Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotapetos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1117
Sotapetos—Sotaraiitatiet
1118
valtio niiden suorittamiseksi antaa avustusta.
Tätä tarkoitusta varten on valtion tulo- ja
menoarviossa ollut erikoinen määräraha, joka v. 1919
oli 5, v. 1920 7 ja v. 1921 8 milj. mk. V. 1920
tästä määrärahasta jaeltiin avustusta 103 eri
kunnalle 10,821 sotaorvon huoltamiseksi. Näistä
s:sta 1920 hoidettiin omassa kodissaan 8,848,
sijaiskodissa 1,768, varsinaisissa lastenkodeissa,
joissa hoidokit saavat huoltoa ympäri
vuorokauden, 1,771, ja päiväkodeissa 1. lastensei missä, joissa
hoidokit saavat huoltoa sinä aikana päivästä,
jolloin äiti käy työssä, 202. Ennen 1918 käytyä
sotaa lastenkoteja ja -seimiä oli Suomessa vain n.
parisenkymmentä. Sen jälkeen on niitä täytynyt
perustaa paljon lisää. V. 1920 näitä laitoksia oli
yhteensä 183, joista 122 oli kuntain ja 61
yksityisten. Suurimmat silloin toimivat lastenkodit
olivat Kaarinan pitäjässä Lausteen tilalla ja
lähellä Raivolan asemaa Uudenkirkon pitäjässä
(V. 1.). Kumpaisessakin hoidettiin n. 150 lasta.
Molemmilla on oma kansakoulu ja erikoisia
työlaitoksia hoidokkien totuttamiseksi käsitöihin.
Niiden kuntien, jotka saavat valtioapua s:n
perhe-huoltoa varten, on asetettava tarkastajia
valvomaan s:n huoltoa, erittäinkin heidän
kasvatustaan. Tarkastus on toimitettava vähintään
3 kertaa vuodessa ja on siitä lähetettävä
kertomus sosiaalihallitukselle. V-o Il-nen.
Sotapetos. S:een tekee itsensä syypääksi se,
joka auttaakseen tai suosiakseen vihollista taikka
tuottaakseen vahinkoa valtakunnan tai
liittoval-lan joukoille a) saattaa vihollisen valtaan
sotaväkeä, kaupungin, sataman, linnoituksen tai muun
puolustuspaikan, aluksen tai sotaväelle
tarpeellisia kulkuvälineitä, sotavälineitä ja -tarpeita,
sota-kassan t. m. s., hävittää tai turmelee jotakin
sellaista tai muuta, mikä on tarkoitettu sotaväen
tarpeeksi; b) estää käyttämästä sotaväkeä
vihollista vastaan tai viettelee sitä menemään
vihollisen puolelle tai kapinaan tai muuhun
uskottomuuteen tahi viholliselle pestaa tai hankkii
sotaväkeä; e) viholliselle ilmaisee sotavoiman
suuruuden, tilan, aseman tai liikkeitä tahi niistä
tehdyn päätöksen tai antaa tiedon hyökkäys- tai
puolustusvälineistä, kartan, piirustuksen tai muun
tiedon; d) oppaana tai Vakoojana eksyttää
joukon tai aluksen tai osoittaa muuta uskottomiiutta,
tai antautuu viholliselle oppaaksi tai vakoilijaksi,
hankkii sille vtai auttaa, suojelee tai kätkee
vihollisen vakoilijan; e) sanansaattajana t. m. s.
tehtäviä suorittaessaan osoittaa uskottomuutta; f»
viholliselle ilmoittaa tunnussanan tai muun
tunnusmerkin tai antaa salakirjoitusselitelmän,
sig-naalikirjan; g) antaa esimiehelle tai muulle
asianomaiselle henkilölle väärän kertomuksen
vihollisesta, tai muusta mikä vaikuttaa sodan vaiheisiin,
tai jättää ilmaisematta mitä tietää; h) levittää
joukoille vihollisen julistuksen tai muun
tiedonannon; i) antaa erehdyttävän signaalin tai
merkin tahi kehottaa pakenemaan; j) jättää hänelle
annetun palvelustehtävän suorittamatta tai oikein
toimittamatta; k) laiminlyö hänelle kuuluvan
huolenpidon joukkojen muonituksesta; tai 1)
auttaa sotavankeja pääsemään vapaaksi.
Rangaistus: kuolemanrangaistus taikka
kuritushuonetta elinkaudeksi tai vähintään neljäksi
ja enintään 12 v:ksi ja kansalaisluottamuksen
menettäminen.- W. E. T.
