Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siirtolaisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1087
1088
Sikopalkki 1. kelsi (engl. Jceelson, ruots.
kölsvin), aluksen kölin kohdalle pantturien päälle
kiinnitetty, keulasta perään ylettyvä vahvike.
F. W. L.
Silavaiset (Dermestidae), useimmiten mustia
tai ruskeita, monesti valkealla kirjailtuja
kovakuoriaisia, jotka elävät raadoissa,
varastohuoneissa, kukissa j. n. e. Toukat pitkä- ja
tuuheakarvaisia. Monet lajit ovat pahoja
tuhohyönteisiä ruokavarastoissa, vaatteissa, kokoelmissa y. m.
Suomessa n. 20 lajia. Tunnetuimmista suvuista
mainittakoon Dcrmcstes, Attagenus, Megatoma ja
Anthrenus. U. S-s.
silder 1. Schilder, Nikolaj
Karlö-vits (1842-1902), ven. historioitsija, oli v:sta
1886 sotainsinoöriakatemian ja v:sta 1899 keis.
kirjaston johtajana Pietarissa; toimitti jonkun
aikaa historiallista aikakauskirjaa „Ruskaja
Starina". S:n huomattavimmat teokset ovat „Graf
E. I. Totleben" (1886-88), keisarielämäkerrat
„Imperator Aleksandr I" (1S97-9S), „Imperator
Pavel I" (1901) ja „Imperator Nikolaj I" (1903).
J. F.
Silikofluoridit ks. Pii, VII Os. p. 588 alh.
Silinterikuivauskone vrt. kuvaliite
Kuto-mateollisuus I, 8, V Os. S. eroaa kuvassa
esitetystä siinä, että kuivauskaapin K
asemesta käytetään kahta höyryllä kuumennettua
suurta metallisilinteriä, joiden pinnalla
loimi-liisteri kuivaa. E. J. S.
Silinteripuristin on villakankaiden
viimeistelyssä käytetty sujotus- 1. prässäyskone, jossa
kangas puristetaan kuuman silinterin ja sen
kahden puolen olevien koveroiden kiillotettujen
metallipintojen välissä. E. J. S.
Siljo, Juhani Alarik (1888-1918), suom.
kirjailija, alkuperäiseltä sukunimeltään
Sjögren, synt. Oulusta, merimies- ja
talonpoikaissukua, yliopp. 1907; kuoli vapaussodassa
Oriveden taistelussa saamiinsa haavoihin.
Julkaissut: „Runoja" (1910), „Eino Leino lyyrikkona"
(1912), „Maan puoleen" (1914, runoja), „Teuvo
Pakkala" (1917), „Seppelöitty" (1918,
„murheellinen komedia") ; teatteri- ja
kirjallisuusarvosteluja. S. oli omintakeinen, kehityskykyinen
persoonallisuus; hänen runoutensa on tiivistä,
miehekkään ylvästä, karua mutta tunnettua; hänen
arvostelujaan leimaa sympaattinen
lahjomatto-rauus. T. L.
Silkkiliinaa 1. s e r i s i i n i on
raakasilkki-lankaa ympäröivä kova, kiilloton, useimmin
keltainen tai vihreähkö liimakerros. ks. Silkki,
VIII Os. p. 1311 (vrt. Serisiinisaippua,
VIII Os.).
Silkkiäiskalanteri, myös s c h r e i n e r-k
a-1 a n t e r i keksijänsä Schreinerin mukaan. Kun
merseroituun puuvillakankaaseen painetaan
kuumalla hienovakoisella (5-20 vakoa mm:llä)
ka-lanterivalssilla, muodostuu kankaan pintaan
vastaavat hienot vakokuviot, jotka suurennuslasilla
voi huomata. Valon tasainen heijastuminen
näistä yhdensuuntaisista vakoviivoista muodostaa
silkkiä muistuttavan kiillon. Täten viimeistellään
kiiltävät puuvillasatiinit, vuorisatiinit y. m.
