- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siemens-Martin menetelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1081

Siemens-Martin menetelmä—Siementarkastuslaitos

1082

joka siemenen myy; 2) siemenen täydellinen
nimi, alkuperä ja itävyysprosentti; 3) aika,
jolloin itävyys on todettu. Jos siementä on
vähintään yksi kilo, on myyjä velvollinen
ilmoittamaan myöskin sen puhtauden ja
rikkaruohon-pitoisuuden. Maanviljelijän itsensä viljelemiä
siemeniä eivät nämä määräykset koske, ellei tämä
harjoita avonaista siemenkauppaa. E. K-nen.

Siemens-Martin menetelmä ks. R a u t a,
VII Os. p. 1580.

Siemensylkyt 1. -syltyt, pellavan hedelmät
siemenineen. vrt. Pellava, VII Os. p. 354.

*Siementarkastus tarkoittaa siementavaran
kylvösiemenarvon ja osittain myöskin
viljelys-arvon määräämistä. S:ssa on tärkeintä saada
selville siemenen itävyys ja puhtaus. Usein
määrätään myöskin 1,000 siemenen paino,
aitous (laji- ja laatupuhtaus) ja alkuperä,
harvemmin hl:n paino ja kuoriprosentti.
Kosteus määrätään silloin, kun on kysymys
siementavaran säilyttämisestä. Puhtautta määrättäessä
punnitaan tarkastettavasta tavarasta kullekin
siemeniä jille määrätty määränsä — suurista
siemenistä enemmän ja pienistä vähemmän — josta
erotetaan puhtaat siemenet, roskat, muiden
viljelyskasvien siemenet ja rikkaruohojen siemenet.
Nämä osat punnitaan ja niiden määrä ilmaistaan
tarkastustodistuksessa prosenteissa. — Puhtaista
siemenistä lasketaan ilman valikointia määrätty
lukumäärä siemeniä (meikäläisessä
siementarkas-tuslaitoksessa 600 kpl.), jotka asetetaan
useampana ryhmänä (meillä kuutena, 100 siementä
kuhunkin) sopivalle alustalle itämään. Itäviksi
lasketaan siemenet, joista kehittyy terve taimi
lehtineen ja juurineen. Aina tarpeen vaatiessa
poistetaan itäneet ja kuolleet siemenet alustalta ja
niiden lukumäärä merkitään muistilistaan ja
jäljelle jäävät siemenet puhdistetaan
mahdollisesti ilmestyneestä homeesta. Määrätyn
idätys-ajan — kasvia myöten 8-30 vuorokautta —
kuluttua lasketaan, kuinka monta siementä
kustakin ryhmästä on itänyt. Kaikkien ryhmien
tulokset yhdistämällä lasketaan itävyysprosentti.
Jos eri ryhmien tulokset poikkeavat toisistaan
määrättyä prosenttia enemmän, on idätyskoe
uudistettava. Liikkumavarana on 3-6 %.
Idätettäessä on huolehdittava siitä, että siemenillä on
sopiva kosteus ja sopiva lämpö sekä tarpeeksi
ilmaa. Kosteuteen ja lämpöön nähden on eri
siemenillä eri vaatimukset. Idättäminen
toimitetaan jollakin sopivalla alustalla esim. hiekassa

(isot siemenet) tahi imupaperilla (pienet sieme
net). Liiallisen veden haihtumisen ehkäisemiseksi
peitetään siemenet sopivalla esineellä. Kosteuden
ja lämmön järjestämistä varten käytetään
erilaisia laitteita. Pohjoismaissa varsin yleisesti käy
tetty ja tarkoitukseensa erittäin sopiva on n. s.
Jacobsenin idätysallas. Tämä laite on
järjestettynä niin, että erikoinen imusydän imee

Kupuja

c

Lämpöpatteri

D

Idätysaltaan poikkileikkauksia.
A—B = ioo cm

C—D = 85 „
H—F = 25

Jacobsenin idätysallas.

kosteuden alla olevasta vesialtaasta
idätysalus-taan, jona on imu paperi. Siemenien päälle
asetetaan reiällinen lasikupu. Lämpö järjestetään
lämmittämällä ja jäähdyttämällä altaassa olevaa
vettä. Olosuhteet idätettäessä koetetaan asettaa
itämiselle mahdollisimman edullisiksi. Senpä
takia monasti sellaisetkin siemenet, jotka peltoon
kylvettyinä kykenevät muodostamaan ainoastaan
harvan taimiston, itävät hyvin laboratorissa
idätettäessä. Taimelletulon esteenä pellossa ovat
usein siemenessä piilevät t.uhosienet, jotka
tappavat idun, ennenkuin tämä pääsee maan pintaan.
Itävyysmääräyksen tueksi onkin tästä syystä
pyritty ottamaan selvää, missä määrin
siementavara on tuhosienten saastuttamaa. Verraten
hyviin tuloksiin onkin tässä jo päästy,
vaikkakaan sienimääräyksiä siementavaroista ei vielä
ole ruvettu yleisemmin suorittamaan. — 1,000
siemenen paino määrätään punnitsemalla 3 kpl.
200: n siemenen erää. Näiden keskimääräisestä
painosta lasketaan 1,000 siemenen paino. —
Aitous määrätään joko siementen ulkouäön
perusteella tahi viljelyskokeella. — Siementavaran
alkuperä päätellään siinä esiintyvistä
rikkaruohojen siemenistä sekä maahiukkasista ynnä muista
tunnuksista. — Yhden hl:n paino määrätään
erikoisella tähän tarkoitukseen sovelletulla vaa’alla.
— Kuoriprosentin määrääminen tulee
kysymykseen etupäässä viljalajien jyvistä. Se määrätään
kuorimalla joku punnittu jyväerä. Kuoret
punnitaan ja niiden määrä lasketaan prosenteissa
jyvien koko painosta. — Kosteus määrätään
haihduttamalla tahi muuten poistamalla vesi
siemenistä. E. K-nen.

* Siementarkastuslaitos. Yksi ainoa laitos
virallisia siementärkastuksia varten koko valtion
alueella on esim. Suomessa ja Tanskassa, useampia
esim. Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä.
Epävirallisia tarkastuksia varten on useilla siemenliikkeillä
omat tarkastuslaitoksensa. Aikaisemmin oli
Suomessakin useampia virallisia s:ia, mutta syysk.
1 p:stä 1919 on virallinen siementarkastuksemine

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0551.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free