Sotapäiväkirja. S:aa pitävät kaikki joukko-
osastot komppaniasta alkaen. S:aan merkitään
joukko-osaston vahvuudet, tappiot, saavutukset,
taistelut j. n. e. erikoisten määräysten mukaisesti.
Sotarakasto, entisaikojen sotaretkillä
kuljetetut, ylempien sotilashenkilöiden hallussa olevat
rahastot. Nykyaikaisissa sodissa huolehtii
sotavoimien rahamenojen suorittamisesta tav.
päämajan erikoinen osasto. W. E. T.
Sotarautatiet. Sodan syttyessä on se valtio,
jolla on kehittynein ja strategisia näkökohtia
silmällä pitäen kehitetty rautatielaitos, edellä
roisia. Rautateillä on erittäin tärkeä sija
nykyaikaisissa sodissa. Niitä käyttämällä . tapahtuu
sotavoiman liikekannallepano muutamassa
päivässä. Taistelujoukot viedään näiden avulla
nopeasti sotanäyttämölle. Ne pitävät edelleen
huolen sotajoukoille välttämättömän muonan,
ampumatarpeiden j. n. e. jälkikuljetuksesta. Ilman
sotatarkoituksiin käytettäviä rautateitä kävisi
nykyaikaisten jättiläissotajoukkojen ylläpito
kaukana tukikohdistaan mahdottomaksi.
Liikekan-nallepanotapauksessa tapahtuu rautatieliikenne
tarkkaan jo rauhan aikana harkittujen
suunnitelmien ja edeltäpäin laadittujen aikataulujen
mukaan. Sitäpaitsi pidetään rauhan aikana huolta
sotaliikenteen vaatimista lisärakennuksista,
uusista radoista, lastaussilloista j. n. e.
Sota-alueella tapahtuvaa liikennettä ja radanrakennus- ja
korjaustöitä varten on olemassa erityisiä
rauta-tiejoukkoja. Sotilaallinen johto
(asemakomen-danttien y. m. välityksellä) toimii yhdessä
rautatieviranomaisten kanssa.
Ensi kertaa käytettiin rautateitä sotaväen
kuljetukseen ja jälkikuljetukseen Ameriikan
orja-sodassa 1861. Täällä, sekä Preussin 1866 käymissä
sodissa saadun kokemuksen perusteella valmisti
Preussin yleisesikunta sitten suunnitelman
sotajoukkojen rintamaanmarssia varten, joka
kokonaan perustui niiden käyttöön. Tämä suunnitelma
tuli käytäntöön v:n 1870 sodassa Ranskaa
vastaan ja toimi loistavasti. Rintamaanmarssi
suoritettiin 11 päivässä ja tällä ajalla kuljetettiin 6
pohjoissaksalaisella linjalla 1,246 junalla n. 550,000
miestä, 150,000 hevosta, 15,500 tykkiä ja
ajoneuvoa. — Ven.-jap. sodassa sai Siperian
yksiraiteinen rata huolehtia 1-miljoonaisen armeian
paikalle viennistä ja jälkikuljetuksesta; päivässä
lähetettiin 5-6 junaa tälle 6,000 km pitkälle
taipaleelle; tämä junamäärä saatiin sivuraiteita
rakentamalla sodan lopussa kohoamaan 16:een. —
Suurvaltain sodan alkaessa palveli Saksan
rauta-tielaitos moitteettomasti sotatarkoituksia
osoittautuen kuljetuskyvyltään olevansa edellä Ranskan
rautateitä, s. o. samalla vaunumäärällä
suoritettiin huomattavasti suurempi kuljetus kuin
viimemainituilla.
Rautateiden kuljetuskyvyn määräävät 1) niiden
luku j<f leveys, 2) asemien ja sivuutuspaikkojen
etäisyys toisistaan, 3) veturien ja vaunujen
lukumäärä, 4) rakenteelliset ominaisuudet, 5)
ratapihojen ja lastaussiltojen laatu lastausasemilla, 6)
veden- ja puunottopaikat, 7)
rautatiebenkilökun-nan lukumäärä ja taitavuus, 8) aikataulujen
tarkka valmistaminen ja tyhjien vaunujen
järjestäminen, 9) sääsuhteet ja vuodenaika, 10)
vihollisen toimenpiteet.
Suonien rautatiet ovat suurimmaksi osaksi
yksiraiteisia (Helsinki-Riihimäki, Viipuri-Pietari
2-r-aiteisia). Raiteen leveys on meillä 1,524 m,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
