- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1099-1100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siwertz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

Skandinaavian maiden rakennustaide

1100

laivoja: n. 24 taistelulaivaa ja 5 taisteluristeilijäii,
vähintään kymmenkunta kevyttä risteilijää ja
satakunta pienempää alusta (yhteensä n. 700,000
ton.). Engl. laivaston päällikköinä olivat
vara-amiraali Beatty ja amiraali Jellicoe, saksalaisen
vara-amiraali Hipper ja amiraali v. Scheer.
Taistelu jäi ratkaisematta, mutta englantilaiset
menettivät enemmän isoja laivoja kuin saksalaiset
(englantilaiset 9 isoa laivaa, saksalaiset 5).

Skandinaavian maiden rakennustaide. S:n
maiden syrjäinen maant. asema on ollut omiaan
heikentämään taiteen emämaista tulleita
vaikutuksia; taidetuotanto on useasti perustanut
olemuksensa kotimaisiin asetelmiin ja muotoihin.
Pääasiallisina rakennusaineina esiintyvät puu,
luonnonkivi ja tiili. Puuaineen käyttö on
todet-tavasti vanhin, mutta on varsinkin vaati
oiatto-mimmissa rakennusyrityksissä ja maalaisoloissa
(Ruotsi ja Norja) säilynyt kautta aikain.
Vanhemman puuarkkitehtuurin meidän päiviimme
säilyneistä tuotteista mainittakoon Norjan
keskiaikaiset sauvakirkot (Borgund, Gol, Hitterdal,
ks. Borgund in sauva kirkko, I Os. ja
Puutyyli, VII Os.), joiden rakenteet ja
runsaat, veistetyt koristeaiheet (lohikäärmesilmukat)
kuvastavat pakanuuden ajoilta peräisin olevaa,
varsinkin Norjalle ominaista muotokäsittelyä. —
Romaanilaisen tyylin huomattavimmat luomat
rakennetaan kivestä. Tämän tyylin oleellisimmat
pommitukset ja muodot tapaa selvimmin silloisen
Tanskan suurissa tuomiokirkoissa (Ribe, Viborg,
Lund), joiden muotoja ja suhteita on monessakin
vaatimattomammassa maalaiskirkossa käytetty
(Staby, Tveje-Merlöse). Luon nonki ven ohella
saavuttaa tiili, varsinkin Tanskassa huomatun
aseman sekä kirkoissa (Ringsted, Gumlose) että
maallikkorakennuksissa (Sprogo). — Goottilaisen
tyylin rakennusperiaatteiden ja muotojen
käyttöä vaikeuttivat osaltaan saatavissa olevat
rakennusaineet ja sen rikasta muotokieltä pohjolan
kansojen vaatimattomampi katsantotapa. Omien
olosuhteittensa mukaan muunnellen sen muotoja
alkoivat ne kuitenkin käyttää hyväkseen
tämänkin tyylin ilmaisumuotoja. Suippokaaren käyttö
on ehken merkillepantavin ilmiö. Tanskan ja
Ruotsin tiiligotiikka (Roskilde, Aarhus, Upsala)
perustaa olemuksensa n. s. tiilivyöhykkeen
(Pohjois-Saksan ja Itämerenmaiden) rakennusmuotoihin.
Norjassa tapaa pohjoismaisen, luonnonkivisen,
muodoltaan keskieurooppalaisen (Brittein-saarten
mallisen), rikasta muotokieltä tavoittelevan
suuren goottilaisen kirkkoluoman Trondhjemissa.
Pienempien maalaiskirkkojen pohjamuodon
särmikkäissä kuoriosissa, kattavissa holveissa ja
rikkaammin koristelluissa päädyissä kuvastuvat
lisäksi tämän tyylikauden vaikutukset.
Maal-likkorakennukset, varsinkin linnat, rakennetaan
puolustusnäkökohtia silmälläpitäen jykevän
yksinkertaisiksi. Kaupunkien kiemurtelevia katukujia
reunustavat puiset tahi ristikkorakenteiset,
päre-tai turvepeitteiset, porvarisrakennukset, joiden
suojana kaupunkia ympäröi tornikas kivinen
muuri (Visby) tahi puiset puolustuslaitteet. —
Keskiaikaisen maailmankatsomuksen väistyessä
kehittyy rakennustaiteen ihanteeksi antiikin
muotomaailmaa ihaileva renesanssityyli.
Saapuessaan Skandinaavian maihin (Saksan ja
Alankomaiden kautta) se on kadottanut suurpiirteisen
ja rauhallisen luonteensa ja vaihtunut (varsinkin

