittu laki kumottiin,
säädettiin 30 p. jouluk. 1921 annetulla lailla, että
pankin setelien liikkeessäoleva määrä saa nousta
enintään tuhatviisisataa miljoonaa markkaa
suuremmaksi kuin pankin kultakassa ja pankin
riidattomat saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä
yhteensä. Setelien katteena ovat ensi sijassa
pankin kultakassa ja pankin riidattomat saatavat sen
ulkomaisilta asiamiehiltä, niin myös rahaksi lyöty
Suomen hopearaha, ulkomailla maksettavat
tava-ravekselit, ulkomaisissa pörsseissä noteeratut
ulkomaan rahan määräiset obligatsionit sekä
ulkomaan rahan määräiset korkoliput ja setelit.
Mikäli pankin liikkeessä olevien setelien määrä on
edellämainittuja varoja suurempi, tulee setelien
katteena olla kotimaisia vekselejä, joiden
maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempi aika ja
joiden maksamisesta on vastuussa ainakin kaksi
täysin vakavaraista henkilöä tai toiminimeä.
Setelikatteena voivat olla myös ne muuta kuin
edellämainittua laatua olevat Suomen valtion
antamat obligatsionit ja muut velkasitoumukset, jotka
tämän lain voimaan tullessa ovat pankin
hallussa. Liikkeessä olevina seteleinä ovat myöskin
pidettävät pankin Suomen rahan määräiset
osoitukset ja muut vaadittaessa maksettavat
sitoumukset, niin myös myönnettyjen kassakreditiivien
nostamattomat määrät. Jos asianhaarat
välttämättä vaativat, voi tasavallan presidentti,
pankkivaltuusmiesten esityksestä, myöntää, että sitä
määrää, jolla pankin setelistö saa nousta sen
kul-takassaa ja riidattomia saatavia pankin
ulkomaisilta asiamiehiltä suuremmaksi, saa määräajaksi
lisätä korkeintaan sadalla miljoonalla markalla.
Settlement-liike on syntynyt Englannissa
1880-luvulla ja tarkoittaa sivistystä saaneitten,
varsinkin yliopistoväen asettumista asumaan
pi-j temmäksi tai lyhyemmäksi aikaa suurkaupunkien
työväenkortteleihin (siitä engl. nimitys settlement
= siirtola), joissa he persoonallisesti tutustuvat
nykyajan yhteiskunnallisiin pulmiin, tarjoavat
palveluksiaan kunnallisessa y. m. sosiaalisessa
toiminnassa, jakelevat persoonallisessa
kanssakäymisessä työväelle jotakin omasta sivistyksestään
ja vuorostaan rikastuttavat omaa kokemus- ja
tietopiiriään työväen ajatus- ja
kokemusmaailmaan syventymällä. Työläiskortteleissa vallitseva
yhteiskunnallinen kurjuus, tietämättömyys ja
raakuus, toiselta puolen yläluokan ylellisyys,
eristäytyminen ja yhteiskunnallisen vastuuntunnon
puute, jotka kaikki yhdessä olivat syösseet
Englannin miltei vallankumouksen partaalle 19:nnen
vuosisadan keskivaiheilla, antoivat aiheen
sellaisten miesten kuin Charles Kingsleyn, Frederick
Denison Mauricen, Thomas Carlylen y. m.
yhteiskunnallisille herätyshuudoille, joiden
vaikutuksesta, samoinkuin omien kokemustensa
velvoittamina ensimäiset „siirtolaiset" asettuivat
„pimeimpään Englantiin", Lontoon Whitechapeliin. Näistä
on erityisesti mainittava Samuel A. Bar nett
(1844-1913) ja tämän vaimo Henrietta
Barne tt (elossa vielä 1921) sekä Arnold
Toyn-bee (1852-83). St. Jude’s pitäjän
kirkkoherrana oli Barnett vaimonsa kanssa asettunut
läheiseen kosketukseen Whitechapelin työväen
kanssa, ja etupäässä heidän vaikutuksestaan
kiintyi Toynbeen ja muutamien muiden nuorten
Ox-ford-miesten huomio ja harrastus tämän
työväen elämään. Toynbeen kuoltua päättivät hänen
ystävänsä Barnett-puolisoiden johdolla 1883
perustaa Whitechapelin Commercial Streetin var-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