E. J. S.
Sillanpää, Frans Eemil (s. 1888), suom.
kirjailija, synt. Hämeenkyröstä, opiskeli
ylioppilaaksi tultuaan 1908 luonnontieteitä. Julkaissut:
,,Elämä ja aurinko" (1916, romaani), „Ihmislapsia
elämän saatossa" (1917, novelleja), „Hurskas
kurjuus" (1919, romaani), „Rakas isänmaa"
(1919, novelleja). S. on lähinnä luonuonrunoilija,
Knut Hamsunin tyyppiä; hänen tyylinsä ja
tekota[jansa on laatuaan impressionistista.
Sillanpääasema ks. Sillan päävarustu s,
VIII Os.
Silo ks. Säilö, Täyd.
Silppu, silppukoneella (ks. t. VIII Os.)
lyhyiksi leikatut 1. hakatut oljet, joista sitten
tehdään apetta (ks. t. I Os.). Painorehua
valmistettaessa leikataan kasvit myös usein s:ksi.
J. F. S.
Siltakuormasto. Suurimpiin
joukko-osastoihin liitetään erikoinen kuormasto siltojen
rakentamistarvetta varten. Kuormastoon kuuluu
pont-toneja, sekä kaikkia rakennustarpeita, jotka
tarkoin ovat mitatut ja lasketut niin, että silta
hyvin lyhyessä ajassa voidaan panna kokoon.
Saks. divisioonan s:oon kuuluu 2 upseeria, 59
miestä, 98 hevosta, 21 ajoneuvoa, joihin sisältyy:
1 rautapalkkivaunu, 2 pukkivaunua, 12
ponttoni-vaunua, 2 rehuvaunua, 1 työkalu- ja 1
tarveaine-vaunu, 1 kuormavaucu ja 1 muonavaunu.
Armeia-kunnan s. on suunnilleen kaksinkertainen.
W. E. T.
Simaethis ks. O m e n a k o i, VI Os.
Simasalo ks. Saari, Täyd.
*Simberg, Hugo Gerhard, kuoli 1917.
*Simmel, Georg, kuoli 1920(?).
*Simo. 3,419 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Kristus ristillä" on maalannut
Haaparannalla Esaias Svanberg 1847. Kellotapuli on
rakennettu 1773. K. J. V.
Simolin /-ll’n/, Johan Albin (s. 1875),
kirkkohistorian tutkija, yliopp. 1896, teol. Iis.
1909, toiminut v:sta 1910 ruots. normaalilyseon
lehtorina, v:sta 1919 yliopettajana; tuli 1913
kirkkohistorian dosentiksi. Julkaisuja: „Wiborgs
stifts historia" (1909), „Petrus Bång. En
biogra-fisk studie" (1912), „Reformationens
kulturbety-delse" (1917, myös suom.).
Simon [simo’J, Lucien Joseph (s. 1861),
ransk. taidemaalari, opiskeli J. Didier’n johdolla
Pariisissa ja kokeili ensi kerran salongissa 1885,
mutta herätti huomiota vasta seuraavan
vuosikymmenen puolivälissä teoksillaan „Jeesus
parantaa sairaita", „Hautaus Bretagnessa" ja
„Musiikki". Monet hänen näitä seuraavista
teoksistaan ovat Bretagnesta, kuten „Painijat",
„Kotimatkalla kirkosta" (Ateneumin kokoelmissa),
„Markkinasirkus", „Kirkollinen juhlakulkue",
„Messu" y. m. Myöskin omasta kodistaan on hän
saanut aiheen useihin maalauksiinsa, mutta
hänen viimeiset teoksensa ovat taas pääasiallisesti
Bretagnesta. Ominaista hänen taiteelleen on terve,
voimakas, joskus leikillinenkin käsittely. F. L.
Simon [saimon], Sir John Allsebrook
(s. 1873), engl. politikko, tuli 1899 asianajajaksi,
valittiin 1906 alihuoneeseen, missä kuului
vapaamieliseen puolueeseen. V. 1910 S. tuli
ministeristön jäseneksi, kesäk. 1915 sisäasiainministeriksi
kokoomusministeristöön. Hän joutui kuitenkin
ministerikumppaniensa kanssa erimielisyyteen
asevelvollisuuskysymyksessä ja luopui jouluk.
sam. v. Seur. v. hän parlamentissa turhaan
vastusti hallituksen ehdotusta pakollisen asevelvolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