I

Tanskassa) naiivin iloiseksi ja pienporvarillisen
puheliaaksi, ja barokiksi muuttuessaan tulee
lisäksi pohjoismaissa ennestään outo rehentely.
Seurauksena maali ikkovallan mahdin kasvusta
on, että kirkkojen asemesta nyt rakennetaan
upeita kuningaslinnoja (Kronborg, Frederiksborg,
Akershus, Kalmar’, Gripsholm), joissa
puolustus-näkökohdat vähitellen väistyvät mukavuuden ja
rakennustaiteellisen rikkauden tieltä. Niinhyvin
huoneiden sisustuksissa kuin rakennusten
ulkoisessa arkkitehtuurissa huomaa nyt uusia
muoto-asetelmia n. s. pohjoismaisen renesanssin
henkeen. Kirkot jäävät toisarvoiseen asemaan.
Aatelin ja porvariston asunnoissa, jotka vielä
uuden ajan koitteessa olivat varsinkin ulkoa
sangen vaatimattomat, aletaan kodikkuutta ja
mukavuutta silmällä pitäen huonekaluston
sommituk-seen kiinnittää suurempaa huomiota. Irtonaiset
huonekalut syntyvät. Ylimysvallan yhä
kasvaessa aletaan, korkeita esikuvia silmälläpitäen,
laajojen läänitysten haltiapaikoiksi rakentaa
linnoja, jotka yleisen, ja ylhäisen maun
vaatimuksia vastaisivat ja haltioidensa mahtia
osoittaisivat (Skanderborg, Hesselager, Vidsköfle,
Leekö, Tidö j. n. e.). Keskiaikainen
yksinkertaisuus ja monasti maaston mukainen
järjestelmät-tömyys saa näissä väistyä renesanssin
periaatteita vastaavan säännöllisyyden ja. symmetrian
tieltä. Myös kaupunkikuvat muuttuvat.
Hallitsijavallan loisteeseen hakeutunut ylhäisö
rakennuttaa kuningaspalatsien (Kööpenhaminan ja
Tukholman vanhat linnat) läheisyyteen itselleen
kivisiä asuntoja, pikkupalatseja, ja näitten
esimerkkejä seuraavat kaupungin porvarit. Ahtaille,
kapeille tonteille nousee rakennuksia, joiden
kadulle näkyvä rikaskoristeinen pääty,
symmetrinen ikkunasommitus ja rikas portaali herättävät
suurinta huomiota (Tukholman suurtori).
Barokki-ajan tyylisävy ilmenee myöskin kirkkojen
rikkaissa, monimuotoisissa tornihuipuissa (Vor
Frel-sers ja Petri kirke Kööpenhaminassa).
Barokki-tyylin upeista rakennusmuodoista palataan
kuitenkin, luonnon ja luonteen kehoittamina
yksinkertaisempiin, jäykempiin, klassillisempiin
muotoihin. Eritoten huomaa tämän suunnan Ruotsin
rakennustaiteessa (Drottningholman ja
Tukholman linnat), jonka merkkimiehet, varsinkin
Tes-sinit, isä ja poika, palaavat tuotteissaan
rene-sanssityylin suurpiirteiseen yksinkertaisuuteen
ja kuutiomaisiin ääriviivoihin. Ranskasta
peräisin oleva, leikkisä rokokotyyli ei, harvoja
poikkeuksia lukuunottamatta (Kööpenhaminan
Amalienborg ja Tukholman Drottningholman n. s.
Kiina), sitävastoin koskaan ole saanut
jalansijaa Skandinaavian maissa. Klassillinen
muoto-vaisto juurtuu yleiseurooppalaisten vaikutteiden
innoittamana yhä syvemmälle. Jo ennen viime
vuosisadan alkupuolta tapaamme tämän n. s.
uusklassillisen tyylin edustajia Skandinaavian
maissa, ja vuosisadan käänteen jälkeen se tulee
rakennustaiteen määrääväksi tyylisuunnaksi
täälläkin (Marmorkirken, vanha raatihuone. Vor
Frue-kirkko Kööpenhaminassa, kuninkaallinen
linna Kristiaaniassa, Upsalan yliopiston
kirjasto y. m.). — Kuluneen vuosisadan
keskivaiheen rakennustuotantoa vaivaa Skandinaavian
maissa sama monityylisyys tahi yhtenäisen
rakennustyylin puute, jonka tapaamme tähän
aikaan muissakin Euroopan maissa. Vasta vuosi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0560.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free